Koronaviruspandemia 2019–: COVID-19-viruksen aiheuttama pandemia

Pandemiassa taudinaiheuttaja on aiemmin tuntematon koronavirus SARS-CoV-2, joka aiheuttaa ihmisessä COVID-19-nimistä tautia. COVID-19 on määritelty Suomessa valvottavaksi tartuntataudiksi.

Koronaviruspandemia 2019–
Varmennetut tautitapaukset maittain suhteessa väestöön   yli 1 000 per milj. hlöä   500–1 000 per milj. hlöä   200–500 per milj. hlöä   50–200 per milj. hlöä   >0–50 per milj. hlöä   Ei vahvistettuja tapauksia / tiedot puuttuvat
Yleistä
Virus	SARS-CoV-2
Tauti	COVID-19
Ensimmäinen tapaus
Aika	1. joulukuuta 2019 (vahvistetusti)
Paikka	Wuhan, Hubei, Kiina
Tapaukset
Vahvistetut	704 749 430
Parantuneet	675 608 912
Kuolleet	7 010 624
Tiedot päivitetty viimeksi 12.4.2024.
Infobox OK

Maailman terveysjärjestö WHO julisti epidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020. Vuoden 2020 alussa viruksen arvioitiin leviävän suurimpaan osaan maailman väestöstä.

1. tammikuuta 2023 mennessä tartunta oli vahvistettu yli 262 miljoonalla ihmisellä. Taudista oli parantunut arviolta 238 miljoonaa ihmistä.

Pandemian alusta vuoden 2021 loppuun mennessä tautiin kuoli maailmassa virallisten lukujen mukaan 5,94 miljoonaa ihmistä, mutta tilastollisten mallien perusteella kuolleisuuden on arvioitu nousseen kokonaisuudessaan 19,0 miljoonaan.

Länsimaat olivat varautuneet huonosti pandemiaan. Monet Itä-Aasian maat reagoivat pandemiaan melko nopeasti, koska niillä oli kokemusta SARS- ja MERS-epidemioista. Useiden länsimaiden toiminta taudin leviämisen hidastamiseksi oli alussa vitkuttelevaa ja horjuvaa. Pandemia näkyi monien maiden terveydenhuollossa potilaiden suurina määrinä ja suojatarvikkeiden ja hengityskoneiden puutteena, mikä lisäsi kuolleisuutta. Monien maiden terveydenhuolto ylikuormittui.

Maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian takia tehtiin useissa maissa sulkutoimia, joilla pyrittiin hidastamaan taudin etenemistä. Kouluja, urheilukilpailuja, ravintoloita ja joukkokokouksia suljettiin, ja maiden rajoille sekä maiden sisälle asetettiin kulkukieltoja, ja ihmisiä joutui työttömiksi. Monin paikoin ihmiset välttivät kaupungeissa turhaa kaduilla liikkumista. Jotkut pyrkivät siirtymään pandemiaa pakoon maaseudulle tai muualle eristyksiin. Taudin leviämisriskiä kohtaan oli piittaamattomuutta. Maaliskuussa sulkutoimien takia yhteiskuntien talous supistui suuresti, joten sulkuja vastustettiin joissakin maissa.

Sulkutoimet haittasivat monien maiden talouksia, minkä vuoksi ne pyrkivät avaamaan yhteiskuntia ainakin osittain taudin voimakkaan leviämisen uhasta huolimatta. Sulkujen avaamisten uskottiin johtavan epidemioiden pahenemisiin.

Huhti-toukokuussa 2020 epidemia näytti monin paikoin hiipuvan. Tilanne oli monissa maissa silti paha. Uusia tautiaaltoja ennustettiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tauti alkoi levitä taas voimakkaammin, ja uusia tartuntaryppäitä oli monissa maissa.

Syys-lokakuussa delta-virusmuunnoksen myötä epidemia paheni monissa Euroopan maissa. Se johti moniin paikallisiin rajoituksiin. Joissakn maissa niitää vastaan mellakoitiin ja osoitettiin mieltä.

Pandemian aikana arvioitiin myös viruksen tai sen aiheuttaman taudin heikkenemistä. Kaksi italialaista lääkäriä arvioi kesäkuun alussa 2020, että virus oli edeltävinä kuukausina menettänyt tehoaan ja muuttunut vähemmän voimakkaaksi.

Vuoden 2022 aikana moni maa on luopunut koronarajoituksista. 5. toukokuuta 2023 WHO julisti, että pandemia ei aiheuta enää maailmanlaajuista terveydellistä hätätilaa. COVID-19-tauti on silti WHO:n mukaan edelleen terveydelle maailmanlaajuinen uhka.

Helmikuusssa 2023 havaittiin uusi herkästi tarttuva virusvariantti EG.5, joka vaikuttaa aiempia herkemmältä kiertämään immuniteettia piikkiproteiiniensa avulla. Ensiksi variantti havaittiin Yhdysvalloissa ja Suomessa kesäkuussa. Kyseinen variantti kiertää pandemian tavoin maailmaa, mutta sitä ei pidetä aiempia vakavamman sairauden aiheuttajana.

Pääartikkeli: SARS-CoV-2

SARS-CoV-2 tunnetaan myös aiemmilla nimillä 2019-nCo-virus (lyhenne 2019-nCoV, eng. 2019-novel Coronavirus, 2019 uusi koronavirus).

SARS-CoV-2 on seitsemäs tunnettu ihmiseen tarttuva koronavirus. Muita ovat olleet SARSin aiheuttaja SARS-CoV ja MERSin aiheuttaja MERS-CoV sekä HCoV-OC43, HCoV-229E, HCoV-NL63 ja HCoV-HKU1.

Pääartikkeli: COVID-19

Tautiin ei ole lääkettä. Kiinan testattujen tapausten mukaan noin 80 prosenttia sairaustapauksista on lieviä. COVID-19 kehittää noin 14 prosentissa tapauksista vakavia keuhko-oireita ja noin viidessä prosentissa kriittisen tilan. Toisaalta esimerkiksi Italiassa 16 prosenttia sairaalaan otetuista COVID-19-potilaista vaati tehohoitoa. Sairaus on vaarallisin iäkkäille ja pitkäaikaissairaille, mutta voi aiheuttaa vakavia oireita tai kuoleman nuorille aikuisillekin.

Wuhanissa tapauskuolleisuus oli maaliskuun alun julkaisun mukaan 3,6 prosenttia. Italiassa testattujen tapauskuolleisuus oli maaliskuun lopulla noin 9 prosenttia, mutta nousi sairauden kulun edetessä jo 12 prosenttiin (5. huhtikuuta 2020), kun testattujen osuus väestöstä pysyi vielä suppeana. Nämä lukemat perustuivat raakatietoon, jossa on mukana vain testatut tapaukset.

WHO:n 19. maaliskuuta antaman arvion mukaan kuolleisuus koronavirukseen on noin 0,3–1,0 prosenttia. Imperial Collegen mukaan kuolleisuus on keskimäärin 0,9 prosenttia, ja vaihteluväli oli 0,4–1,4 prosenttia. WHO:n epidemiologin elokuussa 2020 antaman ilmoituksen mukaan koronaviruksen kuolleisuus infektiota kohden on 0.6 prosenttia.

Etelä-Koreassa on noin yhden prosentin kuolleisuus.^lähde? Kuolleisuus voi olla huomattavasti keskiarvoja korkeampi tai matalampi riippuen hoidon laadusta, iästä, muista sairauksista, sairastumisalueesta ja muista tekijöistä. Niinpä tapauskuolleisuus oli ennen maaliskuun puoliväliä ikäryhmästä riippuen yleensä välillä 0,2–14,8 prosenttia. Italian kansanterveyslaitoksen huhtikuun 5. päivänä raportin mukaan laboratoriovarmennettujen, ikäryhmän 80–89-vuotiaat sairastuneiden Covid-19-taudin tapauskuolleisuus oli kivunnut jo yli 30 prosentin.

Vuonna 2022 koronavirus tarjosi tiedeyhteisölle vielä uuden yllätyksen: Sairastettu koronavirusinfektio näyttää vielä laajojen mutta vertaisarviomattomien tutkimusten mukaan olevan jopa riskitekijä uuden koronavirusinfektion vakavuutta suurentavana tekijänä. Syitä tähän vasta aprikoidaan.

Pääartikkeli: Koronaviruspandemian 2019– tapahtumahistoria

1. joulukuuta 2019 Kiinan Wuhanin terveysviranomaiset tekivät ensimmäisen havainnon uudesta virustyypistä. Virus saattoi levitä Wuhanissa jo lokakuussa. Kiinan viranomaiset kertoivat alun perin ensimmäisen tartunnan ilmenneen viikkoa myöhemmin. Potilaalla ei ollut myöskään kytköstä Huananin ruokatoriin.

Vahvistetut COVID-19 -tapaukset maailmalla n · k · m

[Näytä kaikki]

Valtiot ja alueet	Tapaukset	Kuolleet
189	119 913 953	2 654 629
Yhdysvallat	29 438 781	534 889
Brasilia	11 483 370	278 229
Intia	11 385 339	158 725
Venäjä	4 350 728	90 958
Yhdistynyt kuningaskunta	4 271 710	125 753
Ranska	4 131 882	90 583
Italia	3 223 142	102 145
Espanja	3 183 704	72 258
Turkki	2 879 390	29 489
Saksa	2 580 506	73 463
Kolumbia	2 303 144	61 143
Argentiina	2 195 722	53 670
Meksiko	2 166 290	194 710
Puola	1 906 632	47 178
Iran	1 746 953	61 230
Etelä-Afrikka	1 529 420	51 326
Ukraina	1 516 865	29 969
Indonesia	1 419 455	38 426
Peru	1 407 963	48 841
Tšekki	1 402 420	23 379
Alankomaat	1 172 975	16 200
Kanada	914 595	22 455
Chile	891 110	21 674
Romania	859 709	21 483
Israel	819 987	6 025
Portugali	814 257	16 684
Belgia	808 283	22 441
Irak	758 184	13 751
Ruotsi	712 527	13 146
Filippiinit	626 893	12 837
Pakistan	607 453	13 537
Sveitsi	570 645	10 112
Bangladesh	557 395	8 545
Unkari	524 196	17 083
Serbia	516 277	4 719
Itävalta	493 568	8 873
Marokko	488 937	8 723
Jordania	477 053	5 346
Japani	447 683	8 600
Arabiemiirikunnat	426 397	1 395
Libanon	418 448	5 380
Saudi-Arabia	382 407	6 567
Panama	347 919	5 994
Slovakia	337 960	8 605
Malesia	323 763	1 213
Valko-Venäjä	302 323	2 095
Ecuador	302 221	16 236
Bulgaria	278 557	11 285
Nepal	275 231	3 014
Georgia	275 148	3 650
Kazakstan	274 541	3 195
Bolivia	259 389	11 958
Kroatia	251 045	5 685
Dominikaaninen tasavalta	246 045	3 222
Tunisia	241 834	8 389
Azerbaidžan	240 295	3 282
Irlanti	226 741	4 534
Tanska	221 151	2 392
Kreikka	221 147	7 091
Kuwait	209 523	1 172
Palestiina	209 304	2 268
Costa Rica	209 093	2 862
Liettua	205 644	3 410
Moldova	204 463	4 330
Slovenia	200 374	3 934
Egypti	190 924	11 300
Guatemala	182 881	6 568
Paraguay	180 014	3 476
Armenia	178 702	3 265
Honduras	178 277	4 334
Etiopia	175 467	2 550
Qatar	170 252	266
Nigeria	160 657	2 013
Oman	146 867	1 608
Venezuela	145 379	1 430
Libya	144 993	2 386
Bosnia ja Hertsegovina	142 160	5 446
Myanmar	142 147	3 202
Bahrain	131 001	484
Albania	117 474	2 045
Algeria	115 265	3 036
Kenia	113 236	1 913
Pohjois-Makedonia	112 646	3 319
Etelä-Korea	96 017	1 675
Latvia	93 959	1 769
Kiina	90 097	4 636
Sri Lanka	87 907	527
Ghana	87 762	685
Kirgisia	86 917	1 483
Viro	84 807	719
Sambia	84 797	1 158
Montenegro	83 693	1 129
Uzbekistan	80 678	622
Norja	80 440	639
Kosovo	77 213	1 702
Uruguay	71 691	712
Suomi	66 869	786
Mosambik	64 516	725
El Salvador	62 377	1 954
Kuuba	61 472	370
Singapore	60 117	30
Luxemburg	57 503	681
Afganistan	55 985	2 457
Namibia	41 200	458
Kamerun	40 622	601
Uganda	40 581	334
Kypros	39 651	240
Norsunluurannikko	37 653	211
Senegal	36 892	963
Zimbabwe	36 484	1 503
Botswana	34 098	424
Malawi	32 789	1 082
Sudan	30 873	1 940
Jamaika	30 499	485
Australia	29 130	909
Kongon dem. tasavalta	27 014	717
Thaimaa	27 005	87
Malta	26 535	351
Malediivit	21 572	64
Angola	21 380	521
Madagaskar	21 356	326
Ruanda	20 186	280
Guinea	17 742	102
Mauritania	17 438	444
Swazimaa	17 237	661
Gabon	16 660	96
Syyria	16 478	1 099
Kap Verde	16 101	156
Tadžikistan	13 308	90
Haiti	12 632	250
Burkina Faso	12 372	144
Belize	12 370	316
Hongkong	11 281	203
Andorra	11 266	113
Lesotho	10 530	309
Etelä-Sudan	9 490	104
Kongon tasavalta	9 329	131
Somalia	9 190	367
Guyana	9 160	207
Suriname	9 024	176
Mali	8 913	360
Bahama	8 658	185
Togo	8 070	95
Trinidad ja Tobago	7 783	140
Päiväntasaajan Guinea	6 562	98
Nicaragua	6 537	175
Benin	6 501	81
Djibouti	6 268	63
Islanti	6 072	29
Keski-Afrikan tasavalta	5 023	63
Gambia	4 985	153
Niger	4 860	182
Tšad	4 309	154
San Marino	4 126	77
Mongolia	4 083	4
Saint Lucia	4 031	51
Sierra Leone	3 937	79
Komorit	3 635	146
Guinea-Bissau	3 447	52
Barbados	3 421	37
Seychellit	3 315	16
Eritrea	3 038	7
Jemen	2 836	689
Liechtenstein	2 612	55
Vietnam	2 554	35
Burundi	2 461	3
Uusi-Seelanti	2 430	26
Papua-Uusi-Guinea	2 173	21
Monaco	2 107	27
São Tomé ja Príncipe	2 078	32
Liberia	2 030	85
St. Vincent ja Grenadiinit	1 680	9
Kambodža	1 325	1
Taiwan	985	10
Antigua ja Barbuda	963	27
Bhutan	868	1
Mauritius	742	10
M/S Diamond Princess	712	13	651
Tansania	509	21
Brunei	199	3
Itä-Timor	196	0
Dominica	156	0
Grenada	148	1
Fidži	66	2
Laos	48	0
Saint Kitts ja Nevis	43	0
Vatikaanivaltio	27	0
Salomonsaaret	18	0
M/S Zaandam	9	2
Marshallinsaaret	4	0
Samoa	3	1
Vanuatu	3	0
Mikronesia	1	0
Lähde: Johns Hopkins University
Päivitetty 15. maaliskuuta. 2021
Huomiot

 

Ennusteet

Pääartikkeli: Koronaviruspandemian ennusteet ja mallit

Koronaviruspandemian ennusteet ja mallit ovat eri tavoin laadittuja koronavirustautiepidemian tulevaisuutta kuvaavia kehitysarvioita.

Suomessa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Suomessa

Suomessa oli keväällä 2020 koronavirusaalto, jossa kuoli yli 300 henkilöä. Syys-lokakuussa alkoi uusi koronavirusaalto. Kesällä 2021 tartunnat lähtivät nousuun uuden delta-virusvariantin lähdettyä leviämään. Seuraavan, omikron-virusvariantin, ensimmäiset epäilyt todettiin Suomessa marraskuussa 2021.

Ruotsissa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Ruotsissa

Ruotsi valitsi koronaviruskriisin käsittelynä strategian, jolla se pyrki hidastamalla taudin leviämistä luomalla väestöön laumasuojaa. Tämän strategian varjopuolena oli suuri kuolleisuus. Sen etu oli puolestaan se, ettei taloutta ja yhteiskuntaa häiritty raskailla ja kalliilla sulkutoimilla. Kuitenkin vasta-ainetutkimusten mukaan laumasuoja oli vielä kaukana toukokuussa 2020.

Kiinassa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Kiinassa

Koronaviruspandemia 2019– lähti liikkeelle Kiinasta vuoden 2019 lopulla. Pandemian aiheuttanut koronavirus SARS-CoV-2 havaittiin ensimmäisen kerran 11 miljoonan asukkaan Wuhanin kaupungissa joulukuussa 2019. Sieltä se levisi ensin muualle Kiinaan ja kehittyi lopulta maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Italiassa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Italiassa

Koronaviruspandemia 2019– on ollut Italiassa Euroopan pahimpia. Ensimmäiset varmistetut tartunnat Italiassa todettiin 31. tammikuuta 2020. Marraskuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan Italiassa oli löytynyt koronaviruksen vasta-aineita näytteistä, jotka on otettu vuoden 2019 lokakuun ensimmäisellä viikolla, eli tartunnat ovat tapahtuneet syyskuussa 2019. Näytteet oli alun perin otettu keuhkosyöpätutkimusta varten.

Espanjassa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Espanjassa

31. tammikuuta 2020 todettiin Espanjassa ensimmäinen COVID-19-tapaus, minkä jälkeen tauti levisi nopeasti. Ensimmäinen sairaudesta aiheutunut kuolemantapaus tapahtui 13. helmikuuta.

Ranskassa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Ranskassa

Ranskan ensimmäinen koronavirukseen sairastunut todettiin 24. tammikuuta 2020.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Yhdistyneessä kuningaskunnassa

 

Ensimmäiset tunnetut tartunnat todettiin maassa 31. tammikuuta 2020. Ensimmäinen taudista aiheutunut kuolema tapahtui 5. maaliskuuta 2020.

Saksassa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Saksassa

Ensimmäiset varmistetut COVID-19-tapaukset Saksassa todettiin 27. tammikuuta 2020.

Yhdysvalloissa

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Yhdysvalloissa

2019– koronaviruspandemian ensimmäinen varmistettu tartunta Yhdysvalloissa todettiin 20. tammikuuta 2020. Yhdysvalloissa on todettu eniten COVID-19-tartuntoja ja -kuolemia.

Venäjällä

Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Venäjällä

Ensimmäiset varmistetut COVID-19-tapaukset Venäjällä todettiin 31. tammikuuta 2020 kahdella kiinalaisturistilla.

Maailmalla

Pandemia keskittyi huhtikuussa Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Keski- ja Etelä-Amerikan tautitapausten suhteellinen osuus nousi toukokuussa. Brasiliassa kuoli kesäkuun puoliväliin mennessä 40 000 koronavirukseen. Euroopassa muun muassa Ruotsin ja Venäjän epidemiat jatkoivat voimakkaina. Euroopan pandemia hiljeni kesällä, kun Amerikan mantereen pandemia saavutti huippunsa.

4. maaliskuuta 2021 maailmassa oli yli 116 miljoonaa koronavirustartuntaa. Niihin oli kuollut yli 2.5 miljoonaa ihmistä. Euroopassa oli uusi koronaviruspandemian aalto syys-lokakuusta alkaen vuonna 2020. Se uhkasi kuormittaa vakavasti terveydenhuoltoa. Yhdysvalloissa epidemia laantui hieman syys-lokakuussa, mutta alkoi kiihtyä jälleen marraskuussa.

Pääartikkeli: Vastatoimet vuoden 2020 koronaviruspandemiaan

Useimmat maailman maat pyrkivät rajoitustoimenpitein varsinkin helmi-toukokuussa 2020 hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Liikkeitä ja julkisia tiloja suljettiin, kokoontumisia ja ihmisten liikkumisia rajoitettiin. Euroopassa rajoitukset lisääntyivät uudestaan elo-lokakuussa, kun uusi tautiaalto uhkasi romahduttaa terveydenhuollon.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi huhtikuussa 2022, että pandemian seurauksena olisi kuollut noin 15 miljoonaa ihmistä. Se perusteli arviotaan ylimääräisellä kuolleisuudella ja otti huomioon myös epäsuorasti kuolleet, esimerkiksi syöpäsairaat, joiden hoito myöhästyi koronapotilaiden täyttämien sairaaloiden takia. Luku on noin kolme kertaa suurempi kuin viralliset arviot.

Pääartikkeli: Vuoden 2020 koronaviruspandemian läpinäkyvyys

Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan lähinnä viranomaisten koronaviruksesta antamien tietojen tarkkuutta ja todenperäisyyttä. Etenkin länsimaat ovat epäilleet Kiinan, Iranin ja Venäjän vähättelevän tietoisesti kuolin- ja sairastumislukuja.

Pääartikkeli: Koronaviruspandemian taloudelliset vaikutukset

Koronaviruksen torjuntatoimet kurittivat useimpien epidemiamaiden taloutta monin tavoin. Vastaavaa ei ollut nähty sitten suurten lamakausien. Monilla aloilla liikevaihto laski, tuli lomautuksia, työttömyyttä ja konkursseja. Vuonna 2020 talous supistui monissa maissa. Valtiot pyrkivät erilaisin avaamistoimin elvyttämään jo huhti-toukokuussa maiden kutistuvia talouksia.

Tammikuussa 2022 uutisoitiin, että pandemian aikana kymmenen maailman rikkaimman ihmisen omaisuus on kaksinkertaistunut, kun samaan aikaan 99 prosenttia ihmiskunnasta oli menettänyt tulojaan. Sen seurauksena 160 miljoonaa ihmistä oli vajonnut köyhyyteen. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam International on todennut, että: "Pandemia on ollut miljardöörien kultakaivos. Kun hallitukset kokosivat tukipaketteja ja pumppasivat biljoonia tukeakseen taloutta kaikkien eduksi, tapahtui niin, että suuri osa rahoista meni miljardöörien taskuihin". Pandemian alusta eli maaliskuusta 2020 lähtien lähes joka päivä yksi uusi erittäin varakas henkilö on noussut miljardööriksi.

Oxfam International on laskenut, että maailman kymmenen rikkainta ihmistä omisti vuoden 2022 alussa enemmän varallisuutta kuin maailman 3,1 miljardia köyhintä ihmistä yhteensä. Rikkaimpien listalla olivat muun muassa Teslan toimitusjohtaja Elon Musk, Amazonin perustaja Jeff Bezos ja Microsoftin perustaja Bill Gates. Yhtenä tekijänä kehityksessä ovat lääkeyhtiöiden monopoleja suojelevat rikkaat maat, jotka ovat haalineet rokotteita itselleen.

Vaikutus urheilutapahtumiin

Pääartikkeli: Luettelo vuoden 2020 koronaviruspandemian takia perutuista urheilutapahtumista

Koronaviruspandemian vuoksi on peruttu lukuisia urheilutapahtumia.

Koronaviruskriisi oli maaliskuuhun 2020 mennessä lisännyt vallanpitäjien kansansuosiota useimmissa maissa. Maailman kymmenen suurimman demokratian johtajien kannatus on kriisin alkuvaiheessa kasvanut keskimäärin yhdeksällä prosentilla. Eniten kasvoi Ison-Britannian pääministeri Boris Johnsonin suosio, joka nousi vuoden 2020 alusta maaliskuun loppuun 25 prosenttiyksiköllä. Myös esimerkiksi Donald Trumpin, Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin kansansuosio kasvoi kriisin alussa.

Pandemian aikana pandemia-aiheisten kirjojen suosio kasvoi. Albert Camus'n klassikkoteoksesta Rutto otettiin juuri ennen pandemian alkua Suomessa uusi pieni painos, joka myytiin pian loppuun. Ympäri maailmaa teoksen myynti kasvoi, ja teos nousi Italiassa ja Ranskassa myydyimpien romaanien joukkoon, ja muuallakin myynti kasvoi. Se pysyi locus classicuksena eli määrittävänä teoksena, vaikka pandemia-aiheisia romaaneja ovat kirjoittaneet muutkin.

Pandemian ansiosta ovat eräät muutkin aihepiirin teokset menestyneet, kuten Stephen Kingin Tukikohta, joka kertoo tappavasta influenssaepidemiasta. Moderneja pandemiaklassikkoja ovat André Brinkin Ruttomuuri (1984) ja Gabriel Garcia Márquezin Rakkautta koleran aikaan.

Saksassa sekä muissa Euroopan maissa oli ajoittain koronarajoitusten vastaisia protesteja, jotka kiihtyivät joskus mellakoiksi.

Pandemian vuoksi asetettujen rajoitusten vaikutuksesta maailman kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jyrkästi. Koko maailman päivittäisten hiilidioksidipäästöjen taso laski arviolta 17 prosenttia edellisvuoden tasoon verrattuna. Sektoreittain eriteltynä lentoliikenteen päästöt pienenivät 60 prosenttia; maa- ja merikuljetusten päästöt 36 prosenttia; energiasektorilla 7,4 prosenttia; teollisuustuotannossa sekä julkisella sektorilla noin 20 prosenttia. Sen sijaan asumisen päästöt lisääntyivät 2,8 prosenttia, koska ihmiset eristäytyivät koteihinsa. Riippuen rajoitusten kestosta vuoden 2020 hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärän arvioitiin supistuvan koronakriisin vaikutuksesta noin 4–7 prosenttia. Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi päästöjen olisi kuitenkin supistuttava noin kahdeksan prosenttia vuosittain aina vuoteen 2030 saakka.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman CO₂-päästöt supistuvat pandemian vuoksi 2,6 Gt eli lähes kahdeksan prosenttia vuodesta 2019 ja palaavat kymmenen vuotta aiemmin ohitetulle 30,6 gigatonnin vuositasolle. Tämä vähennys on kaikkien aikojen suurin ja kuusinkertainen verrattuna vuoden 2009 ennätykseen, jolloin päästöt laskivat 0,4 Gt maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutuksesta.

IEA kuitenkin huomauttaa, että kriisin jälkeinen rebound-ilmiö saattaa olla vaikutuksiltaan suurempi kuin päästöjen vähenemä, mikäli talouden uudelleenkäynnistämiseen tähtääviä investointeja ei suunnata puhtaaseen energiaan.

Marraskuuhun 2020 mennessä G20-maiden tukitoimista 233 miljardia dollaria oli suunnattu fossiilisten polttoaineiden tuotantoon tai käyttöön, ja vain 146 miljardia dollaria uusiutuvaan energiaan, energiankäytön tehostamiseen tai vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin.

Koronapandemia lisäsi kertakäyttömuovin tarvetta ja näin ollen pahensi merien jäteongelmaa. Muovijätettä syntyi noin 26 000 tonnia. Muovia päätyi meriin eniten aasialaisista sairaaloista. Jätteistä on odotettavissa syntyvän jätepyörre Pohjoiselle jäämerelle. Osa jätteestä tulee myös palaamaan rannoille muutaman vuoden kuluessa.

Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley varoitti, että koronakriisin vaikutuksesta nälästä kärsivien ihmisten määrä saattaa kasvaa 135 miljoonasta yli 250 miljoonaan. Nälänhätä uhkaa erityisesti Jemeniä, Kongon demokraattista tasavaltaa, Afganistania, Venezuelaa, Etiopiaa, Etelä-Sudania, Sudania, Syyria, Nigeriaa ja Haitia. Beasleyn mukaan maailmaa uhkaa suurin humanitaarinen katastrofi toisen maailmansodan jälkeen.

Pääartikkeli: Koronaviruspandemiaan liittyvät salaliittoteoriat

Koronaviruspandemiaan liittyy useita salaliittoteorioita. Internetissä liikkui pandemian aikana runsaasti virheellistä tietoa, valeuutisia sekä useita salaliittoteorioita. Lisäksi verkossa levisi videoita, joissa sinänsä tosiin uutisiin perustuen tai aitoa kuvamateriaalia käyttäen luotiin virusepidemiasta liioiteltua kuvaa. Monissa videoissa aito materiaali, harhaanjohtavasti rajatut videopätkät ja täysin eri tapauksia kuvaavat videot sekoittuvat toisiinsa.

Pääartikkeli: SARS-CoV-2-rokote

 

SARS-CoV-2-rokote on rokote, jonka tarkoitus on kehittää immuniteetti SARS-CoV-2:ta vastaan ja estää siten taudin kehittyminen. Maailmalla on useita jo myyntiluvan saaneita rokotteita, joista merkittävimpänä pidetään Biontechin ja Pfizerin yhdessä kehittämää rokotetta. Yhdysvalloissa oli 24. joulukuuta 2020 yli miljoona ihmistä oli saanut kyseisen rokotteen. EU teki yhteishankintasopimuksen kuuden rokotevalmistajan kanssa. Suomi on mukana sopimuksessa. Rokotukset alkoivat joulukuun aikana monissa maissa, mutta rokotetta ei silloin riittänyt kuin koronavirusta hoitavalle henkilökunnalle ja joillekin riskiryhmäläisille.

Pääartikkeli: COVID-19-lääkkeen kehittäminen

Koronavirustautia vastaan on kokeiltu joitain viruslääkkeitä, kortikosteroideja ja veriplasman vasta-aineita. Kortikosteroideilla on ollut jonkin verran kuolleisuutta vähentävää vaikutusta.

• Influenssa A
• Infodemia
• Sikainfluenssa
• Vuoden 2009 influenssapandemia

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koronaviruspandemia 2019– Wiki Commonsissa

• Ajankohtaista koronaviruksesta COVID-19 THL:n päivittäinen tiedote koronavirustilanteesta
• THL:n sivut Wuhanin koronaviruksesta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kirjoituksia koronapandemiasta antropologian ja yhteiskuntatieteiden näkökulmasta Antroblogi.fi-sivustolla
• Koronaviruksen reaaliaikainen tartuntatilanne. Johns Hopkinsin yliopisto. (englanniksi)
• European Centre for Disease Prevention and Control Situation update – worldwide Koronavirustilanne maailmassa (englanniksi)
• Situation update for the EU/EEA and the UK Koronavirustilanne Euroopassa (englanniksi)
• Worldometers – Coronavirus Koronaviruksen tartuntamäärät (englanniksi)
• Worldometers – Coronavirus – Active cases Tiedossa oleva koronavirukseen sairastuneiden määrä (englanniksi)