Koronaviruspandemia Suomessa: Osa maailmanlaajuista koronaviruspandemian levittäytymistä

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan virus aiheuttaa ihmiselle taudin nimeltä COVID-19.

Koronaviruspandemia Suomessa
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Yleistä
Virus	SARS-CoV-2
Tauti	COVID-19
Lähtöpaikka	Wuhan, Hubei, Kiina
Ensimmäinen tapaus
Aika	28.1.2020
Paikka	Inari
Tapaukset
Vahvistetut	1 384 654
Kuolleet	7 173
Rokotetut	4 437 830
Tiedot päivitetty viimeksi 17.11.2022.
Infobox OK

12. toukokuuta 2022 mennessä Suomessa oli 1 069 740 vahvistettua tartuntaa.

Aikuisväestöstä oli 26. joulukuuta 2023 mennessä rokotettu koronavirusta vastaan 1. annoksella noin 85,4 prosenttia, 2. annoksella 83,7 prosenttia, 3. annoksella 64,7 prosenttia ja 4. annoksella 28,5 prosenttia.

Koronaviruspandemian ensimmäisessä aallossa keväällä 2020 sairastui noin 7 300 ja kuoli 330 henkilöä. Tehohoitoon joutui yli 220 ja sairaalaan noin 800. Suomi suljettiin valmiuslailla maaliskuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Suojatoimet onnistuivat ja tehohoitopaikat riittivät. Rajoitukset heikensivät merkittävästi Suomen taloutta. Suomi siirtyi loppukeväällä hybridistrategiaan: testaa, jäljitä, eristä ja hoida. Suomi pyrkii välttämään yhteiskunnan täyttä sulkemista, jos tautitilanne sen sallii.

Riski taudin nopeaan leviämiseen oli suuri. Tauti levisikin marraskuun lopussa nopeasti varsinkin Uudenmaan alueella. Terveydenhuoltojärjestelmä uhkasi ylikuormittua. HUS:n alueelle määrättiin kiristyviä sulkutoimia, ja keskusteltiin taas mahdollisesta valmiuslaista.

Ensimmäiset koronarokotteet koronavirusta vastaan annettiin Suomessa 27. joulukuuta 2020. Nopeasti leviävää muuntunutta koronavirusta esiintyi tammikuussa Suomessakin. Tammikuun 2021 alussa useissa Euroopan maissa esiintyi paniikkia siitä, että koronarokotukset etenevät hitaasti. Helmikuun puolivälissä nousi kolmas koronavirusaalto Suomessa. Hallitus julisti 1. maaliskuuta poikkeusolot, muttei valmiuslakia. 8. maaliskuuta Suomessa alkoi kolme viikkoa kestänyt sulkutila kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla. Sulkutilaa jatkettiin vielä kolmella viikolla. Rajoituksia alettiin asteittain ja alueittain lieventää huhtikuun loppupuolella tautitilanteen niin salliessa.

Suomi luopui koronarajoituksista 1. maaliskuuta 2022.

Myöhemmin on selvinnyt että kuolintapauksia ja tehohoidossa olevien määrää on tilastointitavasta johtuen liioiteltu vaihtelevin määrin ympäri maailmaa. Kuolemantapauksiin laskettiin mukaan kaikki, kenellä oli laboratorio varmistettu infektio, riippumatta oikeasta kuolinsyystä ( esimerkiksi onnettomuudet, ampumahaavat ja syöpäkuolleet). Tehohoitopotilaiksi laskettiin mukaan niinikään kaikki keneltä virusta vaan löytyi, riippumatta mistä syystä tehohoitoon oli jouduttu. (165,166,167).

Pääartikkeli: COVID-19

COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, yskä, nuha, väsymys ja hengitysvaikeudet. Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään. Tartunta voi myös johtaa monielinvaurioon, verenmyrkytykseen tai veritulpan takia kuolemaan. HUS:in alueella marraskuun lopussa yhden viikon noin 1 700 sairastuneesta odotettiin sairaalahoitoon joutuvan 107 ja tehohoitoon 22.

Pääartikkeli: Suomen koronaviruspandemian aikajana

Koronavirusta oli eniten tammikuun 2021 lopussa Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Vaasan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien alueilla. Epidemia etenee eri tahdissa eri puolella maata.

Vahvistetut COVID-19 -tapaukset Suomessa n · k · m
Päivitetty viimeksi 29.6.2021

[Näytä kaikki]

Kunta tai sairaanhoitopiiri	Havaittuja tapauksia	Ilmaantuvuus
	95 387	1 718,09
HUS	55 207	3 240,5
Vantaa	10 528	4 434,02
Helsinki	27 331	4 140,03
Espoo	9 205	3 137,01
Kerava	1 001	2 693,54
Kauniainen	242	2 380,25
Järvenpää	978	2 197,31
Karkkila	183	2 099,11
Sipoo	418	1 923,52
Tuusula	737	1 899,04
Pornainen	96	1 891,63
Askola	88	1 800,70
Nurmijärvi	760	1 739,57
Kirkkonummi	642	1 601,24
Vihti	460	1 577,02
Lapinjärvi	38	1 447,62
Siuntio	85	1 383,69
Hyvinkää	641	1 375,60
Porvoo	681	1 342,22
Mäntsälä	269	1 292,52
Inkoo	57	1 067,62
Lohja	424	922,78
Loviisa	134	906,81
Raasepori	175	634,79
Hanko	34	421,94
Varsinais-Suomen shp	10 145	2 092,1
Turku	5 970	3 062,34
Oripää	33	2 479,34
Paimio	235	2 150,83
Raisio	524	2 141,57
Laitila	171	2 016,75
Salo	900	1 743,41
Aura	66	1 664,98
Kaarina	570	1 644,21
Sauvo	46	1 561,44
Uusikaupunki	238	1 545,86
Masku	143	1 498,01
Rusko	89	1 400,91
Kustavi	13	1 358,41
Koski Tl	30	1 308,33
Lieto	255	1 264,76
Naantali	221	1 138,00
Kemiönsaari	71	1 075,11
Marttila	21	1 050,00
Mynämäki	73	953,75
Pöytyä	76	923,00
Taivassalo	15	905,80
Loimaa	141	893,42
Pyhäranta	17	854,27
Parainen	120	794,33
Punkalaidun	20	717,36
Nousiainen	33	702,58
Vehmaa	16	698,69
Somero	38	439,46
PHHYKY	3 171	1 512,3
Pukkila	54	2 955,67
Lahti	2 393	1 991,96
Orimattila	195	1 227,50
Hollola	239	1 027,12
Myrskylä	18	963,08
Kärkölä	31	715,44
Heinola	129	696,32
Asikkala	50	619,81
Iitti	34	513,36
Padasjoki	10	349,90
Hartola	8	300,53
Sysmä	10	276,01
Vaasan shp	2 465	1 453,8
Vaasa	1 408	2 081,67
Närpiö	185	1 931,51
Korsnäs	38	1 837,52
Vöyri	88	1 376,94
Mustasaari	218	1 120,30
Maalahti	61	1 117,63
Uusikaarlepyy	81	1 082,02
Pietarsaari	177	927,77
Luoto	48	867,05
Laihia	52	649,84
Pedersören kunta	65	581,55
Kristiinankaupunki	37	577,40
Kaskinen	7	547,30
ÅHS	389	1 289,7
Brändö	17	3 786,19
Hammarland	32	2 001,25
Maarianhamina	220	1 876,65
Geta	6	1 167,32
Lemland	22	1 041,67
Jomala	55	1 020,41
Eckerö	9	937,50
Finström	16	614,44
Muu Ahvenanmaa	12
Kanta-Hämeen shp	1 966	1 149,6
Hämeenlinna	906	1 331,12
Janakkala	206	1 265,67
Riihimäki	362	1 256,51
Hattula	96	1 020,84
Loppi	79	1 004,45
Hausjärvi	75	915,64
Forssa	142	844,33
Tammela	47	779,44
Ypäjä	14	602,41
Jokioinen	29	573,24
Humppila	10	459,35
Länsi-Pohjan shp	640	1 072,2
Ylitornio	75	1 928,52
Tornio	367	1 708,73
Tervola	23	786,32
Kemi	130	635,45
Keminmaa	36	450,34
Simo	9	305,29
Keski-Suomen shp	2 594	1 025,4
Jyväskylä	1 973	1 373,83
Uurainen	41	1 125,14
Laukaa	183	971,75
Petäjävesi	33	875,33
Kyyjärvi	10	773,40
Muurame	77	750,93
Hankasalmi	35	732,37
Kivijärvi	7	634,06
Äänekoski	114	613,27
Joutsa	18	418,31
Saarijärvi	34	368,76
Konnevesi	7	269,96
Viitasaari	16	262,12
Pihtipudas	10	254,07
Toivakka	6	249,90
Karstula	8	207,09
Keuruu	17	178,95
Muu Keski-Suomi	5
Essote	983	1 006,9
Pieksämäki	214	1 230,10
Mikkeli	623	1 182,86
Hirvensalmi	18	837,21
Kangasniemi	36	677,07
Juva	36	606,88
Puumala	12	563,12
Joroinen	22	468,98
Mäntyharju	19	334,21
Pertunmaa	3	181,49
Pirkanmaan shp	5 431	1 003,6
Tampere	3 362	1 389,85
Pirkkala	214	1 079,61
Parkano	66	1 037,57
Lempäälä	242	1 016,00
Valkeakoski	176	844,41
Ylöjärvi	274	821,15
Virrat	50	766,75
Kangasala	242	750,97
Nokia	253	732,80
Jämsä	124	622,99
Pälkäne	38	592,92
Vesilahti	25	572,87
Orivesi	49	542,34
Mänttä-Vilppula	51	525,56
Hämeenkyrö	46	444,36
Ikaalinen	29	422,37
Sastamala	94	390,71
Akaa	64	390,15
Juupajoki	6	334,26
Ruovesi	14	331,83
Urjala	8	171,93
Muu Pirkanmaa	4
Kymsote	1 624	994,5
Kotka	584	1 125,50
Hamina	193	967,37
Kouvola	766	941,75
Pyhtää	48	933,49
Virolahti	28	900,90
Miehikkälä	5	266,10
Eksote	1 186	933,6
Lappeenranta	847	1 164,50
Imatra	218	835,51
Taipalsaari	37	800,52
Lemi	16	539,08
Ruokolahti	20	405,35
Parikkala	16	343,72
Savitaipale	11	330,23
Luumäki	14	307,96
Rautjärvi	7	221,94
Sosteri	322	806,7
Savonlinna	284	868,63
Enonkoski	8	582,24
Rantasalmi	19	564,64
Sulkava	11	443,01
Satasairaala	1 726	800,7
Karvia	83	3 577,59
Rauma	780	1 996,11
Honkajoki	25	1 564,46
Eura	128	1 113,14
Eurajoki	70	740,82
Säkylä	36	541,19
Jämijärvi	9	526,93
Huittinen	49	493,01
Pori	406	484,85
Kokemäki	31	441,66
Nakkila	20	380,66
Kankaanpää	33	295,38
Harjavalta	18	261,78
Ulvila	31	243,37
Muu Satakunta	7
Pohjois-Pohjanmaan shp	3 223	783,2
Oulu	2 305	1 110,58
Pyhäntä	17	1 066,50
Pyhäjoki	29	949,26
Ylivieska	95	620,31
Kempele	115	611,64
Tyrnävä	38	575,15
Sievi	27	558,43
Lumijoki	11	540,28
Ii	53	537,53
Liminka	55	536,74
Raahe	118	484,06
Alavieska	12	476,57
Siikalatva	24	461,01
Utajärvi	12	457,32
Taivalkoski	17	434,34
Nivala	45	428,29
Siikajoki	20	396,98
Haapavesi	24	359,44
Muhos	32	359,11
Kuusamo	54	354,82
Kalajoki	44	354,04
Pudasjärvi	26	333,80
Oulainen	19	265,77
Haapajärvi	12	202,72
Pyhäjärvi	9	178,64
Muu Pohjois-Pohjanmaa	10
Soite	466	603,7
Kannus	80	1 473,84
Lestijärvi	8	1 108,03
Kruunupyy	48	747,66
Kaustinen	29	684,93
Veteli	18	586,51
Reisjärvi	15	554,12
Kokkola	263	549,82
Muu Keski-Pohjanmaa	5
Lapin shp	642	547,8
Kolari	81	2 066,33
Kittilä	78	1 208,37
Pelkosenniemi	9	966,70
Pello	30	906,34
Utsjoki	11	899,43
Sodankylä	69	834,24
Rovaniemi	308	483,80
Kemijärvi	23	319,27
Enontekiö	5	275,94
Muonio	5	217,20
Inari	13	189,48
Salla	5	146,50
Muu Lappi	5
Pohjois-Savon shp	1 300	533,2
Rautalampi	76	2 486,91
Kiuruvesi	55	699,83
Kuopio	821	682,21
Vieremä	21	596,42
Pielavesi	22	508,55
Siilinjärvi	94	441,98
Suonenjoki	26	374,59
Iisalmi	65	307,59
Varkaus	62	305,40
Sonkajärvi	9	234,13
Keitele	5	231,70
Leppävirta	20	212,86
Kaavi	5	177,94
Lapinlahti	12	128,27
Muu Pohjois-Savo	7
Kainuun sote	366	510,0
Sotkamo	90	871,16
Hyrynsalmi	16	727,27
Kuhmo	44	546,52
Kajaani	184	502,51
Puolanka	8	320,77
Paltamo	8	246,99
Ristijärvi	3	242,33
Suomussalmi	13	171,01
Siun sote	769	469,6
Kitee	75	754,22
Ilomantsi	32	673,54
Lieksa	67	625,06
Joensuu	454	589,02
Juuka	15	330,98
Rääkkylä	6	289,86
Kontiolahti	43	289,11
Polvijärvi	11	261,59
Outokumpu	15	228,48
Tohmajärvi	9	208,33
Heinävesi	6	187,73
Nurmes	16	168,30
Liperi	20	166,72
Etelä-Pohjanmaan shp	863	448,7
Alajärvi	108	1 144,19
Soini	22	1 098,35
Vimpeli	20	717,62
Seinäjoki	318	495,29
Kauhajoki	63	484,06
Lappajärvi	14	478,31
Evijärvi	11	456,43
Kurikka	86	420,00
Ilmajoki	51	414,57
Alavus	42	370,04
Kauhava	57	367,13
Lapua	35	245,87
Kuortane	8	226,18
Isokyrö	10	223,71
Ähtäri	9	162,90
Teuva	8	160,16
Muu Etelä-Pohjanmaa	1
Lähde: THL: Koronakartta
Päivitetty 29.6.2021
Huomiot

Kiinalaisella matkailijalla todettiin Lapissa käydessään vuoden 2020 tammikuun lopussa SARS-CoV-2-infektio. Matkailija parani ollessaan eristyksissä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Ensimmäinen SARS-CoV-2-infektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS). Tartunta oli saatu Italiasta.

Tartunnat alkoivat levitä nopeasti maaliskuussa. Muun muassa Helsingissä Kulttuuritalolla 8. maaliskuuta 2020 järjestetty Naisten päivän konsertti johti yli sataan tartuntaan. Maaliskuussa arvioitiin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tulee venymään äärirajoilleen. Tilanne eteni kuitenkin odotettua lievemmin tiukkojen rajoitusten takia. Rajoituksia säädettiin sekä lakitasolla että asetuksina, jonka lisäksi annettiin vahvoja suosituksia. Ihmiset vähensivät alussa kontaktejaan 70 prosenttia.

Suomessa oli voimassa valmiuslaki 17. maaliskuuta 2020 – 15. kesäkuuta 2020 Tämän seurauksena muun muassa julkisten kokoontumisten suurimpia sallittuja ihmismääriä rajoitettiin ja kouluissa siirryttiin etäopetukseen.

Rajoitustoimet aiheuttivat monenlaista haittaa. Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet kohdistuivat merkittävästi muun muassa ravintola- ja matkailualoille. Yritykset lomauttivat työntekijöitään ja ihmisiä jäi työttömiksi.

Tilanne näytti vakautuvan huhtikuussa, jolloin Suomen tehohoitopaikkojen ennustettiin riittävän, eikä terveydenhuollon ylikuormittumisesta ollut merkkejä.

Touko-kesäkuussa purettiin useita rajoitustoimia. Siirryttiin hybridistrategiaan, jossa ajatuksena on testaaminen, jäljittäminen, eristäminen ja hoitaminen. Suomen hallitus ei tavoitellut laumasuojaa sairastamisen kautta.

Uusia COVID-19-tautihuippuja tai tartuntaryppäitä ennustettiin syksyksi tai talveksi ja niiden pelättiin olevan aiempaa tappavampia. Suomen sairaanhoitopiirit pyrkivät varautumaan niihin.

Elokuussa 2020 koronatapausten määrä lisääntyi, testaus ruuhkautui varsinkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja tartuntojen jäljittäminen osoittautui vaikeaksi. Epidemia kiihtyi syyskuun lopussa, jolloin tartuttavuusluku oli 1,2–1,25.

Epidemian toinen aalto nousi syys-lokakuussa. Tartuttavuusluku oli 15. lokakuuta 1,30–1,55, 90 prosentin luottamusvälillä. Koronavirustapausten määrän kasvu taittui tilapäisesti lokakuun lopussa. Pidemmällä trendillä se oli kasvussa ja taudin nopea leviäminen uhkasi.

20. marraskuuta Uudenmaan maakunta oli leviämisvaiheessa ja HUS:in terveydenhuoltojärjestelmä uhkasi ylikuormittua. Hallitus ja alueet määräsivät marras-joulukuussa tiukkoja rajoituksia ja suosituksia. Joulun aikoihin oli HUS:n alueen koronatartuntojen määrä laskussa, mutta yhä suuri. Maailmalla ilmaantui uusia, nopeammin leviäviä koronaviruksen muunnelmia, jotka uhkaisivat pahentaa Suomenkin tautitilannetta. Rokotukset etenivät epidemian hillitsemisen kannalta liian hitaasti.

Kolmas koronavirusaalto nousi helmikuussa 2021. Hallitus vastasi sulkutoimilla, jotka koskivat pahimpia tautialueita. Hallitus julisti 1. maaliskuuta poikkeusolot, muttei valmiuslakia. Hallitus valmisteli 24. maaliskuuta maskipakkoa ja liikkumisrajoituksia pahimmille tautialueille. Helsingin seudun liikenteessä oli maskipakko vuonna 2021, joka alkoi 13. maaliskuuta 2021.

Kolmas aalto saavutti huippunsa maaliskuun puolivälin jälkeen. Pääsiäisen aikoihin oli havaittavissa selvää laskua tautitapauksissa, mutta tautia oli yhä paljon liikkeellä. Rajoituksia alettiin lieventää vaiheittain ja alueittain tautitilanteen mukaan huhtikuun 3. viikolta alkaen.

Delta-variantin vuoksi neljäs korona-aalto nousi kesällä 2021. Terveydenhuollon kantokyvyn vuoksi rajoitukset olivat aiempaa lievemmät. Rokotuskattavuuden vuoksi rajoituksia alettiin purkaa alkusyksystä 2021. Syksyn 2021 aikana käyttöön tuli koronapassi, joka antoi mahdollisuuden kiertää koronarajoituksia.

Koronaviruksen viides aalto nousi loka-marraskuussa. Alueilla kiristettiin jälleen rajoituksia, jolloin koronapassin avulla toimijat eivät tarvinneet noudattaa rajoituksia. Joulukuun lopulla omikron-variantin vuoksi hallitus käynnisti ns. hätäjarrumekanismin, joka tarkoitti siirtymistä takaisin laajamittaisiin rajoituksiin, jota koski leviämisalueita. Hallitus suositteli alueita esim. kieltämään korkean riskin tilaisuudet ja samalla otti koronapassin tilapäisesti pois käytöstä. Tämä tarkoitti siis, että Valtioneuvoston asetuksella koronapassin avulla rajoituksia ei voitu kiertää. Lopulta ankarat rajoitukset eivät enää auttaneet estämään koronan leviäminen ja omikron-variantti aiheutti aiempaa lievempää tautia, joten rajoituksia alettiin purkaa nopealla tahdilla helmikuussa 2022. 1. maaliskuuta 2022 Suomi luopui viimeisistä koronarajoituksista.

Syksyllä 2020 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella vieraskielisten eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus koronatartunnan saaneista oli noin kolmannes, maaliskuun 2021 alussa jopa 40–50 prosenttia. Syyskuussa 2021 HUS:n alueella jopa puolet sairaaloiden koronapotilaista oli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia.

Huhtikuussa 2022 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos lakkautti valtakunnallisen maskisuosituksen. Eduskunta luopui maskipakosta ja samaten VR maskisuosituksesta ja Finnair maskipakosta joukkoliikennevälineissään. THL:n Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä kuitenkin suositteli 21. huhtikuuta 2022 edelleen maskin käyttöä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin hakeutuville asiakkaille, koronatestiin matkaajille ja altistuneille.

Huhtikuussa 2022 THL myös julkaisi tutkimuksen pandemiantorjuntatoimien johtamisesta Suomessa. Siinä todettiin muun muassa, että kesti kauan ennen kuin pandemian vakavuus käsitettiin. Tietoa oli vähän ja tiedonkulku ja yhteistyö kansallisten ja alueellisten toimijoiden ei oikein sujunut.

Hoivakodit

Suomen hoivakodeissa kuoli iäkkäitä vanhuksia COVID-19-tautiin ja niissä oli pulaa suojavarusteista ja henkilökunnasta. Oireeton hoitaja tai potilas levittää helposti SARS-CoV-2:ta sellaisessa hoivakodissa, jossa on iäkkäitä ja pitkäaikaissairaita.

Sairaalat

Uudenmaan alueella Laakson ja Suursuon sairaaloissa oli sekä potilailla että henkilökunnalla kymmeniä tartuntoja keväällä 18. toukokuuta 2020.

Kuvaajat

•  
  Yleiskuva pandemian etenemisestä Suomessa sekä joistakin sen siihen liittyvistä päätöksistä ja rajoituksista.
•  
  Suomen koronavirustapaukset ja kuolemat talvella - syksyllä 2021.
•  
  Todetut koronavirustapaukset, sairaalassa olevat, tehohoidossa olevat ja kuolleet syksyllä 2021.
•  
  COVID-19-epidemia Suomessa keväällä 2020. Uudet tapaukset päivittäin keväällä 2020. Katkoviiva: 7 päivän liukuva keskiarvo.
•  
  Suomessa COVID-19-tautiin kuolleet päivittäin keväällä 2020.
•  
  SARS-CoV-2:n perusuusiutumisluku R0 romahti maalis-huhtikuussa nopeasti liikkumisrajoitusten ansiosta. Heinä-elokuussa oli nähtävissä tartuttavuusluvun nousua. R0 kuvaa kunkin sairaan keskimäärin tartuttamien ihmisten lukumäärää.
•  
  Koronaviruksen arvioitu R0 Suomessa talvella 2020-2021.
•  
  Varmistettujen tartuntojen (    ) ja kuolleiden (    ) osuudet väestöstä ikäryhmittäin. Pylväiden leveydet ovat verrannollisia ikäryhmien kokoon Suomessa.
•  
  Varmistettujen tartuntojen (    ) ja kuolleiden (    ) osuudet väestöstä ikäryhmittäin erikseen keväällä ja syksyllä.

Alku

Tammi-helmikuussa vuonna 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti ohjeitaan SARS-CoV-2:n varalta. Laivoissa, junissa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla kehotettiin kiinnittämään huomiota käsihygieniaan. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25. helmikuuta työryhmän ohjaamaan SARS-CoV-2:n vastaisia toimia.

Suomen ulkoministeriö suositteli epidemian alussa Kiinassa olevia välttämään eläinkontakteja, toreja joilla myydään eläviä tai kuolleita eläimiä elintarvikkeiksi sekä kypsentämätöntä tai huonosti kypsennettyä lihaa, pastöroimattomia maitotuotteita ja niistä valmistettuja tuotteita sekä pesemättömiä vihanneksia ja hedelmiä.

Suojavarusteiden- ja tarvikkeiden puute

Suomen sosiaali- ja terveysministeriö huomasi vakavan virukselta suojaavien hengistyssuojaimia ja muita suojavarusteita koskevan pulan 7. helmikuuta 2020.

Suomen hallitus arvioi vielä helmikuun lopulla, että suojavarusteita riittää terveydenhoitohenkilökunnalle. 12. maaliskuuta 2020 sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi eduskunnassa että suojavarusteita on runsaasti, ja kaiken lisäksi ovat varmuusvarastot. Vuonna 2012 tehtiin mahdollisen influenssapandemian varalta pandemiasuunnitelma, mutta sitä ei kuitenkaan pantu täytäntöön koronaviruspandemiassa. Suojavarusteita oli joissakin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa vähän ja toisissa sairaaloissa kohtalaisesti. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin oli hankittu kertakäyttöisiä sadetakkeja siltä varalta, ettei muita suojatakkeja olisi käytettävissä. HUS:n alueella niitä ei tarvittu. Eräs vastaaja kertoi Sairaanhoitajaliiton kysellessä esimiehen viestineen, että suojavarustepulan ilmetessä hengityssuojain syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varastot avattiin 23. maaliskuuta 2020. HVK:n ensimmäinen yritys hankkia sairaalatasoisia suojamaskeja Kiinasta epäonnistui. Keskus oli ehtinyt maksaa epämääräisinä tunnetuille liikemiehille maskeista, jotka eivät olleet sairaalatasoisia.

Pula suojavarusteista Suomen sairaaloissa kasvoi huhtikuun aikana. Suojatakeista ja visiirimaskeista oli puutetta vielä toukokuussa.

Toukokuussa käynnistyi Suomessa hengityssuojainten tuotanto ja käytettyjen puhdistus.

Kesäkuussa muita suojavarusteita oli kylliksi, mutta FFP2- ja FFP3-suojaustason hengityssuojaimien riittävyys oli vain kohtalainen.

Marraskuussa ei oltu vieläkään hyväksytty suomalaisten valmistajien tekemiä hengityssuojaimia käyttöön, koska testauslaboratoriot olivat ruuhkautuneet.

Hengityskoneet ja henkilökunta

Hengityskoneista arvioitiin tulevan pulaa, jos SARS-CoV-2 leviäisi laajalle. Teknologiayhtiöiden Mariachin ja Innocal Medicalin mukaan hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voitaisiin lisätä Suomessa, jos SARS-CoV-2:n leviäminen sitä edellyttää.

Hoito- ja tehohoitopaikat ja henkilökunta

Maaliskuussa 2020 Suomessa oli 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrät arvioitiin voitavan puolitoista- tai kaksinkertaistaa tarvittaessa. Paikkojen arvioitiin riittävän riippuen rajoitetoimien onnistumisesta.

Toukokuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varautui toiseen SARS-CoV-2-tartuntojen aaltoon kokeilemalla Meilahden parkkihalliin tehtävää tilapäissairaalaa.

Maskit

Pääartikkeli: Hengityssuojain

Hengityssuojainten ja maskien tehosta kiisteltiin Suomessa. Vain hengityssuojaimet suojaavat käyttäjäänsä, kansalaisten käytössä olevat maskit pyrkivät suojaamaan vain muita.

Suomen hallituksen tiedepaneeli suositteli 2. kesäkuuta 2020 maskien käyttämistä muun muassa julkisessa liikenteessä. 3. kesäkuuta hallitus suositteli maskien käyttöä julkisissa liikennevälineissä ja muissa paikoissa, joissa turvavälien pitäminen ei onnistu. THL antoi maskisuosituksen 13. elokuuta. Maskisuositukset tiukkenivat ja yleistyivät lokakuussa 2020.

Pääartikkeli: Suomen toimenpiteet koronaviruspandemiaa vastaan

COVID-19:n vastaiset toimenpiteet Suomessa ovat olleet pääosin epidemiologisia ja taloudellisia. Epidemiologisia ovat olleet lähinnä erilaiset karanteenit, liikkumisrajoitukset, paikkojen sulkemiset, turvavälit, maskisuositukset, hygieniaohjeet ja muut vastaavat. Taloudellisia ovat olleet valtion antamat tukirahapaketit.

Pääartikkeli: SARS-CoV-2-rokote

Rokotteista oli vuoden 2021 alussa pulaa, ja rokotekattavuus nousi hitaasti.

Aluksi rokotuksilla pyrittiin suojaamaan terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa ja riskiryhmiä. Alle 70-vuotiaat oli tarkoitus rokottaa toukokuuhun 2021 mennessä. Loput väestöstä oli määrä rokottaa loppuvuonna 2021. Lokakuussa 2021 Pääkaupunkiseudun vieraskielinen väestö oli yliedustettuna koronapotilaiden sairaalahoidossa. Sen arveltiin osittain johtuvan siitä, että heillä oli muita asukkaita alhaisempi rokotuskattavuus. Esimerkiksi Espoossa toisen koronarokotteen oli syyskuun 2021 lopussa saanut vain 36 prosenttia vieraskielisistä, kun suomen- ja ruotsinkielisistä 67 prosenttia oli saanut kaksi annosta. Ensimmäisen annoksen osalta vastaavat osuudet olivat vieraskielisillä 54 ja suomen- tai ruotsinkielisillä 83 prosenttia. Suomessa maahanmuuttajien keskuudessa eli syksyllä 2021 vahva epäluulo koronarokotetta kohtaan. Erityisesti Lähi-idästä Suomeen muuttaneiden kesken levisi tuolloin huhu koronarokotteen yhteydestä lapsettomuuteen. Todellisuudessa ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan koronarokote vaikuttaisi lisääntymiskykyyn. Joulukuun puolivälissä 2021 vieraskielisten osuus rokottamattomista oli noussut koko Suomen väestön tasolla parilla prosentilla ollen noin 23 prosenttia.

 

COVID-19-pandemian alku näkyi muun muassa maaliskuussa Suomen kaupoissa esimerkiksi hengityssuojainten, käsihuuhteen ja WC-paperin hamstraamisena. Ihmiset varastoivat myös ruokaa koteihinsa.

 

Pandemia ja sen torjuntatoimet Suomessa ja muissa maissa aiheuttivat Suomen talouden taantumisen. Hallitus aloitti maalis-huhtikuussa joitain aloja koskevat tukitoimet. Nämä eivät estäneet talouden heikkenemistä. Yritykset ja muut tahot lomauttivat ja ihmisiä jäi työttömiksi, kun liiketoiminta ei sujunut tavanomaisesti. Etlan toukokuun lopulla tekemän arvion mukaan Suomen talous supistuisi pandemian takia vuonna 2020 kahdeksan prosenttia. Etla arvioi erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnan kärsivän ja sen arvonlisäyksen supistuvan 2020 lähes 30 prosenttia. Suomen hallitus teki toukokuussa ennennäkemättömän suuren lisätalousarvion, jossa 5,5 miljardia euroa kohdennetaan COVID-19-epidemian vastaisiin tukitoimiin Suomessa. Tämän seurauksena Suomen arvioitiin ottavan vuonna 2020 velkaa kokonaisuudessaan 18,8 miljardia euroa.

Toisaalta Suomen talous supistui koronakeväänä tietoja raportoineista Euroopan unionin maista vähiten. Tähän on useita syitä.

Suomi on suuryritysvaltainen ja vientipainotteinen talous. Lukumääräisesti pieni joukko isoja yrityksiä vastaa isosta osasta tuotantoa ja vientiä. Näillä isoilla yhtiöillä on pitkät tilauskannat, jotka ovat kannatelleet Suomen talousnumeroita. Suomalaisten yritysten ja kuluttajien digivalmiudet ovat kansainvälisten vertailujen perusteella hyvät. Se auttoi monia organisaatioita siirtymään tehokkaasti etätöihin. Lisäksi Suomen talous nojaa vähemmän palveluihin ja turismiin kuin monen muun Euroopan maan talous. Suomessa koronaviruksesta kärsivät eniten matkailu- ja ravintola-ala, jotka eivät ole Suomessa erityisen suuria. Kotona tapahtuvan ruoanlaiton lisääntymisestä kertoi myös reseptikkaan liittyvien Google-hakujen merkittävä kasvu.

 

COVID-19 aiheutti sairastumisia ja kuolemia, mutta sairastumisen ja kuoleman uhkaa lisäsi myös se, että sairaalat ja potilaat peruivat kiireettömiä hoitoja. Ihmiset välttivät hoitoon menoa, josta on arvioitu syntyvän syksyllä 2020 terveydenhuollon palveluiden ruuhkautumista.

Pandemian takia säädetyt rajoitukset ja paikkojen sulkeminen loivat ongelmia. Kun ihmiset eivät voineet juoda alkoholia ravintoloissa, sen käyttö lisääntyi kodeissa ja aiheutti ongelmia.

Ikäihmisten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien ihmisten eristäytyminen ja eristäminen aiheutti näille ihmisryhmille ongelmia. Palvelujen väheneminen heikensi myös asunnottomien asemaa.

COVID-19-pandemia kasvatti Suomen pääministeri Sanna Marinin ja hänen puolueensa SDP:n suosiota. Suosion kasvu hidastui toukokuussa 2020.

 

Pääartikkeli: Suomen koronavirusstrategia

Suomen nykyinen strategia on hybridistrategia tai "kultainen keskitie", jossa oletuksena on, että virusta on vaikea hävittää. Strategiassa sairastuneita pyritään testaamaan, eristämään, jäljittämään ja hoitamaan. Näin pyritään sammuttamaan tartuntaryppäät. Strategian tavoitteena on hidastaa viruksen etenemistä niin, että hoitopaikat riittävät. Viruksen ei-lääketieteellisillä vastatoimilla aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa yhteiskunnalle. Tarkoitus on välttää mahdollisimman pitkälle laajaa yhteiskunnan sulkemista.

Laumasuojaa ei Suomen hallituksen ja THL:n mukaan tavoitella sairastamalla. Arvostelijoiden mielestä hybridistrategia, joka perustuu Suomen avaamiseen, on kuitenkin tosiasiassa laumasuojan rakentamista. Laumasuojan ajatus on, että virus ei enää leviä yhteisössä, kun riittävä osa ihmisistä on läpikäynyt taudin ja saanut vastustuskykyä. Tällöin tauti sairastuttaa vakavasti ja tappaa paljon ihmisiä, ennen kuin laumasuoja on saavutettu. Erään arvion mukaan laumasuojan saavuttaminen vaatisi yksin Uudellamaalla 10 000–20 000 kuollutta. Terveydenhuollon kapasiteetti saattaa myös ylittyä tuhoisasti. Taudin tukahduttamisen kannattajien mielestä tehokkaammat rajoitukset olisivat parempi vaihtoehto kuin vähäiset rajoitukset. Näillä hillittäisiin taudin leviämistä rokotteen saamiseen asti. Tukahduttamisen kannattajat kirjoittivat toukokuussa 2020 asiasta avoimen kirjeen hallitukselle.

Elokuun 2020 alussa THL:n johtajat arvelivat mahdolliseksi pullonkaulaksi testauskapasiteettia. Testaus ruuhkautuikin HUS:n alueella ja vaikeutti tartuntojen jäljittämistä.

Joidenkin kriitikoiden mielestä testauksen, jäljityksen ja maskien käyttöä tulisi lisätä ja suojella ikäihmisiä paremmin.

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Lopussa käsin merkittyjä

165. Yle; Väitöksen yllätyslöytö: Koronan aikana tehohoidon määrä väheni osassa sairaaloita, vaikka toisin uskottiin

166. Thl; koronakuolemien tilastointi

167. Cbsnews; Grand County Coroner Raises Concern On Deaths Among COVID Cases

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koronaviruspandemia Suomessa.

• Ajankohtaista koronaviruksesta COVID-19 THL:n päivittäinen tiedote koronavirustilanteesta
• THL:n Koronakartta-työkalu
• THL:n oirekartta vapaaehtoisiin ilmoituksiin perustuva THL:n oirekartta
• Oiretutka (Arkistoitu – Internet Archive)
• Epidemia.fi Vapaaehtoisten tekemä koronavirustilannekartta
• Suomen koronavirus-tartuntatilanne (Arkistoitu – Internet Archive) Koronakansio. Ajankohtaiset Suomen tilastot THL:n datan mukaan
• Koronatilastot.fiTHL:n avoimen rajapinnan dataan perustuvat koronavirustilastot itse säädettävinä graafeina
• Worldometer COVID-19 Finland Worldometerin Suomea koskevat koronavirustilastot (englanniksi)
• Valmiuslain käyttöönottaminen koronavirustilanteessa Eduskunnan kirjaston Lakihankkeiden tietopaketit LATI
• Covid-19, päivittyvä mediaseuranta