Elina Valtonen: Suomalainen poliitikko ja Suomen ulkoministeri

Elina Maria Valtonen (ent. Lepomäki, s. 23. lokakuuta 1981 Helsinki) on suomalainen poliitikko. Hän on toiminut Orpon hallituksen ulkoministerinä 20. kesäkuuta 2023 lähtien. Valtonen on ollut kokoomuksen varapuheenjohtaja vuodesta 2020. Kansanedustajana hän on toiminut vuodesta 2014 ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2021.

Elina Valtonen
Valtonen lokakuussa 2023.
Suomen ulkoministeri
Orpon hallitus 20.6.2023–
Edeltäjä	Pekka Haavisto
Kansanedustaja
4.7.2014–
Ryhmä/puolue	Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri	Uudenmaan vaalipiiri (2014–2023) Helsingin vaalipiiri (2023-)
Henkilötiedot
Syntynyt	23. lokakuuta 1981 (ikä 42) Helsinki
Asuinpaikka	Helsinki
Puoliso	Jukka Lepomäki (vih. 2009, e. 2021)
Lapset	2
Tiedot
Puolue	Kansallinen Kokoomus
Koulutus	diplomi-insinööri (2004) kauppatieteiden maisteri (2005)
Uskonto	Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Aiheesta muualla
Kotisivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Valtonen on aiemmin toiminut rahoitusalan johtotehtävissä Kööpenhaminassa ja Lontoossa sekä ajatuspaja Liberan tutkimusjohtajana. Valtonen on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Hän on edistänyt perustiliksi kutsumaansa sosiaaliturvan mallia.

Nuoruus

Valtonen vietti ensimmäiset vuotensa Helsingin Oulunkylässä, jossa hän isoveljensä kanssa oli amerikkalaisessa päiväkodissa, kunnes siirtyi Oulunkylän ala-asteelle. Vuoden 1990 lopulla perhe muutti Saksan Bonniin, jossa Valtosen isä Kari työskenteli Suomen suurlähetystössä lehdistösihteerinä. Bonnissa Valtonen kävi saksalaisia kouluja.

Perhe muutti takaisin Suomeen vuonna 1995, ja Valtonen jatkoi opiskelua Helsingin Saksalaisessa koulussa. Hän suoritti vuonna 2000 Reifeprüfung-ylioppilastutkinnon Helsingin Saksalaisessa Koulussa.

Koulutus

Syksyllä 2000 Valtonen aloitti Teknillisessä korkeakoulussa informaatioverkostojen koulutusohjelmassa. Myöhemmin hän vaihtoi aineensa tietotekniikkaan ja aloitti vuonna 2001 opinnot myös Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Valtonen valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan tietoturvallisuustekniikka vuonna 2004 ja kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta pääaineenaan rahoitustaloustiede vuonna 2005.

Ura ennen politiikkaa

Kesällä 2001 Valtonen työskenteli Taloussanomissa taloustoimittajana ja vuosina 2001–2002 Polyteekkarin päätoimittajana. Hän työskenteli opiskeluaikana Martti Tiurin osa-aikaisena eduskunta-avustajana 2001–2003 ja oli Valuatum Oy:n ohjelmoijana vuonna 2003.

Pankkiuransa aikana Valtonen työskenteli Kööpenhaminassa Nordean vanhempana analyytikkona 2003–2007 sekä myöhemmin 2007–2012 Lontoossa johtajana Royal Bank of Scotlandissa. Valtonen oli vuonna 2015 viiden kasvuyrityksen osakas.

Valtonen työskenteli ajatuspaja Liberan tutkimusjohtajana vuosina 2013–2014. Hän myös aloitti Liberan hallituksessa vuonna 2013 ja tuli valituksi ajatuspajan hallituksen puheenjohtajaksi huhtikuussa 2015. Valtonen toimi puheenjohtajan tehtävässä aina vuoteen 2021 saakka.

Valtonen osallistui vuoden 2018 Bilderberg-kokoukseen Torinossa Italiassa.

Valtonen asettui kokooomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, sai 3 144 ääntä ja jäi varasijalle. Hän nousi kokoomuksen kansanedustajaksi varasijalta heinäkuussa 2014, kun Jyrki Katainen siirtyi Euroopan unionin komissaariksi. Valtonen toimi eduskunnassa perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä.

Eduskuntavaaleissa 2015 Valtonen valittiin jatkokaudelle 6 541 äänellä . Hän oli jäsen valtiovarainvaliokunnassa ja sen verojaostossa sekä kunta- ja terveysjaostossa sekä varajäsen ulkoasiainvaliokunnassa ja Euroopan neuvostossa.

 

Huhtikuussa 2016 Valtonen ilmoitti asettuvansa kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaaksi kesän 2016 puoluekokouksessa. Hän sai puheenjohtajavaalissa yhteensä 122,4 ääntä eikä edennyt vaalin toiselle kierrokselle.

Huhtikuussa 2018 Valtonen julkaisi Vapauden voiton (Otava), jossa hän kertoo visionsa Suomen uudistamiseksi. Kirjassa hän mm. pohtii sosiaaliturvaa, hyvinvointivaltiota ja verotusta markkina- ja arvoliberaalilta kantilta sekä kritisoi kokoomuksen puoluejohtoa ja viime vuosien toimintaa.

Eduskuntavaaleissa 2019 Valtonen valittiin kolmannelle kaudelleen Uudenmaan vaalipiirin suurimmalla äänimäärällä, 19 292 äänellä. Koko maan ehdokkaista Valtonen sai viidenneksi eniten ääniä ja naisehdokkaista vain Li Andersson sai enemmän ääniä. Hänen vaalibudjettinsa oli yli 115 000 euroa. Rahoittajiin kuului muun muassa kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroos.

Syyskuussa 2020 Porissa järjestetyssä kokoomuksen puoluekokouksessa Valtonen valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi.

Kuntavaaleissa 2021 Valtonen oli ehdolla Helsingissä ja tuli valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon 15 793 äänellä. Hänen äänimääränsä oli Helsingin ja myös koko maan toiseksi suurin.

Maaliskuussa 2022 Valtonen valittiin Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajaksi Ilkka Kanervan kuoleman jälkeen.

Kesäkuussa 2022 Valtonen valittiin toiselle varapuheenjohtajakaudelle kokoomuksen puoluekokouksessa.

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Valtonen sai 32 562 ääntä, mikä on kaikkien aikojen korkein Helsingin vaalipiirissä saatu äänimäärä. Hän myös keräsi eniten vaalirahoitusta, yhteensä 178 625 euroa, mutta virheellisesti ilmoitti vain käytetyn rahoituksen. Suurimpina kampanjan rahoittajina olivat Chaim ”Poju” Zabludowicz, Björn Wahlroos sekä John Derome.

Maaliskuussa 2024 Valtonen ilmoitti, ettei enää asetu ehdolle kokoomuksen varapuheenjohtaksi kesäkuun puoluekokouksessa keskittyäkseen tehtäviinsä ulkoministerinä ja kansanedustajana.

Ulkoministerinä 2023–

 

Valtonen johti Orpon hallituksen hallitusneuvotteluissa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastannutta Kansainvälinen ja aktiivinen Nato-Suomi -työryhmää. Hänet nimitettiin Orpon hallituksen ulkoministeriksi 20. kesäkuuta 2023.

Valtonen kertoi elokuussa 2023, että Suomen ulkoasiainhallintoa uudistettaisiin tämän ulkoministerikaudella. Hänen mukaan resursseja "painotettaisiin maihin, jotka ovat Suomen kannalta strategisesti merkittäviä".

Joulukuussa 2023 Suomi solmi Yhdysvaltojen kanssa kahdenkeskisen DCA-sopimuksen. Sopimuksen myötä Suomi muun muassa avaa Yhdysvaltojen mahdolliseen käyttöön 15 sotilasaluettaan.

Suomi äänesti joulukuussa 2023 Gazan sodan aikaan YK:n yleiskokouksessa humanitääristä tulitaukoa Gazaan vaatineen päätöslauselman puolesta. Valtosen mukaan Suomi kannattaa humanitäärisen tulitauon lisäksi humanitäärisiä käytäviä.

Talouspolitiikka

Valtonen on kuvannut linjaansa macronilaiseksi Ranskan sosiaaliliberaalin presidentin Emmanuel Macronin mukaan. Hän pitää markkinataloutta yksilönvapauksien mahdollistajana ja parhaana ratkaisuna köyhyyteen. Valtonen kannattaa alhaisempaa tuloverotusta ja on puhunut työn verotuksen keventämisen puolesta, joista yhtenä keinona on ansiotulojen tasaverotus. Hän kannattaa perusturvapohjaista sosiaaliturvaa, elinkeinovapauksia ja normien purkamista yksilönvapauskysymyksissä. Valtonen on arvostellut työmarkkinajärjestöjen erityiskohtelua lainsäädännössä ja vaatinut työehtosopimuksien yleissitovuuden poistamista. Lisäksi hän on puhunut mielestään ylisuuren julkisen sektorin pienentämisen tarpeellisuudesta.

Valtonen on kannattanut vuonna 2016 suorien yritystukien lakkauttamista, joista säästyvät noin miljardi euroa hän olisi käyttänyt yhteisöveron alentamiseen kuudella prosenttiyksiköllä. Samana vuonna Valtonen visioi, ettei yhteisöveroa olisi enää 20 vuoden kuluttua.

Valtonen ehdotti syyskuussa 2017 kokeilua, jossa ravintoloiden sääntely purettaisiin jollain alueella kokonaan. Hänen mukaansa asiakkaat turvaisivat ravintolan hygienian ja muun turvallisuuden sosiaalisen median avulla.

Maahanmuuttopolitiikka

Valtonen suhtautuu myönteisesti paremman elintason perässä tapahtuvaan maahanmuuttoon. Hän peräänkuuluttaa työmarkkinoiden joustavoittamista niin, että erityisesti nuoret, osatyökykyiset, vammaiset, muualta muuttaneet ja uran vaihtajat pääsevät nykyistä paremmin työn syrjään kiinni.

Vuonna 2010 Elina Valtonen esitteli blogissaan Thilo Sarrazinin kirjaa Deutschland schafft sich ab ja totesi, että vuonna 2100 Saksassa saattaa asua 20 miljoonaa kantasaksalaista ja 35 miljoonaa muslimia. Jopa 80 prosenttia Saksassa asuvista nuorista muslimeista ei kokenut itseään saksalaisiksi, joten saksalainen kulttuuri voi kadota nopeasti, kun islam leviää Euroopassa. Heinäkuussa 2023 Elina Valtonen lausui vuoden 2010 kirjoituksestaan: Pidän sen kirjoittamista virheenä. En kuitenkaan puhunut enkä ollut kuullut väestönvaihtoteoriasta. En allekirjoita tällaista teoriaa. Valtonen kertoi myös, että kyseisinä aikoina avustajat kirjoittivat keskustelupalstoille hänen nimissään.

Sosiaaliturva

Valtonen sanoo kannattavansa dynaamista hyvinvointitaloutta, jossa sosiaaliturva avaa ihmisille vaihtoehtoja ja mahdollistaa aina lisäansiot perusturvaa menettämättä.

Perustili

Pääartikkeli: Perustili

Libera-ajatuspajassa Valtonen ideoi tulonsiirtojärjestelmän kokonaisuudistuksen, perustilin, jonka pohjalta Libera julkaisi Perustili-nimisen raportin yhdessä professori Paul Lillrankin ja vapaan toimittajan Marko Hamilon kanssa. Mallissa jokainen täysi-ikäinen suomalainen saisi 20 000 euron alkupääomalla varustetun perustilin, jolta voi nostaa rahaa vapaasti kuukausittaisen nostorajan puitteissa. Tiliä pääomitetaan työnteolla. Jokaisesta palkasta osa siirtyy suoraan perustilille ja tilille voi myös säästää tämän yli. Säästämiään, alkupääoman ylittäviä varoja jokainen voi sijoittaa vapaasti ja niitä voi käyttää myös toisen henkilön palkkaamiseen siirtämällä rahaa perustililtä toiselle. Työnantajamaksut suoritetaan automaattisesti. Tuloverot maksetaan vasta kun tililtä nostetaan rahaa. Tili käyttäytyy kuin perustulo, sillä se mahdollistaa työn ja sosiaalitukien yhdistämisen. Mallin kantava ajatus on, että työnteon pitää aina kannattaa. Perustilin voi viedä pakkaselle, ja tilin mahdollinen positiivinen saldo vapautuu eläkeiässä vapaaseen käyttöön. Negatiivinen saldo annetaan anteeksi.

Ansioturvauudistus

Tammikuussa 2015 Sitra julkaisi Valtosen, Heikki Hiilamon, Osmo Soininvaaran, Juhana Vartiaisen ja Tuomas Pöystin kanssa asiantuntijaraportin ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamiseksi. Raportissa ehdotetaan ansioturvan ulottamista kaikille suomalaisille ja turvan siirtämistä työttömyyskassoilta valtion alaisuuteen. Ehdotuksessa lyhennettäisiin ansiosidonnaisen päivärahan kestoa 250 päivään. Uudistuksen päämääränä on lisätä työn tarjontaa ja tehdä työttömyysturvasta kannustavampi.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Valtonen on jo ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja vaalikonevastauksessaan kannattanut Naton jäsenyyttä.

Valtonen suhtautui kriittisesti Nord Stream -hankkeeseen. Hän teki vuonna 2016 hankkeesta kirjallisen kysymyksen Sipilän hallitukselle yhdessä Antero Vartian, Mikko Kärnän ja Anders Adlercreutzin kanssa.

Muut kysymykset

Valtonen on valmis kieltämään turkistarhauksen eläinten hyvinvoinnin vuoksi ja haluaa kiristää olosuhteita, joissa eläimiä pidetään.

Helmikuussa 2018 Valtonen linjasi tiedotteessaan, ettei Sipilän hallituksen valmistelemaa esitystä sote-uudistukseksi, valinnanvapauslaiksi ja maakuntauudistukseksi tule viedä eteenpäin. Hänen mielestään malli ei saa aikaan säästöjä, ”eikä ole syytä olettaa, että malli parantaisi asiakkaiden palvelun laatua tai hoidon saatavuutta”.

Valtosella on Jukka Lepomäen kanssa kaksi lasta. Tammikuussa 2021 Valtonen kertoi eroavansa miehestään ja huhtikuussa 2021 hän päätti ottaa vanhan sukunimensä takaisin.

Valtosen isä on mm. Ilta-Sanomissa politiikan toimittajana työskennellyt Kari Valtonen. Hänen äitinsä on työskennellyt viestintäalan yrittäjänä.

Suomen lisäksi Valtonen puhuu englantia, ruotsia, saksaa ja ranskaa. Hän on kertonut saksan olevan hänen "tunnekielensä" ja puhuvansa lapsilleen saksaa.

Valtonen kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

• Vapauden voitto. Otava, 2018. ISBN 9789511326441.

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elina Valtonen.

• Elina Valtonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Elina Valtosen kotisivut
• Yle: Seuraa kansanedustajaasi: Elina Valtonen (kok.)