Joe Biden: Yhdysvaltain 46. presidentti

20. marraskuuta 1942 Scranton, Pennsylvania, Yhdysvallat) on Yhdysvaltain 46. ja nykyinen presidentti. Ennen presidenttikautensa alkua 20. tammikuuta 2021 Biden oli Yhdysvaltain varapresidentti Barack Obaman kahdella presidenttikaudella 2009–2017 sekä Yhdysvaltain demokraattipuolueen senaattori 36 vuotta 1973–2009 Delawaren osavaltiosta.

Joe Biden
Presidentti Joe Bidenin virallinen muotokuva 2021
Yhdysvaltain 46. presidentti
20. tammikuuta 2021 –
Varapresidentti	Kamala Harris
Edeltäjä	Donald Trump
Yhdysvaltain 47. varapresidentti
20. tammikuuta 2009 – 20. tammikuuta 2017
Presidentti	Barack Obama
Edeltäjä	Dick Cheney
Seuraaja	Mike Pence
Yhdysvaltain senaattori Delawaresta
3. tammikuuta 1973 – 15. tammikuuta 2009
Edeltäjä	J. Caleb Boggs
Seuraaja	Ted Kaufman
Yhdysvaltain senaatin ulkosuhteiden puheenjohtaja
4. tammikuuta 2007 – 3. tammikuuta 2009 6. kesäkuuta 2001 – 3. tammikuuta 2003 3. tammikuuta 2001 – 20. tammikuuta 2001
Edeltäjä	Richard Lugar Jesse Helms Jesse Helms
Seuraaja	John Kerry Richard Lugar Jesse Helms
Kansainvälisen huumausainevalvontalautakunnan puheenjohtaja
4. tammikuuta 2007 – 3. tammikuuta 2009
Edeltäjä	Chuck Grassley
Seuraaja	Dianne Feinstein
Yhdysvaltain senaatin lakivaliokunnan puheenjohtaja
6. tammikuuta 1987 – 3. tammikuuta 1995
Edeltäjä	Strom Thurmond
Seuraaja	Orrin Hatch
Henkilötiedot
Syntynyt	20. marraskuuta 1942 (ikä 81) Scranton, Pennsylvania, Yhdysvallat
Ammatti	lakimies
Puoliso	Neilia Hunter (aviol. 1966–1972) Jill Tracy Jacobs (aviol. 1977–)
Tiedot
Puolue	demokraatit
Koulutus	Juris Doctor
Tutkinnot	Delawaren yliopisto Syracusen yliopisto
Uskonto	roomalaiskatolisuus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
joebiden.com ja joebiden.com/es/inicio
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

 

Biden syntyi vuonna 1942 Pennsylvaniassa varakkaaseen perheeseen. Perhe kuitenkin menetti vaurautensa liiketoimissa ja putosi alempaan keskiluokkaan. Bidenin vanhemmat ovat Joseph R. Biden Sr. ja Catherine Eugenia Finnegan. Hän oli neljästä sisaruksesta vanhin ja sai amerikanirlantilaisen äitinsä katolisen kasvatuksen. Perhe muutti Delawareen vuonna 1953 Bidenin ollessa 10-vuotias.

Biden kärsi lapsena änkytyksestä, minkä vuoksi häntä kiusattiin koulussa. Hän harjoitteli pois änkytyksestä lausumalla W. B. Yeatsin runoja pieniä kiviä suussaan. Menetelmän innoittajana olivat antiikin puhetaiturista, Demosthenesista, kerrotut tarinat. Nykyisin Biden änkyttää toisinaan lievästi ja on pyrkinyt auttamaan änkytyksestä kärsiviä lapsia.

Biden opiskeli katolisessa Archmere Academyn lukiossa ja meni sen jälkeen yliopistoon. Biden valmistui Delawaren yliopistosta vuonna 1965. Hän jatkoi opintoja Syracusen yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa New Yorkissa ja valmistui lakimieheksi vuonna 1968.

Biden vältti Vietnamin sotaan joutumisen opintojensa ja astmansa vuoksi.

Senaattorina

 

Biden valittiin piirikuntansa valtuustoon 1970-luvun alussa. Pian sen jälkeen hän päätti pyrkiä Delawaren edustajaksi Yhdysvaltain senaattiin demokraattien riveistä. Kampanjassaan hän asemoi itsensä keskitien ehdokkaaksi ja vastusti Vietnamin sotaa. Biden valittiin Yhdysvaltain senaattiin vuonna 1972. Hänestä tuli 29-vuotiaana yksi Yhdysvaltojen historian nuorimmista senaattiin valituista. Hän aloitti virassa 3. tammikuuta 1973. Biden ei aluksi muuttanut Washingtoniin vaan asui Wilmingtonissa pienten lastensa kanssa ja kulki töihin junalla.

Biden sai senaatissa aluksi paikan kahdesta komiteasta, joissa käsiteltiin julkisia hankkeita ja pankkitoimintaa sekä asunto- ja kaupunkipolitiikkaa. Biden muun muassa esitteli lakialoitteen, jolla parannettaisiin hylättyjen rakennusten uusiokäyttöä.

Biden kertoi vuonna 1974 haastattelussa suhtautuvansa liberaalisti kansalaisoikeuksiin ja kansalaisvapauksiin sekä eläkeläisasioihin ja terveydenhuoltoon, mutta olevansa varsin konservatiivinen useimpien asioiden, kuten abortin, armahdusten ja huumeiden suhteen. Hän kannatti rotujen segregaation vähentämiseen pyrkiviä mustien ja valkoisten lasten koulukuljetuksia etelävaltioissa mutta vastusti sitä muualla maassa.

 

Biden valittiin senaattiin useille jatkokausille. Hänen suosionsa kasvoi 1980-luvulla niin että hänestä alettiin puhua vakavasti presidenttiehdokkaana. Biden oli 1980-luvun alusta lähtien 17 vuoden ajan senaatin oikeuskomitean jäsenenä ja nousi sen puheenjohtajaksi vuonna 1986. Vuonna 1997 hänet valittiin senaatin ulkoasiainkomiteaan, jossa hän toimi myös puheenjohtajana ja vaikutti merkittävästi Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan.

Senaatissa Biden muun muassa vastusti Yhdysvaltain lähtemistä Persianlahden sotaan vuonna 1991, mutta kannatti Bosnian muslimien aseellista tukemista Bosnian sodassa kuten myös Irakin sotaa. Biden oli tärkeässä osassa presidentti Clintonin vuoden 1994 rikoslakiuudistuksessa, jonka on sittemmin katsottu vaikuttaneen kielteisesti etenkin Yhdysvaltain mustaan väestöön. Biden oli vuonna 1994 toisena tukijana laille, joka antoi 1,6 miljardia dollaria naisiin kohdistuvan väkivaltarikollisuuden tutkimiseen ja syyttämiseen. Biden äänesti vuonna 1999 investointipankkien ja liikepankkien välisen sääntelyn purkamisen puolesta, mitä hän on itse jälkeenpäin katunut.

Varapresidenttinä

 

Presidentti Obama ja varapresidentti Biden vuonna 2014.

 

Obaman ja Bidenin selfie.

 

Liikuntakampanjan videon kuvauksissa.

 

Obama ja Biden valitaan uudelleen 2012

Demokraattien presidenttiehdokas Barack Obama valitsi Bidenin Yhdysvaltain demokraattisen puolueen varapresidenttiehdokkaaksi vuoden 2008 presidentinvaaliin. Valintaan vaikuttivat hänen työläistaustansa sekä näytöt ulkopolitiikan alueella.

Obaman voitettua presidentinvaalit Biden toimi Yhdysvaltain varapresidenttinä 20. tammikuuta 2009 – 20. tammikuuta 2017. Biden ei halunnut ottaa hoitaakseen mitään tiettyä politiikan aluetta. Sen sijaan hän pyysi ja sai Obaman luottoneuvonantajan roolin.

Bidenista tuli Obaman hallinnon "ylin lähettiläs" Itä-Euroopan maihin vuonna 2014 kun Venäjä oli valloittanut Krimin niemimaan.

Presidentti Obama myönsi tammikuussa 2017 Bidenille Yhdysvaltain korkeimman siviilikunniamerkin, Presidential Medal of Freedomin, jonka hän sai korkeammassa with Distinction -luokassa.

Presidenttiehdokkaana

Biden pyrki demokraattien presidenttiehdokkaaksi ensimmäisen kerran vuonna 1987. Hän keskeytti kampanjansa plagiointikohun seurauksena.

Biden pyrki toisen kerran presidentiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2008. Hän vetäytyi demokraattien ehdokaskisasta menestyttyään heikosti Iowan esivaaleissa.

Toimiessaan Obaman varapresidenttinä Biden harkitsi ehdokkuutta vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Presidentti Obaman kerrotaan suostutelleen häntä olemaan lähtemättä kisaan, koska piti Hillary Clintonin mahdollisuuksia parempina. Biden kertoi myöhemmin aikoneensa kyllä ryhtyä ehdokkaaksi, mutta luopuneensa ajatuksesta poikansa Beaun vakavan sairauden vuoksi.

 

Biden ilmoitti 25. huhtikuuta 2019 pyrkivänsä demokraattien ehdokkaaksi vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Huolimatta hänen vaihtelevan tasoisista esiintymisistään demokraattien vaaliväittelyissä ja muita kärkiehdokkaita heikommasta varainkeruusta, Biden onnistui hyvän tunnettavuutensa turvin pysyttelemään keskeytyksettä koko vuoden 2019 ajan demokraattiehdokkaita koskevien valtakunnallisten mielipidetiedustelujen kärjessä.

Biden sai melko vähäisen kannatuksen demokraattien ensimmäisissä esivaaleissa Iowassa, New Hampshiressä ja Nevadassa, mutta voitettuaan ylivoimaisella 40 prosenttiyksikön marginaalilla tärkeän Pohjois-Carolinan esivaalin maaliskuun 2020 alussa, hänen valintansa demokraattien ehdokkaaksi alkoi yhtäkkiä näyttää väistämättömältä. Demokraattien ehdokkuutta tavoitelleet Pete Buttigieg ja Amy Klobuchar luopuivatkin ehdokkuuksistaan tukien välittömästi Bidenia jo ennen supertiistain esivaaleja 3. maaliskuuta 2020 . Myös Elizabeth Warren luopui ehdokkuudestaan supertiistain jälkeen ilmaisten kuitenkin vasta 15. huhtikuuta tukensa Bidenille.

Biden johti demokraattien esivaalikisaa keväällä 2020 niin selvästi, että hänen viimeinen vastaehdokkaansa Bernie Sanders luopui ehdokkuudestaan 8. huhtikuuta 2020. Sanders julkisti virallisesti tukensa Bidenille 13. huhtikuuta 2020. Elokuussa 2020 Biden ilmoitti valinneensa varapresidenttiehdokkaakseen senaattori Kamala Harrisin. Biden nimitettiin 18. elokuuta 2020 virallisesti demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Poliittiset näkemykset vuonna 2020

Biden kannattaa liittovaltion minimipalkan yli kaksinkertaistamista 15 dollariin sekä yritysten ja varakkaiden henkilöiden verotuksen kiristämistä. Hän tavoittelee julkisen terveydenhuollon laajentamista niin, että Obamacare-nimellä tunnettu terveydenhuoltouudistus tulisi kattamaan entistä useampia kansalaisia. Hän on myös ehdottanut riippumatonta toimielintä lääkkeiden hintojen kohtuullistamiseksi. Biden on ehdottanut opettajien palkkojen korottamista. Hän kannattaa maksuttomia kaksivuotisia community college- ja technical school -opintoja sekä rajoituksia voittoa tuottavien charter-koulujen toimintaan saadakseen enemmän rahoitusta julkiseen koulutukseen.

Biden kannattaa laittoman maahanmuuton pitämistä rikoslaissa, mutta hän myös tukee lakiuudistusta, joka sallisi entistä useammalle lapsena maahan tulleelle pysyvän kansalaisuuden myöntämisen.

Biden kannattaa luopumista kuolemanrangaistuksesta sekä käteistakuista, jotka hänen mukaansa suosivat varakkaita. Bidenin mukaan liittovaltion ei enää pitäisi käyttää yksityisiä yrityksiä pyörittämään vankiloita. Hän suosii rikollisuuden vähentämisessä ennaltaehkäisyä vankeusrangaistusten sijaan ja on ehdottanut rahoitusta ennaltaehkäisyyn panostaville osavaltioille. Kannabiksen sallimisessa hän haluaisi säilyttää maan nykyisen linjan, jossa osavaltiot saavat päättää siitä itse. Hän kannattaa aiempien kannabistuomioiden pyyhkimistä henkilön rikosrekisteristä. Biden on toivonut lisärajoituksia puoliautomaattiaseiden myyntiin, niiden takaisinosto-ohjelmaa sekä kansallisen aserekisterin perustamista ja aseen ostajien kattavaa taustatarkistusta.

Biden pyrkii taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan eri tavoin. Hän muun muassa haluaa lisätä ydinvoiman käyttöä ja hiilidioksidiveroa, ja hän vastustaa uusien öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämistä liittovaltion mailla.

Biden haluaa Yhdysvaltain liikenneinfrastruktuuriin 1,3 biljoonan dollarin investoinnit parantaakseen köyhien alueiden liikenneyhteyksiä, luodakseen uusia työpaikkoja ja taistellakseen ilmastonmuutosta vastaan. Hän haluaa rahoittaa suunntelmansa rikkaiden veronkiristyksillä ja alentamalla fossiilisiin polttoaineisiin nojaavan teollisuuden tukiaisia.

Biden kannattaa Yhdysvaltojen sotilasmenojen lisäämistä ja toivoo maan armeijan pysyvän Afganistanissa ja Irakissa. Biden on asettunut Kiinaa vastaan viimeaikaisissa maiden välisissä kiistakysymyksissä. Hän ei kuitenkaan kannata tariffien käyttöä kauppasodassa Kiinaa vastaan. Hän kannattaa USMCA-vapaakauppasopimusta ja tukee Tyynenmeren kumppanuussopimukseen liittymistä.

Biden haluaisi saada sosiaalisen median jättiläiset vastuuseen käyttäjiensä julkaisemista sisällöistä.

Menestys vaaleissa

Joe Biden voitti vastaehdokkaansa Donald Trumpin yli 7 miljoonalla äänellä. Biden sai marraskuun 2020 vaaleissa yli 81 miljoonaa ääntä, mikä on suurin äänimäärä Yhdysvaltain presidentinvaalien historiassa. Samalla hän rikkoi Barack Obaman vuoden 2008 ennätyksen valittuna presidenttinä yli 11 miljoonalla äänellä. Biden onnistui voittamaan takaisin lähes kaikki Donald Trumpin 2016 vaaleissa voittamat vaa'ankieliosavaltiot.

Presidentiksi valittuna

Ääntenlaskun vielä ollessa kesken Yhdysvaltain media kertoi 7. marraskuuta 2020 Bidenin saaneen 3. marraskuuta pidetyssä presidentinvaalissa taakseen voittoon riittävän määrän valitsijamiehiä. 14. joulukuuta 2020 valitsijamiehet vahvistivat Bidenin voittaneen vaalit äänin 306–232. Biden vannoi virkavalansa 20. tammikuuta 2021 keskipäivällä Yhdysvaltain itärannikon aikaa.

Kohut

Biden on toisinaan antanut menneisyydestään paikkaansapitämätöntä tietoa. Hän on esimerkiksi väittänyt marssineensa kansalaisoikeusmarssissa 1960-luvulla ja joutuneensa pidätetyksi Etelä-Afrikassa pyrkiessään tapaamaan vangittua vapausoikeustaistelija Nelson Mandelaa.

Biden keskeytti vuonna 1987 vaalikampanjansa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, kun kävi ilmi, että hän oli käyttänyt puheissaan lainauksia muun muassa Britannian Työväenpuolueen johtajalta Neil Kinnockilta sekä edesmenneeltä senaattorilta Robert F. Kennedyltä. Myös Bidenin opiskeluajoilta löytyi plagiointia.

Tammikuussa 2011 Biden herätti huomiota puolustamalla Yhdysvaltain liittolaiseksi nimittämäänsä Egyptin johtaja Hosni Mubarakia. Toimittajan kysymykseen Biden vastasi, ettei pidä Mubarakia diktaattorina. Mubarak joutui eroamaan mielenosoitusten vuoksi asemastaan parin viikon kuluttua.

Bidenilla on aina ollut tapana kosketella ja halailla ihmisiä, myös naisia. Tämä on johtanut syytöksiin epäasiallisesta käytöksestä ja seksuaalisesta häirinnästä, jotka Biden on kiistänyt.

Bidenin on usein sanottu kärsivän muistiin liittyvistä ongelmista, jotka hän on tosin kiistänyt.

 

Biden vannoi Yhdysvaltain presidentin virkavalan 20. tammikuuta 2021. 78-vuotiaana hänestä tuli kaikkien aikojen vanhin Yhdysvaltain presidentin virkavalan vannonut.

Ensimmäisenä päivänään Yhdysvaltojen presidenttinä 20. tammikuuta 2021 Biden allekirjoitti 17 asetusta tai muuta dokumenttia muun muassa Yhdysvaltojen paluusta Pariisin ilmastosopimukseen ja Maailman terveysjärjestö WHO:hon.

Hallitus

Pääartikkeli: Joe Bidenin hallitus

Biden nimitti virkakautensa aluksi hallitukseen (ministeritasoisiin tehtäviin, pois lukien varapresidentti) 13 miestä ja 11 naista, mikä on tasaisin jakauma Yhdysvaltain historiassa. Hallituksen jäsenistä 12 edustaa jotakin etnistä vähemmistöä. Päämääränä oli valkoisen talon sivujen mukaan "nimittää ministeriöille johtajia, jotka heijastavat sitä maata, jota he pyrkivät palvelemaan." Toisaalta Bidenin hallintoa hallitsevat liberaalit katolilaiset ja juutalaiset. Valkoisia protestantteja, jotka muodostavat 15% Yhdysvaltain väestöstä ja joiden tiedetään tukevan republikaaneja, ei hallitukseen kuulu yhtään.

Sisäpolitiikka

 

Maaliskuussa 2021 Biden allekirjoitti lain suuresta talouden elvytyspaketista. 1,9 biljoonan, eli 1900 miljardin, dollarin suuruinen elvytyspaketti on seurausta koronaviruspandemiasta. Paketin on tarkoitus parantaa erityisesti Yhdysvaltain vähäosaisten ostovoimaa. Paketti sisältää myös panostuksia koronarokotuksiin sekä tukea koulutukseen ja ravintoloille. Yhtä Bidenin keskeisistä vaalilupauksista, minimipalkan nostoa 15 dollariin tunnilta ei saatu mukaan pakettiin.

Toinen keskeinen Bidenin projekti on infrastruktuurihanke, jolla aloitettaisiin teiden, siltojen ja rautateiden uusiminen. Siihen sisältyy myös huomattavia summia muihin, infraan liittymättömiin demokraattien projekteihin.

Elokuussa 2022 Biden allekirjoitti Inflation Reduction Act of 2022 -lain, joka jatkoi reseptilääkkeiden korvauksia ja myönsi 369 miljardia tukiaisia puhtaaseen energiaan ja sähköautoille. Euroopan unioni ja Etelä-Korea asettuivat tätä vastaan, koska laki oli suora tukiainen Yhdysvaltain teollisuudelle ja sähköautoja valmistavia ulkomaisia valmistajia vastaan. CHIPS and Science Act puolestaan antoi 280 miljardia puolijohteiden kehittämiseen ja valmistukseen Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain teollisuuden tukiaisista tuli kauppasotaan verrattava tilanne Euroopan unionia vastaan.

Laiton maahanmuutto

Laiton maahanmuutto räjähti käsiin Trumpin kauden jälkeen. Republikaanipoliitikkojen mukaan maahan tuli Bidenin kolmen ensimmäisen vuoden aikana 6–7 miljoonaa laitonta maahantulijaa; median faktantarkistajien mukaan tulijoita oli 7,2 miljoonaa, mutta huomioon ei ole otettu noin 2,5 miljoonaa COVID-19-epidemian aikaisten määräysten perusteella pikakäännytettyä ja 590 000 myöhemmin käännytettyä. Sekä presidenttiehdokkaat Ron DeSantis ja Donald Trump vannoivat karkottavansa kaikki Bidenin aikana maahan tulleet laittomat oleskelijat. Kongressin budjettitoimiston mukaan Bidenin hallinto oli päästänyt 6,2 miljoonaa laitonta tulijaa maahan. Lisäksi Bidenin hallinto myönsi ennätysmäärän armahduksia ja salli noin miljoonan tulijaa erityisesti konfliktien ja talousongelmien riivaamista maista kun Afganistan, Haiti, Venezuela ja Ukraina.

Texasin osavaltio kuvernööri Greg Abbottin johdolla nousi avoimesti vastustamaan liittovaltion politiikkaa. Texasin kansalliskaarti oli vetänyt Meksikon vastaiselle rajalle Nato-piikkilankaa. Bidenin hallinnon nostaman oikeusjutun päätteeksi korkein oikeus päätti tammikuussa 2023 äänin 5–4 kieltää tämän. Vuoden 2012 korkeimman oikeuden päätöksen mukaan maahanmuuttoasiat kuuluvat liittovaltiolle. Abbott on vedonnut perustuslain pykälään, jonka mukana osavaltioilla on oikeus puolustautua maahanhyökkäykseltä. 25 osavaltion republikaanikuvernöörit allekirjoittivat avoimen kirjeen tukien Abbottia rajan turvaamisessa. 19. tammikuuta 2024 Texas esti liittovaltion Border Patrolin pääsyn Shelby Parkiin Eagle Passissa.

Ulkopolitiikka

 

Biden nousee Air Force Onen kyydistä (2023).

 

Biden ja Xi Jinping vuoden 2022 G20-kokouksessa

 

Bidenin vierailu Helsingissä heinäkuussa 2023

 

Lehdistötilaisuudessa Sauli Niinistön kanssa 13.7.2023 Presidentinlinnassa

Biden jatkoi vetäytymistä Afganistanista, jota Yhdysvaltain joukot olivat miehittäneet 20 vuotta. 15. elokuuta 2021 koko Afganistanin lännen tukema hallitus oli romahtanut ja taliban-taistelijat saapuivat Kabuliin, jossa Yhdysvallat evakuoi suurlähetystönsä helikoptereilla. Viimeiset joukot poistuivat maasta elokuun lopussa.

Huhtikuussa 2021 Biden määräsi pakotteita 30 venäläiselle henkilölle ja organisaatiolle, joita syytettiin puuttumisesta Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleihin ja vakoiluun. Venäjä lisäsi Yhdysvallat ”epäystävällisten maiden” luetteloon. Listan valtioilla ei ole oikeutta esim. palkata Venäjän kansalaisia lähetystöihinsä. Biden ja Putin tapasivat Genevessä kesäkuussa 2021. Tuolloin kummallakaan maalla ei ollut suurlähettilästä toisessa maassa.

Biden asetti helmikuussa 2022 Venäjälle pakotteita Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Biden vieraili Helsingissä 12.–13.7.2023. Hän on kuudes Yhdysvaltain presidentti, joka on vieraillut Suomessa virkakautensa aikana. Biden vieraili Suomessa aiemminkin vuonna 2011 toimiessaan varapresidenttinä.

Suosio

Heinäkuussa 2022 tehdyssä kyselyssä vain 38% yhdysvaltalaisista ilmoitti olevansa tyytyväinen Bidenin toimintaan presidenttinä. Tulos on yhdysvaltain mittaushistorian alhaisin.

Uskonto

Uskonnolliselta vakaumukseltaan Biden on katolilainen. Hän on Yhdysvaltain historian toinen katolilainen presidentti John F. Kennedyn rinnalla. Jo varapresidenttinä toimiessaan Biden osallistui viikoittain messuun Washingtonin Pyhän kolminaisuuden katolisessa kirkossa.

Presidentiksi noustuaan Biden on edelleen osallistunut useasti messuun Washingtonissa. Osa katolisista piispoista on ilmaissut tyytymättömyytensä Bideniin mm. tämän aborttimyönteisten mielipiteiden takia ja ehdottanut, ettei Bidenia päästettäisi enää ehtoolliselle. Pyhän kolminaisuuden katolinen kirkko kuitenkin tiedotti kesäkuussa 2021, ettei se aio evätä ehtoollista Bidenilta sanoen, ettei ehtoollinen ole "palkinto täydellisille, vaan voimakas lääke ja ravinto heikoille". Lokakuussa 2021 Biden kertoi paavi Franciscuksen kutsuneen häntä hyväksi katolilaiseksi ja sanoneen, että hänen tulisi jatkaa ehtoollisella käymistä.

Perhe

 

Biden on ollut kaksi kertaa naimisissa. Hän meni vuonna 1966 naimisiin Neilia Hunterin kanssa. Pari sai kolme lasta: Beaun, Hunterin ja Naomin. Neilia ja Naomi kuolivat auto-onnettomuudessa pian Bidenin senaattiin valinnan jälkeen vuonna 1972. Beau ja Hunter loukkaantuivat vakavasti mutta toipuivat. Beau Bidenista tuli tunnettu juristi ja poliitikko. Hän kuoli aivosyöpään vuonna 2015. Hunter Biden on asianajaja ja Eudora Global -riskipääomayhtiön perustaja, joka on myös toiminut monen yrityksen johdossa.

Biden solmi vuonna 1977 uuden avioliiton Jill Tracy Jacobsin kanssa. Pari sai vuonna 1981 tyttären Ashleyn. Tytär työskentelee sosiaalialalla.

Biden on kiinnostunut autoista ja niiden tekniikasta sekä rakennuksista. Hän rentoutuu arkkitehtipiirustusten parissa.

Terveys

Pääartikkeli: Joe Bidenin terveys

Biden joutui helmikuussa 1988 leikkaukseen saatuaan aivorunkoon vuotavan verisuonen pullistuman ja menetettyään tajuntansa. Leikkaus oli vaarallinen, ja Bidenille toimitettiin varalta viimeinen voitelu. Toimenpide kuitenkin onnistui. Hänellä havaittiin samalla toinenkin leikkausta vaativa pullistuma, ja myöhemmin myös keuhkoveritulppa. Biden oli seitsemän kuukauden toipilasajalla poissa senaatista.

Valkoinen talo on julkaissut lääkärintarkastuksen tuloksia, joiden mukaan Biden on terve ja virkeä 78-vuotias mies, joka soveltuu menestyksekkäästi hoitamaan presidentin tehtäviä. Valkoinen talo ei kuitenkaan julkaise kognitiivisten testien tuloksia. Oikeistomyönteisessä mediassa on kuitenkin tasaisin väliajoin esitetty väitteitä Bidenin mahdollisesta dementiasta. Perusteluina on käytetty muun muassa lukuisia erinäköisiä hänelle sattuneita kömmähdyksiä. Bidenin dementiasta vihjaili myös hänen kilpailijansa Donald Trump, joka antoi Bidenille lempinimen "Sleepy-Joe" (Uninen Joe). Galluppien mukaan 38 prosenttia äänestäjistä uskoi kesällä 2020 Bidenin kärsivän dementiasta.

 

Yhdysvaltalaiset

•   Presidential Medal of Freedom with Distinction (USA, 2017)
•   Ellis Islandin kunniamitali (USA, 1992)

Ulkomaalaiset

•   Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 2004)
•   Pakistanin puolikuu (Pakistan, 2009)
•   Pyhän Yrjön voiton ritarikunta (Georgia, 2009)
•   Vapauden ritarikunta (Kosovo, 2009)
•   Kolmen tähden ritarikunta (Latvia, 2011)
•   Boyacá-ritarikunta (Kolumbia, 2016)
•   Vapauden ritarikunta (Ukraina, 2017)
•   Montenegron suurtähden ritarikunta (Montenegro, 2018)
•   Sotilasansion risti (Ukraina, 2022)
•   Presidentin mitali (Israel, 2022)
•   Vytautas Suuren ritarikunta (Liettua, 2023)

• Hagan, David: Joe Biden: Mies vallan huipulta. (No ordinary Joe, 2020.) Suomentanut Pekka Salonen. Helsinki: Oppian, 2020. ISBN 978-951-877-113-8.

Viitteet

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joe Biden Wiki Commonsissa

• Joe Bidenin sivusto