Kirkkonummi: Kunta Uudenmaan maakunnassa

Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo. Muut naapurikunnat ovat Vihti, Siuntio ja Inkoo. Yhteistä maarajaa Inkoon kanssa on jonkin verran saaristossa, muuten yhteinen raja koostuu merestä. Kunnassa asuu 41 154 ihmistä, ja sen pinta-ala on 1 017,01 neliökilometriä, josta 27,31 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 112,4 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 73,2 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 14,8 prosenttia ruotsia.

Kirkkonummi Kyrkslätt
vaakuna	sijainti
Kirkkonummen kirkon tapuli ja kivikirkko, jonka mukaan kunta on nimetty.
Sijainti	, 24°26′20″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	257
Hallinnollinen keskus	Kirkkonummen keskusta
Perustettu	1330
Pinta-ala ilman merialueita	393,54 km² 213:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	1 017,01 km² 113:nneksi suurin 2022
– maa	366,23 km²
– sisävesi	27,31 km²
– meri	623,47 km²
Väkiluku	41 154 28:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	112,4 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	19,0 %
– 15–64-v.	64,1 %
– yli 64-v.	16,9 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	73,2 %
– ruotsinkielisiä	14,8 %
– muut	11,9 %
Kunnallisvero	7,10 % 286:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Virpi Sailas
Kunnanvaltuusto	51 paikkaa
2021–2025  • Kok.  • RKP  • Vihr.  • PS  • ProK.  • SDP  • Kesk.  • Vas.	12 12 8 7 5 5 1 1
www.kirkkonummi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa.

Kirkkonummi on osa Helsingin seutua eli Helsingin metropolialuetta. Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on runsaat 30 kilometriä, kunnan itärajalta 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin puoli tuntia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on valmistunut. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät. Sekä junalla että bussilla matka Helsingin keskustaan kestää 30–45 minuuttia. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Enemmistö asukkaista työskentelee pääkaupunkiseudulla.

Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen varuskunta. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.

Kirkkonummi on väkiluvultaan Nurmijärven jälkeen Suomen toiseksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Kirkkonummi on kuitenkin kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa eli Kirkkonummen keskustassa asuu noin 20 000 asukasta (31.12.2018).

 

 

 

Esihistoriallinen aika

Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Seutu oli mesoliittisella kivikaudella erityisen suosittu asuinalue. Jean Sibelius tunnisti vuonna 1911 Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen Vitträsk-järven rannalta. Kalliomaalauksia on löytynyt myös Juusjärveltä. Kivikauden välineitä ja asuinpaikkoja on löytynyt mm. Evitskogista, Lapinkylästä, Oitmäestä ja Kauhalasta. Kirkkonummen luutuura on yksi kolmesta vanhimmasta todisteesta inhimillisestä kulttuurista Suomessa. Sen iäksi on arvioitu noin 8 500 vuotta.

Pronssikautiset kiviröykkiöhaudat eli hiidenkiukaat keskittyvät meren läheisyyteen, kuten Pikkalanlahden ympäristöön ja Sundetin lähelle. Hautakumpuja on mm. Sarvvikissä, Sundsbergissä, Tolsassa, Korkkullassa ja Strömsbyssä sekä Räfsössä ja Porkkalan niemellä. Kirkkonummelta on myös löytynyt aikavälille 1300–1100 eaa. ajoitettu pronssikautinen miekka, jonka tyyppi oli yleinen Länsi-Euroopassa.

Rautakautiset löydöt Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla ovat niin vähäisiä, että on arvioitu seudun menettäneen väestönsä sodan, kadon tai kulkutaudin vuoksi. Alueella on kuitenkin ollut maanviljelyä 700-luvulta alkaen. Historialliselle ajalle säilynyt alueen vanha kanta-asutus on perustettu arviolta 1000-luvun alussa. Näitä vanhoja kyliä ovat mm. Haapajärvi, Jorvas, Kaljärvi, Kauhala ja Veikkola.

Historiallinen aika

Toisen ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulta lähtien Suomen rannikon ruotsalaisten kolonisaatio ulottui myös Länsi-Uudellemaalle ja samalla Kirkkonummelle. Siirtolaiset ottivat ensimmäisessä vaiheessa haltuunsa maankohoamisen seurauksena paljastuneita niittymaita ja hämäläisten kalastusalueet nykyisen Tavastfjärdenin rannoilla.

Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läpi 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään. Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.

Jatkosodan jälkeen vuonna 1944 Neuvostoliitto pakkovuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikaan Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 sotilashenkilöä. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.

Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat keskiaikainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko, Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa ja seurakuntakeskus. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren. Vuonna 1984 rakennetun seurakuntakeskuksen suunnitteli Suomen kuuluisimpia tai jopa kuuluisin nykyarkkitehti Juha Leiviskä, mutta se puretaan vuonna 2024, vaikka Museovirasto kannatti sen suojelua ja arvioi sen olevan korjauskelpoinen.

 

Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi suurta niemeä, Porkkalanniemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee vuonna 1959 perustettu merivoimien tukikohta ja varuskunta. Porkkalaan osuu Itämeren mittakaavassa tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka. Porkkalanniemellä on myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Nuuksion kansallispuistosta osa on Kirkkonummen puolella. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Kirkkonummella on 97 luonnonsuojelualuetta tai luonnonsuojelualueen osaa (2024).

Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kunnan alueella on 86 järveä, joista suurimmat ovat Vitträsk, Humaljärvi ja Storträsk – Bakträsk. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella.

Kirkkonummella on kostea mannerilmasto (Köppen: Dfb). Siellä on pitkät ja kylmät talvet ja lämpimät kesät, keväisin ja syksyisin on sateista ja viileää. Kirkkonummella on samanlainen ilmasto kuin Hokkaidōlla ja Nova Scotialla. Sadetta on ympäri vuoden, mutta eniten alku- ja loppusyksystä. Lämpimin Kirkkonummella mitattu lämpötila on 34,8 °C ja kylmin -31,4 °C.

Kirkkonummella on useita uimarantoja meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksemiseen, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, viisi golfkenttää, joilla yhteensä kahdeksan täysipituista väylää ja laskettelukeskus (Peuramaa). Kirkkonummella on myös useita ratsastustalleja.

Kirkkonummella on kuvattu useita tv-sarjoja, elokuvia ja dokumentteja. Niistä Kirkkonummella on kuvattu joko useita jaksoja tai muutamia kohtauksia. Televisiosarjoista mainittakoon Team Ahma, Susikoira Roi – seikkailu saaristossa, Salatut elämät, Tallitähdet, Kansan mies, Tappajan näköinen mies ja elokuvista muun muassa Cyclomania.

 

 

Väestörakenne

Kirkkonummi on asukasluvultaan Suomen 28. suurin kunta. Kirkkonummen asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 41 160 asukasta, mikä on 2,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Kirkkonummen väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Kirkkonummen väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 56,1 prosenttia, mikä on noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Kirkkonummen väestöstä on 16,2 prosenttia. Työikäisiä Kirkkonummella on 63,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 20,4 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Kirkkonummella oli vuonna 2021 yhteensä 4 000 eli 9,9 prosenttia kaupungin asukkaista.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Taajamat

 

Vuoden 2020 lopussa Kirkkonummella oli 40 082 asukasta, joista 35 880 asui taajamissa, 3 628 haja-asutusalueilla ja 574:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kirkkonummen taajama-aste on 90,8 %. Kirkkonummen taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Masala ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Helsingin usean lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä. Saarlammin taajama sijaitsee pieniltä osin myös Siuntiossa. Veikkolan taajama sijaitsee Saarlammin tavoin pääosin Kirkkonummella, mutta pieneltä osin myös Vihdissä. Kolmirannan taajama ulottuu pääosin Espoon kaupungin alueelle.

Väkiluku suur- ja tilastoalueittain

 

Kirkkonummen suuralueet ja tilastoalueet sekä niiden väkiluvut (2011):

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kirkkonummella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kirkkonummen suomalainen seurakunta
• Kyrkslätts svenska församling

Nämä seurakunnat muodostavat Kirkkonummen seurakuntayhtymän (ruots. Kyrkslätts kyrkliga samfällighet).

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kirkkonummella toimii Kyrkslätt Elimförsamling. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kirkkonummella toimii Kirkkonummen helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kirkkonummen alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kirkkonummen kunnan nykyisellä alueella.

• Kirkkonummen seurakunta (ruots. Kyrkslätts församling, jaettu Kirkkonummen suomalaiseksi ja ruotsalaiseksi seurakunnaksi 1963)

 

 

Kirkkonummen pohjoisosaa halkoo valtatie 1, jonka varrella sijaitsee Veikkola. Kirkkonummen keskusta taas on kantatien 51 varrella. Myös kantatien 50 eli Kehä III:n läntisin osuus sijaitsee Kirkkonummen alueella. Keskustan pääkatuja ovat Kirkkonummentie ja Ervastintie.

Kirkkonummen linja-autoyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä, mutta esimerkiksi keskustasta pääsee linja-autolla puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne ei mahdollista joukkoliikenteen taloudellisesti kannattavaa järjestämistä tiiviimpiä taajama-alueita lukuun ottamatta. Pohjolan Liikenteen ja elokuusta 2014 alkaen myös Nurmijärven Linja Oy:n bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea sekä Veikkolaa.

Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Kirkkonummen kautta, ja kunnan alueella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat:

• Luoma (lakkautettu 27.3.2016)
• Masala
• Jorvas
• Tolsa
• Kirkkonummi.

Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen U-junat kulkevat Helsingin ja Kirkkonummen välillä kaksi kertaa tunnissa ja pysähtyvät Masalan, Jorvaksen, Tolsan ja Kirkkonummen asemilla. Masalan ja Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyvät myös ruuhka-aikaan liikennöitävät X-junat sekä Siuntioon menevät Y-junat. Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyivät 26.3.2016 asti kaikki Helsingin ja Turun välillä liikennöivät kaukojunat, nykyisin vain junat 5.48 ja 6.58 Turkuun ja 18.55 ja 21.55 Helsinkiin. Kirkkonummen rautatieasemalta lähtee joka arkipäivä kolme linja-autovuoroa Karjaalle, josta on junayhteys Turkuun.

Kirkkonummen kunnan suurimmat työnantajat vuonna 2013 ovat:

Kirkkonummen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasilakkakeitto ja ruisleipä sekä mannaryynistä tehty pannukakku.

Kaksi Kirkkonummen kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.

•   Sundbyberg, Ruotsi
•   Paldiski, Viro

• Luettelo Kirkkonummen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Kirkkonummen nuorisovaltuusto
• Kersleti, virolainen kylä jonka perustaneet entiset ruotsinkieliset kirkkonummelaiset

• Georg Haggrén ym.: Muinaisuutemme jäljet. Gaudeamus, 2015.

Viitteet

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirkkonummi Wiki Commonsissa

• Kirkkonummen kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Kirkkonummen avainluvut
• Vitträskin kalliomaalaukset
• Juusjärven kalliomaalaukset
• Puna-armeija Porkkalassa Ylen Elävä arkisto (archive.org, arkistoitu 17.10.2011)
• Kirkkonummen kunnan kartta