Miss Suomi: Kauneuskilpailu

1960-luvulta lähtien kilpailu on useimpina vuosina televisioitu suorana lähetyksenä, ja se on usein ollut vuoden katsotuimpia tv-ohjelmia. Vuoden 1979 Miss Suomi -finaali on Suomen kaikkien aikojen katsotuin tv-ohjelma 3,3 miljoonalla katsojallaan. Vuonna 2011 kisojen finaalia katsoi televisiosta 857 000 katsojaa ja se oli MTV3-kanavan kuudenneksi katsotuin ohjelma tuona vuonna.

Monista Miss Suomen osallistujista on tullut tunnettuja tv-esiintyjiä. Heidän joukkoonsa kuuluvat mm. Pirkko Mannola, Riitta Väisänen ja Sara Sieppi. Vuosikymmenten ajan kilpailun keulakuvana oli Eino Makunen, jota kutsuttiin missikeisariksi.

Vuodesta 1962 alkaen Miss Suomi -kilpailun on järjestänyt Finnartist Oy.

Vuonna 2006 yhtiön osake-enemmistö siirtyi yhtiön silloisen toimitusjohtajan Pertti Himbergin hallintaan, kun Onerva Tamminen myi omistamansa osakkeet Himbergille. Yhtiötä johti myöhemmin Pette Himberg, Pertti Himbergin poika. Finnartist Oy:n liikevaihto vuonna 2010 oli 119 000 euroa, eikä sillä ollut vakituisia työntekijöitä.

Finnartist Oy:n nykyinen toimitusjohtaja on Sunneva Sjögrén.

Miss Suomi -kilpailuja esitettiin aluksi Yleisradion kanavilla, ja 1990-luvulta alkaen MTV3-kanavalla. Vuoden 2012 kesäkuussa MTV ilmoitti luopuvansa Miss Suomen televisioinnista kannattamattomana.

Missikisat siirtyivät Liv-kanavalle vuonna 2013, TV5:lle vuonna 2017 ja AlfaTV:lle vuonna 2019.

Vuoden 2018 kisat lähetettiin ainoastaan Internetissä, ilmaisessa Viafree-palvelussa. Kyseessä oli 1980-luvun alun jälkeen ensimmäinen Miss Suomi -finaali, joita ei esitetty televisiossa.

Vuodesta 2019 Miss Suomi -kilpailu palasi jälleen televisioon, nyt AlfaTV:lle. Kanavalla esitettiin syksyllä 2019 vain kilpailun tunnin mittainen finaalilähetys. Vuonna 2020 kilpailun oli tarkoitus siirtyä takaisin keväälle. Silloin oli tarkoitus esittää 12 viikkoa kestävä reality-sarja, missä kilpailijoiden elämää seurataan aina ensimmäisestä castingista finaaliin ja kruunaukseen asti. Koronapandemian takia finaali käytiin vasta syyskuussa 2020.

Vuoden 2023 kilpailu järjestettiin Aino-areenalla Järvenpäässä 9. syyskuuta. Tapahtuma televisioitiin Eveo-kanavalla ja YouTubessa.

 

Tiettävästi^lähde? ensimmäinen kauneuskilpailu Suomessa järjestettiin jo vuonna 1919 ja voittaja oli Rauha Aaltonen Porista. Varsinainen Miss Suomi -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1931.

Vuonna 1939 Miss Suomea ei valittu. Vuotta myöhemmin eli 1940 kilpailua ei järjestetty talvisodan takia.

Vuonna 1941 oli tarkoitus valita Miss Suomi, mutta kilpailun vaatimattoman tason vuoksi titteliä muutettiin Miss Messuhalliksi ja voittajaksi tuli Sanelma Pesonen (myöh. Vuorre).

Jatkosodan takia Miss Suomea ei valittu 1942, 1943 eikä 1944.

Vuonna 1945 kilpailun järjestäjänä oli Suomen siviili- ja asevelvollisuusliitto, 1946 Virkistystä työn lomaan ja vuodesta 1947 eteenpäin aina vuoteen 1961 Ohjelmapalvelu Oy.

Vuosikymmenten ajan Miss Suomi -kisojen tunnusmelodiana on toiminut Erik Lindströmin sävellys vuodelta 1952. Saukki laati kappaleen sanat: Tiedän ken on kaikkein kaunein. Tiedän ken on herttaisin. Kun Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi, myötätuulen toivossa kappaleelle annettiin uusi nimi, "Armi" , mutta alun perinkin kappale oli sävelletty "Miss Suomelle", nimittäin Lindströmin vaimolle, Vuokko Suomelle. Vuonna 1953 Kuusela esiintyi kotimaisessa elokuvassa Maailman kaunein tyttö, jossa kappale kuultiin Olavi Virran tulkitsemana.

Vuoden 1960 Miss Suomi -kilpailujen voittajaksi valittiin Heli Heiskala, mutta tuomariston oltua tyytymätön kilpailun tasoon julistettiin edellisen vuoden Miss Suomi Tarja Nurmi myös vuoden 1960 kauneuskuningattareksi ja Heiskalan titteliksi jäi Miss Messuhalli. Tämä ei ole sittemmin toistunut kertaakaan. Tuomaristo nimesi "kuusi kauneinta" ja korotti kolme heistä vielä "tarkkailumisseiksi".

Ensimmäisen kerran Miss Suomi -kilpailun televisioi Suomen Televisio vuonna 1959. Yleisradio jatkoi televisiointia 1962 parin vuoden tauon jälkeen. Juontajina olivat Lenita Airisto ja Jaakko Jahnukainen. Yleisö pääsi tuolloin äänestämään suosikkiaan puhelimella ja kiinnostus äänestykseen oli niin kova, että Helsingin puhelinkaapelit ylikuormittuivat ja pääkaupungin puhelimet mykistyivät.

Vuoden 1995 kisoissa Carmen Mäkinen valittiin 2. perintöprinsessaksi. Kesällä hän kuitenkin esiintyi sopimuksen vastaisesti alastonkuvissa ja menetti tittelinsä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun titteli otettiin pois perintöprinsessalta.

Vuonna 2011 koettiin poikkeuksellinen tilanne, kun valtaapitävä Miss Suomi Pia Pakarinen luopui kruunustaan, jolloin Miss Suomeksi nousi 1. perintöprinsessa Sara Sieppi ja vastaavasti 1. perintöprinsessaksi Niina Lavonen.

Vuonna 2021 Miss Suomi -kilpailu järjestettiin poikkeuksellisesti All Stars -kilpailuna, johon osallistui vain aiempien vuosien missiehdokkaita. Kilpailun sääntöihin tuli samalla muutos; jatkossa kilpailuun voivat osallistua 20–27-vuotiaat.

Miss Suomi -kilpailu koostuu alkukarsinnoista, semifinaalista ja finaalista. Kussakin vaiheessa valinnat tekee vähintään viisihenkinen tuomaristo.

Tuomaristossa on eri alojen asiantuntijoita, mutta kuitenkin aina yksi lehdistön edustaja sekä molempien sukupuolten edustajia. Finaalin tuomaristossa Finnartist Oy:llä ei ole omaa edustajaa. Finaalissa lopputulokseen saa vaikuttaa myös kansa puhelinäänestyksen kautta.

Alkukarsinnoista valitaan noin 20 semifinalistia 3–6 kuukautta ennen semifinaalia. Semifinalisteja koulutetaan puhumisessa, esiintymisessä ja kävelyssä. Semifinaalissa valitaan 10 finalistia kolmen viikon mittaiselle Miss Suomi -kiertueelle, jota seuraa finaali.

Miss Suomi -kilpailun kuvauksen mukaan voittajan valintaan vaikuttavat kauneuden lisäksi edustavuus, itseluottamus ja henkinen voima. Kilpailijoiden tulee olla kruunajaispäivänä 20–27-vuotiaita (ennen vuotta 2021 ikäraja oli 18–26 vuotta), naimattomia, lapsettomia ja Suomen kansalaisia. Pituus- tai painorajoja ei ole.

Finaali

Finaalissa palkitaan Miss Suomen lisäksi I ja II perintöprinsessa sekä Median suosikki (Lehdistön ihannetyttö) ja Yleisön suosikki (Yleisön suosikkityttö).

Miss Suomi -kilpailun palkinnot ovat lähinnä vähäisiä tavarapalkintoja. Voittaja ei saa rahallista korvausta. Missivuoden aikana kisojen järjestäjäorganisaatio saa osan kaikista kuvaus- ja mallipalkkioista.

• Suomen Neito
• Miss Grand International
• Miss Earth

• Suomen Sosialidemokraatti 18.1.1954 s. 2.

Viitteet

• Nina Af Enehjelm: Missit – suomalaisen missi-instituution historiaa vuoteen 1969. Yliopistopaino, 2004. ISBN 951-570-591-6.
• Timo T.A. Mikkonen: Suomen kauneimmat – missivuodet 1931-2000. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24644-1.
• Markku Erkkilä: Ritva Lehto - Miss Suomi 1967. Books on Demand, 2011. ISBN 978-952-498-470-6.

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miss Suomi.

• Miss Suomi -kilpailun viralliset sivut
• Miss Suomi @Angelopedia