Salo: Kaupunki Varsinais-Suomen maakunnassa

Salon kaupungissa asuu noin 51 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 60 000 henkilöä. Asukasluvultaan Salo on Suomen 20:nneksi suurin kaupunki.

Salo
vaakuna	sijainti
Salon kaupungintalo.
Sijainti	, 023°07′30″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Salon seutukunta
Kuntanumero	734
Hallinnollinen keskus	Salon keskustaajama
Perustettu
– Salo	1887 (kauppalaksi, vuodesta 1960 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Salo	2009 (Salon seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset	Uskela (1967) Halikko (2009) Kiikala (2009) Kisko (2009) Kuusjoki (2009) Muurla (2009) Perniö (2009) Pertteli (2009) Salo (2009) Suomusjärvi (2009) Särkisalo (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	2 061,84 km² 32:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	2 168,29 km² 40:nneksi suurin 2022
– maa	1 987,47 km²
– sisävesi	74,37 km²
– meri	106,45 km²
Väkiluku	51 097 20:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	25,71 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	14,0 %
– 15–64-v.	58,2 %
– yli 64-v.	27,8 %
Äidinkieli	2022
– suomenkielisiä	91,7 %
– ruotsinkielisiä	1,2 %
– muut	7,1 %
Kunnallisvero	8,10 % 242:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Anna-Kristiina Korhonen
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2021–2025  • SDP  • Kok.  • Kesk.  • PS  • Vihr.  • Vas.  • Liik.	11 11 11 11 4 2 1
salo.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kaupunki sijaitsee lähellä meren rantaa, kapean Halikonlahden pohjukassa. Yhteys Saaristomerelle on Kemiön saaren itä- ja länsipuolitse. Salon naapurikunnat ovat Koski Tl, Lohja, Kemiönsaari, Marttila, Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero. Salosta on matkaa Turkuun 52 kilometriä ja Helsinkiin 114 kilometriä.

Salo perustettiin kauppalaksi vuonna 1887 erottamalla se Uskelasta. Vuonna 1960 Salosta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uudesta kaupungista. Vuonna 1967 siihen liitettiin entinen emäpitäjä Uskela. 31. joulukuuta 2008 silloinen Salon kaupunki lakkautettiin, ja se sulautui yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kaupungiksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Silloinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen ja vaakunakseen Halikon vaakunan. Saloon kuuluu myös Halikkoon vuonna 1967 liitetyn Angelniemen kunnan alue.

Salon kauppalan ja kaupungin keskiaikainen edeltäjä oli arviolta 1440-luvulla perustettu, Uskelan emäpitäjään kuulunut, Salon kylän ympärille muodostunut Salon kappeliseurakunta. Kun aiempi Uskelan emäseurakunta Uskelan Isokylän emäkirkon tuhouduttua maanvyörymässä 1820-luvulla yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, muutettiin Salon kappeliseurakunta samalla uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, jonka alueesta sittemmin muodostuivat Uskelan ja Muurlan kunnat ja Salon kauppala.

Salon keskustan halki virtaa Uskelanjoki. Kaupungin kohdalla virran nimi muuttuu Salonjoeksi. Halikon keskustan halki virtaa Halikonjoki. Molemmat joet laskevat Halikonlahteen Salon edustalla. Kolmas merkittävä vesistö Salon alueella vuoden 2009 jälkeen on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö.^lähde?

Salo tunnetaan elektroniikkatuotannostaan. Kaupungissa on tuotettu 1920-luvulta lähtien erilaista elektroniikkaa, aluksi radioita, mutta myöhemmin myös televisioita, stereoita, radiopuhelimia, tietokoneiden näyttöjä ja matkapuhelimia. Nokia on ollut kaupungin suurimpia työllistäjiä. Kun se lopetti Salon-tehtaansa vuonna 2012, kaupungista poistui 850 työpaikkaa. Vuonna 2015 ilmoitettiin sen sijaan Microsoftin Salon tuotekehitysyksikön sulkemisesta, jonka jäljiltä kaupungista kadonnee noin 1 000 työpaikkaa.

 

 

Ensimmäiset asukkaat tulivat Salon alueelle jo noin 7 000 vuotta sitten. Silloin vain muutamat korkeimmat mäet olivat veden pinnan yläpuolella. Salo voi nimenä periytyä silloisen tuntemattoman kielen saari sanasta. Pronssi- ja rautakauden asutuksista kertovat lukuisat hautaröykkiöt. Uskelan-, Halikon- ja Perniönjokien laaksot ovat olleet seudun ensimmäisiä asuinpaikkoja. Vanhimmat kalmistot on löydetty Lupajasta ja Isokylästä. Esihistoriallisen ajan lopulla Salon seudulla on ollut kohtalaisen tiivistä asutusta, mistä kertovat lukuisat kalmistot ja linnavuoret. Alueellinen keskus on ollut Rikalan muinaiskaupunki.

Salon seutu korostuu rikkaana muinaisesineiden löytöalueena aina merovingiajalle asti. Merkittäviä muinaismuistoja ovat muun muassa Pöylän, Rikalan, Veitakkalan ja Pöytiön mäkilinnat ja Yliskylän, Paarskylän ja Asteljoen laakson kalmistot.

Kappeliseurakunnasta kauppalaksi ja kaupungiksi

Salon nimi esiintyy ensimmäisen kerran Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa vuonna 1325. Salo oli tällöin Uskelan pitäjän kappeli. Keskeisen kauppareittien varrella olevan sijaintinsa vuoksi Salo kasvoi kauppapaikkana. Halikonlahti oli yleinen purjehdusväylä, ja Salonjokea pitkin pääsi purjehtimaan Saloon saakka. Lisäksi Kuninkaantien ja Hiidentien risteyskohta oli pitäjässä. 1300-luvulla Saloon rakennettiin tori, silta ja krouvi. Krouvin ympärille kehittyi asutusta, ja 1680-luvulla asunut seppä Laurin katsotaan olevan Salon kylän ensimmäinen asukas. Salon kehittymistä edisti Halikonjoen mataloituminen, minkä seurauksena perinteinen markkinapaikka siirtyi Salonjoen varrelle. Tämän jälkeen halikkolaisten tuella on Salossa ollut pitkä markkinaperinne salolaisten ajoittaisesta vastustuksesta huolimatta.

Salosta tuli kauppala vuonna 1887. Samana vuonna sitä kohtasi suuri palo, joka hävitti suuren osan kauppalan keskustaa. Lisäksi Salonjoki alkoi madaltua kelvottomaksi laivaliikenteelle. Kauppala kuitenkin toipui nopeasti palosta, ja rautatien valmistuminen kiihdytti kasvua ja korvasi laivaliikenteen tavarankuljetuksessa.

Aluksi Salon kauppala oli Ikaalisten tavoin epäitsenäinen kauppala, mutta vuonna 1891 siitä tuli itsenäinen kunta. Vähitellen sen alue, joka alkujaan oli vain noin 74 hehtaarin laajuinen, alkoi käydä ahtaaksi, ja sen rajoille Uskelan ja Halikon puolelle muodostui laajoja ”esikauppala”-alueita. Vuonna 1932 nämä ympäröivät taajaan asutut alueet liitettiin Saloon. Liitoksessa kauppalan pinta-ala kasvoi 1 803 hehtaariin ja väkiluku nousi 1 800 hengestä yli 6 000:een. Vuonna 1933 Salosta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta. Kaupunki Salosta tuli vuonna 1960, ja loputkin Uskelasta liitettiin siihen vuonna 1967. Salon ja Uskelan luterilaiset seurakunnat olivat yhdistyneet Salo-Uskelan seurakunnaksi jo 1948.^lähde?

Vuonna 1928 Salossa aloitti Nordell & Koskinen avoin yhtiö, joka aloitti saman vuoden syksyllä radiovastaanottimien valmistuksen. Yhtiö muutti nimensä vuonna 1945 Salora Oy:ksi laajentaen myöhemmin tuotantoaan mustavalko- ja väritelevisioihin sekä stereoihin. Saloran valtavan kasvun myötä Salorassa aloitettiin radiopuhelimien valmistus 1960-luvun alussa, joka johti myöhemmin Nokian ja Saloran yhdessä perustamaan Mobira Oy:öön, jonka perua Salon matkapuhelintuotanto on. Vuonna 1973 yhtiö perusti komponenttien valmistukseen erikoistuneen Salcomp Oy:n, joka nykyään suunnittelee ja valmistaa matkapuhelimien latureita. Saloran toiminnan perintönä Salossa on valmistettu myös tietokonemonitoreita, mutta niiden valmistus lopetettiin vuonna 2000.^lähde?

Kuntaliitoksen jälkeinen Salo

Pääartikkeli: Salon seudun kuntaliitos 2009

 

Nykyinen Salon kaupunki syntyi Suomen suurimmassa kuntaliitoksessa, jonka seurauksena kaupungin väkiluvuksi tuli 55 000 henkeä ja pinta-alaksi noin 2 000 neliökilometriä. Salon kaupunginvaltuusto sekä Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Suomusjärven ja Särkisalon kunnanvaltuustot päättivät kuntaliitoksesta kuntajakoselvittäjän selvitystyön perusteella. Uusi Salo otti käyttöön entisen Halikon kunnan vaakunan. Siinä esiintyvät Salon seudulla luontaisena kasvava tammi ja alueella vaikuttaneen Horn-suvun tunnus, sarvi.

Nykyisen Salon alueen vanhimpia, jo keskiajalla perustettuja kirkkopitäjiä ovat olleet Uskela, Halikko ja Perniö. Näistä Uskela käsitti alkujaan myös myöhemmät Salon, Muurlan, Perttelin ja Kiikalan sekä osia nykyisestä Somerosta. Halikkoon kuului alkujaan myös siihen sittemmin uudelleen liitetty Angelniemi. Perniöön liitettiin vuonna 1464 sitä ennen Kemiöön kuulunut Särkisalo, joka sittemmin oli itsenäinen seurakunta ja kunta vuoteen 2009. Alueen muista aiemmista kunnista ja seurakunnista Kisko, johon alun perin kuului myös sittemmin itsenäistynyt Suomusjärvi, oli 1500-luvulle asti osa uusmaalaista Pohjan pitäjää.^lähde?

Uskelaan kuuluneista myöhemmistä kunnista ja seurakunnista ja aiemmista kappeliseurakunnista ja saarnahuonekunnista Perttelin kappeliseurakunta käsitti 1400-luvulla myöhemmät Perttelin, Kuusjoen ja Kiikalan sekä eteläisimmät kylät nykyisestä Somerosta, ja Salon kappeliseurakunta myös myöhemmän Muurlan. Etelä-Someron kylät siirrettiin Someroon 1400-luvun lopulla ja Kiikala itsenäistyi kirkollisesti 1600-luvulla. Perttelistä tuli Uskelaan nähden itsenäinen seurakunta ja kunta 1860-luvulla. Jo sitä ennen varsinainen Uskelan emäseurakunta, jonka huonokuntoinen puukirkko oli tuhoutunut maanvyörymässä vuonna 1824, oli lakkautettu, ja aiemmasta Salon kappeliseurakunnasta oli tullut uusi Uskelan emäseurakunta. Tämän jälkeen vielä kummankin puolen 1800- ja 1900-luvun taitetta Kuusjoki itsenäistyi Perttelistä, Muurla ja Salon kauppala itsenäistyivät Uskelasta, Särkisalo itsenäistyi Perniöstä ja Angelniemi Halikosta. 1960-luvulla Angelniemi liitettiin jälleen Halikkoon ja vanhan emäseurakunnan jatkajana ollut Uskelan kunta muutamaa vuotta aiemmin kaupungiksi tulleeseen Saloon.^lähde?

Ilmasto

Salo sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä. Vuotuinen keskilämpötila on noin 5 °C ja sademäärä 660 millimetriä. Kesät ovat tyypillisesti lämpimiä keskilämpötilan ollessa +17 °C. Talvet ovat melko leutoja, mutta alle −20 °C:n lämpötilatkaan eivät ole harvinaisia. Merenläheisen sijainnin takia pakkanen tuntuu usein purevammalta ilmankosteuden ja tuulisuuden vuoksi. Terminen talvi alkaa keskimäärin 30. marraskuuta ja pysyvä lumipeite tulee usein vasta vuodenvaihteessa.^lähde?

Lämpöennätys Salossa on 35 °C ja pakkasennätys −34 °C.

Maantieteen pääpiirteet

 

 

 

Salo sijaitsee Halikonlahden rannalla, josta se levittäytyy pitkälle sisämaahan. Kaupungin keskustaajama sijaitsee Salonjoen varrella mäkien eri puolilta ympäröimänä ns. ”kattilan pohjalla”. Salo jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan. Rannikko on rikkonaista kalliomäkistä maastoa, jossa merestä nousee useita kallioisia saaria. Länsi- ja pohjoisosat ovat tyypillistä varsinaissuomalaista maisemaa laajoine savipeltoineen, joiden keskellä on metsäisiä kalliosaarekkeita ja syväuomaisia jokia. Itä-Salo on selännevyöhykettä, jolle ovat tyypillisiä kapeat laaksot, lukuisat järvet, metsäselänteet ja harjut.

Rannikkoalue

Salossa on lukuisia saaria, ja etenkin Särkisalossa rannikko on pirstaleinen, ja siellä on useilla erikokoisilla saarilla vakituista asutusta. Halikonlahdella on pieniä saaria, jotka ovat pääasiassa loma-asutuskäytössä. Viurilanlahdessa on pengertiellä mantereeseen yhdistetty Vuohensaari, joka on kaupungin leirintä- ja virkistysalue. Saloon kuuluu myös Kemiön saaren pohjoiskärki, josta on lossiyhteys mantereelle. Joissa ja järvissä on myös useita pieniä asumattomia saaria.^lähde?

Vesistöt

 

Salossa on miltei 200 km² vesialaa, josta suurin osa on merta. Siihen kuuluvat Halikonlahti sekä Särkisaloa ympäröivät merialueet. Tärkeimpiä sisämaan vesistöjä ovat Halikonlahteen Salon edustalla laskevat Uskelanjoen vesistö ja Halikonjoen vesistö sekä Perniössä mereen laskeva Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö, joiden vesistöalueisiin pääosa nykyisestä Salon alueesta kuuluu. Pieni rannikkovesistö muodostuu lisäksi Halikossa sijaitsevan Purilanjoen vesistöstä. Salon länsiosassa pääasiassa Halikon ja Kuusjoen alueilta vetensä saavan Halikonjoen vesistön suurin joki on Halikonjoki, jonka sivujokia ovat Kuusjoelta alkunsa saava Kuusjoki ja vähäisempi Vaskionjoki. Järviä vesistöstä on vähän, suurin on pieni, laskujoeton Kuusjoen Nummijärvi. Salon keskiosassa pääasiassa Uskelan, Perttelin ja Kiikalan alueilta vesiä tuovan Uskelanjoen vesistön suurin joki on Uskelanjoki eli Salonjoki. Sen latvahaaroja ovat Kiikalan Rekijoen kylän luona yhtyvät Rekijoki, Terttilänjoki ja Hitolanjoki. Pienempiä sivujokia ovat Kurajoki Perttelissä ja Vähäjoki Salon keskustan tuntumassa. Järviä on vesistöalueen Salon puolelle jäävässä osassa vähän. Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö sen sijaan on runsasjärvisempi. Sen vesistöalue Salon itäosassa kattaa pääosin Perniön, Kiskon, Muurlan ja Suomusjärven sekä eteläosia Kiikalasta ja Perttelistä. Vesistön suurimpia jokia ovat vähän ennen jokisuuta Perniössä yhtyvät Kiskonjoki ja Perniönjoki. Vesistöalueen järvistä suurimpia ovat Iso-Kisko, Hirsijärvi, Kirkkojärvi, Määrjärvi ja Enäjärvi.

Kaupunginosat

Taajamat

 

 

Merkittävin asutuskeskittymä on Salon keskustaajama, joka on kasvanut yhteen Halikon kirkonkylän kanssa.^lähde?

Vuoden 2017 lopussa Salossa oli 52 984 asukasta, joista 39 399 asui taajamissa, 13 092 haja-asutusalueilla ja 493:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Salon taajama-aste on 75,1 %. Salon taajamaväestö jakautuu 15 eri taajaman kesken, kyseessä on suurin määrä taajamia yhdessä Suomen kunnassa:

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Kylät

 

Pääartikkeli: Luettelo Salon kylistä

Salon seudun pitäjissä, kuten muuallakin eteläisessä Suomessa, toteutettiin 1700-luvun lopulla isojako, jossa yhdestä tai useammasta kylästä muodostuvien jakokuntien maat jaettiin kylien ja kunkin kylän talojen kesken ja samalla nykyaikaan asti säilyneet maarekisterikylät saivat rajansa. Tämän vuoksi varsinkin vanhimman asutuksen alueella, kuten Halikossa tai Uskelassa, missä jakokunnat usein koostuivat monista kylistä, saman kylän maat saattavat olla rikkonaisia, pieniä ja erillään toisistaan. Myöhemmin asutetuilla jokien latvoilla jakokunnissa sen sijaan on vähemmän kyliä ja kylien alueet ovat tavallisesti yhtenäisempiä.^lähde?

Isojaon seurauksena tilalliset siirsivät usein talonsa yhteiseltä kylätontilta omien maidensa keskelle, mikä rikkoi perinteisiä kyläkokonaisuuksia. Kylät ovat sittemmin kasvaneet ja kehittyneet, ja monet nykyiset kyläkeskukset ja taajamat koostuvat useista historiallisista kylistä. Salon seudun kuntaliitoksessa Salon kaupungin kyläluku kasvoi 396:een. Kuntaliitosten yhteydessä muutaman kylän nimeä muutettiin muun muassa nimipäällekkäisyyksien takia.

 

 

Päätöksenteko

Kaupunginvaltuusto

Salon kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät vuoden 2021 vaalien jälkeen (suluissa valtuustokauden 2012–2017 paikkamäärä)[2]:

• SDP 11 paikkaa (12)
• Kokoomus 11 paikkaa (14)
• Keskusta 11 paikkaa (12)
• Perussuomalaiset 11 paikkaa (7)
• Vihreät 4 paikkaa (3)
• Vasemmistoliitto 2 paikkaa (2)
• Liike Nyt 1 paikka

Yhteensä 51 valtuutettua.

Kaupunginjohtajat

Ennen vuotta 1931 Salon kauppalaa johti raastuvankokous, jonka ylin viranomainen oli järjestysmies. Herman Tuomaala toimi järjestysmiehenä 1912–1931.

Salon kauppalan- ja kaupunginjohtajat vuodesta 1931 lähtien:

Uuden Salon lautakunnat 2021–

• Kaupunkikehityslautakunta
• Keskusvaalilautakunta
• Opetuslautakunta
• Rakennus- ja ympäristölautakunta
• Sosiaali- ja terveyslautakunta
• Tarkastuslautakunta
• Vapaa-ajanlautakunta

Terveydenhuolto

Salon terveyskeskuksella on kaupunkialueella sijaitsevien Pääterveysaseman ja Läntisen terveysaseman lisäksi terveysasemia: Halikossa, Kiikalassa, Kiskossa, Kuusjoella, Perniössä ja Suomusjärvellä. Salon kaupungissa sijaitsee lisäksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluva Tyks Salon sairaala. Terveyskeskuksen pääterveysasema ja terveyskeskussairaala toimivat samassa rakennuksessa Tyks Salon sairaalan kanssa osoitteessa Sairaalatie 9.

Koulutus

 

 

Peruskoulun luokat 1–6:

Peruskoulun luokat 7–9:

• Armfeltin koulu
• Hakastaron koulu
• Hermannin koulu
• Moision koulu
• Perniön yhteiskoulu
• Uskelan koulu

Keski- ja ylemmän asteen oppilaitokset:

• Halikon lukio
• Perniön lukio
• Salon lukio
• Salon aikuislukio
• Salon seudun aikuisopisto (SSKKY)
• Salon seudun ammattiopisto (SSKKY)
• Salon seudun oppisopimuskeskus (SSKKY)
• Turun ammattikorkeakoulu, Salon toimipiste

Talous

 

 

Ennen Nokian toimintojen lakkauttamista vuonna 2008 Salon työpaikkaomavaraisuusaste oli 105,6, eli kaupungissa oli enemmän työtä kuin työvoimaa. Salo oli tuolloin Suomen suurin maatalouspitäjä, sillä kaupungin reuna-alueilla oli noin 1 300 maatilaa, jotka viljelivät lähes 56 000 hehtaarin kokoista peltoalaa.

Vuonna 2022 Salon liikevaihdoltaan suurimmat yritykset olivat Suur-Seudun Osuuskauppa SSO ja Salcomp.

Entisen Särkisalon kunnan alueella Salossa on toiminut kalkkia tuottanut Förbyn kaivos.^lähde?

Tilastot

Suurimmat työnantajat

Suurimmat työnantajat Salossa vuonna 2021:

• Suur-Seudun Osuuskauppa SSO
• VMP Salo
• Lounea Palvelut Oy
• Wipro Infrastructure Engineering
• Antti-Teollisuus
• ViMeco Oy
• Enko Consulting Oy

Salossa suljettiin vuonna 2007 Sucros Oy:n omistama sokeritehdas siksi, että Euroopan unionin komissio oli pyrkinyt supistamaan sokerintuotantoa Euroopan unionissa, minkä vuoksi maakohtaisia sokerijuurikastuotantokiintiöitä supistettiin.^lähde?

Nokia oli myynyt matkapuhelintoimintansa Microsoftille, ja Microsoft sulki kesällä 2015 Salon yksikön tuotekehitystoiminnan.

Liikenne

 

 

Salosta on hyvät kulkuyhteydet itään ja länteen. Valtatie 1 (eurooppatie E18) kulkee moottoritienä kaupungin halki. Etelä-pohjoissuunnassa taas kulkee kantatie 52. Kaupungin läpi kulkee myös seututie 110, joka on vanha valtatie 1. Salon keskustan eteläpuolelta alkaa seututie 186 Inkooseen ja Halikon asemanseudulta seututie 224 Auraan. Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Salon keskustan läpi. Salon rautatieasemalla pysähtyvät lähes kaikki Helsingin ja Turun väliä liikennöivät kaukojunat, mutta paikallisjunaliikennettä ei nykyisin Saloon ole. Lähin lentoasema on Turussa. Salossa on lähinnä harrasteilmailun käytössä oleva Kiikalan lentokenttä.^lähde?

Heinäkuussa 2016 Salon kaupunki teki aiesopimuksen losangelesilaisen Hyperloop One -yhtiön kanssa 50 kilometrin pituisen liikennöintiputken rakentamisesta Salon ja Turun välille.

Etäisyyksiä Salosta

Entisiin kuntakeskuksiin

• Halikko 5 km
• Kiikala 35 km
• Kisko 33 km
• Kuusjoki 18 km
• Muurla 12 km
• Perniö 24 km
• Pertteli 10 km
• Suomusjärvi 25 km
• Särkisalo 39 km

Muihin kaupunkeihin

• Helsinki 112 km
• Hämeenlinna 120 km
• Raasepori (Tammisaari) 55 km
• Tampere 155 km
• Turku 52 km

Ystävyyskaupungit

Salolla on kymmenen ystävyyskaupunkia:

•   Anija, Viro
•   Elva, Viro
•   Gárdony, Unkari
•   Odderin kunta, Tanska
•   Nagykanizsa, Unkari
•   Puchheim, Saksa
•   Qingdao, Kiina
•   Ržev, Venäjä
•   St. Anthony, Yhdysvallat
•   Wuhan, Kiina

Salossa asui 54 737 ihmistä 2009. Heistä lähes 40 000 oli taajamissa. Ulkomaalaisia Salossa asui parisen tuhatta. Ruotsinkielisiä kaupungissa vajaat 600. Suomen kunnista Salossa on neljänneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi oli ilmoitettu 7 000.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Tunnettuja salolaisia

Salossa syntyneitä

• Kalevi Heinilä, liikuntapedagogi
• Helena Kara, näyttelijä
• Tauno Kivimäki (1917–2002), Salon Neulomon perustaja ja toimitusjohtaja, kauppaneuvos
• Pauliine Koskelo, korkeimman oikeuden presidentti
• Heikki Leino, teollisuusneuvos, syntynyt ja vaikuttanut Salossa
• Liisa Leino, teollisuusneuvos, Heikki Leinon tytär, syntynyt ja vaikuttanut Salossa
• Marja-Leena Mikkola, kirjailija
• Sauli Niinistö, Suomen tasavallan presidentti, syntynyt ja vaikuttanut Salossa
• Harri Nordell, runoilija
• Jouko Nordell, yritysjohtaja, syntynyt ja vaikuttanut Salossa
• Harri Rinne, muusikko ja lauluntekijä

Salossa vaikuttaneita^lähde?

• Reino Breilin, kansanedustaja ja ministeri
• Yrjö Melasniemi (1888–1979), Salon Sokeritehtaan toimitusjohtaja, maanviljelysneuvos
• Fjalar Nordell, vuorineuvos ja Saloran perustaja
• Katja Taimela, kansanedustaja
• Arthur Johan Zetterman, piirilääkäri ja professori
• Mikko Friberg, muusikko

Seurakunnat

 

 

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Salossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Salon seurakunta

Alueseurakunnat: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo-Uskela, Suomusjärvi ja Särkisalo

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Salon kaupungin nykyisellä alueella.

• Angelniemen seurakunta (liitetty Halikon seurakuntaan 1967)
• Halikon seurakunta (liitetty Salon seurakuntaan 2009)
• Kiikalan seurakunta (liitetty Salon seurakuntaan 2009)
• Kiskon seurakunta (liitetty Salon seurakuntaan 2009)
• Kuusjoen seurakunta (liitetty Salon seurakuntaan 2009)
• Muurlan seurakunta (liitetty Salon seurakuntaan 2009)
• Perniön seurakunta (liitetty Salon seurakuntaan 2009)
• Perttelin seurakunta (liitetty Salon seurakuntaan 2009)
• Salo-Uskelan seurakunta (liitetty Salon seurakuntaan 2009)
• Suomusjärven seurakunta (liitetty Salon seurakuntaan 2009)
• Särkisalon seurakunta (liitetty Salon seurakuntaan 2009)
• Uskelan seurakunta (yhdistetty silloisen Salon seurakunnan kanssa Salo-Uskelan seurakunnaksi 1951)

Herätysliikkeet sekä muut kirkkokunnat ja uskonnot

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus, herännäisyys sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Salon Seudun Rauhanyhdistys.

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen lukeutuva Salon helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 noin 400 jäsentä, Suomen vapaakirkkoon kuuluva Salon Vapaaseurakunta, Suomen Adventtikirkon Salon Adventtiseurakunta, Salon Henótês-seurakunta sekä Salon Raamattu Puhuu -seurakunta. Turun ortodoksisella seurakunnalla on rukoushuone Salossa.

Muita uskontoja edustaa islamilainen Salon Islamilainen Yhdyskunta, jolla vuonna 2009 oli 50 jäsentä. Jehovan todistajilla on Salossa kolme seurakuntaa, joissa on yhteensä yli 300 jäsentä.^lähde?

Mielikuva

Maaliskuussa 2007 julkaistun Taloustutkimuksen kuntakyselyn vastaajien mielikuva Salosta oli kokoluokkansa (20 000–50 000) kunnista toiseksi paras koko maassa. Kärkipaikkaa piti Siilinjärvi ja kolmanneksi sijoittui Raisio.

Nähtävyydet

 

Vuoden 1887 palo tuhosi Salon vanhan puukeskustan lähes täydellisesti, mistä johtuen keskustasta puuttuu lähes kokonaan monille Suomen pikkukaupungeille, kuten Raumalle ja Porille tyypillinen vanha puukaupunginosa. 1900-luvulla useat vanhat rakennukset ovat myös saaneet väistyä siihen aikaan modernimpien liikerakennusten tieltä. Salon maaseudulta löytyy useita vanhoja ja hyvin säilyneitä suurtiloja ja kartanoita, kuten Joensuu, Wiurila, Vuorentaka ja Teijo.

Salolaisia museoita ovat esimerkiksi Veturitallin taidemuseo, Salon elektroniikkamuseo ja Meritalon museo. Salon historiallinen museo sisältää entisissä ympäryskunnissa olevia paikallismuseoita sekä Salon kaupungin elektroniikkakokoelmat. Vanhin julkinen muistomerkki on vuonna 1937 paljastettu Salon palon muistolaatta, joka sijaitsee torin reunalla. Muita tunnettuja muistomerkkejä ovat seppä Laurin patsas Vilhonkadun päässä jokirannassa, Hirviveistos Sibeliuspuistossa ja Saloran perustajan Fjalar Nordellin muistomerkki.^lähde?

Muinaisjäännösalueita Salossa ovat Viitan kruunut, Hakastaron linnavuori ja Isokylän rautakautinen alue.^lähde?

Salon tapahtumat

Pitkäikäisiä tapahtumia Salossa on mm. Lasten laulukaupunki ja Salon syysmarkkinat lokakuun alussa. Muitakin tapahtumia on esimerkiksi: SaloJazz, Taiteiden Yä, Salo Soi, Joulukadun avaus ja Bruks-Festivaali. Lisäksi on Kesäsunnuntai-esitykset sekä harrasteautonäyttely Salon torilla. Salon torilla (kesällä maanantai-lauantai) on esiintyjiä Iltatori-torstaisin koko kesän ajan.^lähde?

Salon kansalaisopiston Näkkäri, teatterikoulu on monitoiminen kulttuuritila. Paikkaa käytetään muun muassa tanssin, musiikin, teatterin ja sirkustaiteen opetukseen sekä esityksiin.^lähde?

Kirkkoja

 

Kaupungin alueella on useita vanhoja kirkkoja. Salon seurakunnan pääkirkko Uskelan kirkko on vuodelta 1832 ja se on tunnetun arkkitehdin Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Vanhimmat kirkot ovat 1400-luvulla rakennetut harmaakiviset Perniön, Halikon ja Perttelin kirkot. Angelniemen, Kuusjoen, Särkisalon, Kiskon, Suomusjärven, Kiikalan, Salon ja Muurlan kirkot ovat 1700- ja 1800-lukujen puisia kirkkorakennuksia.^lähde?

Salossa on lisäksi useita pienempiä kirkkorakennuksia muun muassa Teijolla, Koskella, Vaskiolla ja Yliskylässä. Uskelan kirkon lähellä on entisen Salon kappelikirkon kellotapulista tehty muistomerkki. Isokylässä on maanvyöryssä tuhoutuneen Uskelan emäkirkon kellotapuli.^lähde?

Urheilu

 

Urheilun saralla Salo on tunnettu erityisesti lentopallosta, koripallosta ja jalkapallosta.

Lentopallo

Salon Piivolley voitti miesten SM-liigassa peräti kolme peräkkäistä hopeamitalia 2004, 2005 ja 2006. Lisäksi miesten joukkue voitti Suomen Cupin kultaa 2003 sekä hopeaa 2004 ja 2006. Seura meni konkurssiin 2011.

Salon Viesti oli naisten puolella SM-liigassa menestynyt salolaisjoukkue. Se voitti Mestaruusliigassa 10 kultaa ja Suomen Cupin 7 mestaruutta. Lentopallopuoli erkani 2008 omaksi yhdistyksekseen, LP Viesti Salo, joka jatkoi SM-liigassa pelaamista.

Jalkapallo

Salon Palloilijoiden miesten jalkapallon edustusjoukkue pelaa kaudella 2024 Ykkösliigassa, eli Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Koripallo

Salon Vilppaan miesten koripallojoukkue pelaa Korisliigassa. Vilpas voitti seurahistoriansa ensimmäisen mestaruutensa vuonna 2021.

Muut lajit

Salossa on kaksi jääkiekkojoukkuetta, Salo HT ja Salon Kiekkohait. Kiekkohait pelaa III-divisioonassa ja HT:n naiset pelasivat kaudella 2019–2020 Naisten Suomi-Sarjassa.^lähde?

Harvinaisempien lajien joukosta Salo Scorpions edustaa kaupunkia amerikkalaisen jalkapallon II-divisioonassa ja Salo Juggernauts australialaisessa jalkapallossa. Salon Toverit ovat kunnostautuneet mm. harppuunakalastuksessa.^lähde?

Salossa on kaksi keilahallia; Salon- ja Hanhivaaran keilahallit. Salo on usean keilaseuran kotikaupunki, menestynein seura on KK-Turistit, joka pelaa I-divisioonassa.^lähde?

Golfkenttiä Salon alueella on kolme: Meri-Teijon Golf, Wiurilan Golf ja Salon Golf. Suomen kattavimpiin kuuluva Salon urheilupuisto löytyy aivan keskustasta, tarjonta on hyvin monipuolista. Kesällä järjestetään naisten Salon Seiska ja Salo Volley -tapahtuma urheilukentällä.^lähde?

• Luettelo Salon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Salo.

• Salon kaupunki
• Tilastokeskus – Salon avainluvut
• Salon museot
• Salon prosenttitaide
• Salon Seudun Sanomat – paikallinen sanomalehti
• Salon seutu
• Salon seudun karttapalvelu
• 40 vuotias kauppala, Suomen Kuvalehti, 30.07.1927, nro 31, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Vanha ja uusi Salo. Muutamia piirteitä kauppalasta, joka virallisesti täyttää 50 vuotta, mutta on kirkonkirjojen mukaan 128-vuotias, Helsingin Sanomat, 13.06.1937, nro 156, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot