Moldova: Valtio Itä-Euroopassa

Moldova (romaniaksi Moldova), virallisesti Moldovan tasavalta (romaniaksi Republica Moldova) on sisämaavaltio Itä-Euroopassa. Se sijaitsee Romanian ja Ukrainan välissä Moldovan historiallisen alueen itäosassa. Maan pinta-ala on 33 851 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 4,0 miljoonaa. Moldovan pääkaupunki on Chișinău.

Moldovan tasavalta Republica Moldova
lippu vaakuna
Moldovan sijainti (vihreällä) ja Transnistria (vaalean vihreällä).
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Maia Sandu Dorin Recean
Pääkaupunki	Chișinău (674 500 as.)
Muita kaupunkeja	Bălți (144 900 as.), Tiraspol (133 807 as.), lisää kaupunkeja
Pinta-ala
– yhteensä	33 851 km²  (sijalla 136)
– josta sisävesiä	472 km²
Väkiluku (2014)	4 062 753 (arvio 1/2014, josta 3 557 600 as. Moldova ilman Transnistriaa ja Transnistria 505 153 as.) (sijalla 120)
– väestötiheys	120,0 as. / km² (2014 arvio)
– väestönkasvu	−1,1 % (2021)
Viralliset kielet	romania alueellisesti: gagauzi ukraina venäjä
Valuutta	Moldovan leu (MDL)
BKT (2019)
– yhteensä	36,186 mrd. USD (ostovoimakorjattu)  (sijalla 129)
– per asukas	4 464 USD
HDI (2019)	0,750 (sijalla 90)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	17,7 %
– teollisuus	20,3 %
– palvelut	62 %
Aikavyöhyke	UTC+2
– kesäaika	UTC+3
Itsenäisyys Neuvostoliitosta	27. elokuuta 1991
Lyhenne	MD
– ajoneuvot:	MD
– lentokoneet:	ER
Kansainvälinen suuntanumero	+373
Tunnuslause	-
Kansallislaulu	”Limba noastră”
Edeltäjä(t)	Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta
www.moldova.md(romaniaksi, venäjäksi, englanniksi)
Infobox OKNimi-testi OK

Moldova kuuluu Itsenäisten valtioiden yhteisöön, vaikkakin lopetti aktiivisen osallistumisensa järjestössä marraskuussa 2022. Se on yksi Euroopan köyhimmistä maista. Asukkaista pääosa on etniseltä taustaltaan romanialaisia (itämoldovalaisia) ja uskonnoltaan Romanian patriarkaattiin kuuluvia ortodokseja. Viininviljely on ollut tärkeä osa Moldovan taloutta ja kulttuuria vuosisatojen ajan.

Sijainti ja pinnanmuodot

 

Moldovan pinta-ala on 33 851 neliökilometriä, ja se sijaitsee Dnestr- ja Prutjoen välissä lähellä Mustanmeren luoteiskulmaa. Maalla ei kuitenkaan ole omaa merenrantaa, mutta yhteys Mustallemerelle on maan eteläosista Tonavan rannalta Giurgiuleștin vapaasataman kautta. Ukraina on sen rajanaapuri pohjoisessa, idässä ja etelässä ja Romania lännessä. Romanian vastainen raja on 450 kilometriä pitkä ja Ukrainan vastainen 940 kilometriä pitkä.

Moldova sijaitsee Itä-Euroopan tasangon lounaisosassa. Maasto on pääosin kumpuilevaa, syvien jokien ja laaksojen rikkomaa tasankoa. Maan pohjoisosassa on 90–600 metrin korkeudessa oleva Bălțin aro ja keskiosassa noin 350–400 metriin kohoava Codri. Sen alueella on myös maan korkein kohta, 430 metrin korkuinen Dealul Bălănești.

Moldovaa halkovat useat joet, mutta suurin osa niistä on lyhyitä. Vain kahdeksan joen pituus on yli sata kilometriä. Maan tärkein joki on Dnestr, joka on purjehduskelpoisin myös talvisin. Prut puolestaan on Tonavan sivujoki, ja se liittyy Tonavaan maan lounaiskulmassa. Moldovassa on myös laaja pohjavesiverkosto, johon kuuluu yli 2 000 lähdettä.

Ilmasto

Ilmasto on leudon mantereinen, kesät ovat pitkiä ja lämpimiä. Keskilämpötila on heinäkuussa noin 19 °C maan pohjoisosassa ja 23 °C eteläosassa. Talvi on lyhyt Mustanmeren läheisyyden ansiosta. Tammikuun keskilämpötila on noin −4 °C. Vuoden keskimääräinen sademäärä on etelässä 400 mm, pohjoisessa 600 mm. Sadanta vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Joinain vuosina määrä voi olla jopa kaksinkertainen, kun joinain vuosina maassa kärsitään kuivuudesta. Suurin osa sateista tulee lämpiminä kesäkuukausina. Talvisin lunta tulee vain vähän.

Luonto ja luonnonsuojelu

Moldovan pohjois- ja keskiosat kuuluvat metsävyöhykkeeseen, kun eteläosassa taas on aroa. Yleisimpiä puita ovat valkopyökit ja tammet. Vielä 1800-luvun alussa kolmasosa maasta oli metsän peitossa, mutta metsäkadon takia osuus on pienentynyt selvästi. Maasta yli 54 prosenttia on maanviljelykäytössä, metsät peittävät yhdeksän prosenttia pinta-alasta.

Moldovan nisäkäslajisto on maan pienuudesta huolimatta runsaslajinen. Soiset jokivarret puolestaan ovat ihanteellisia monille muuttolinnuille. Metsien yleisiä lintuja ovat kangaskiuru, närhi, laulurastas, mustarastas ja sarvipöllö.

Moldovan ensimmäinen kansallispuisto, Orhein kansallispuisto valmistui vuonna 2013. Vuonna 2022 parlamentti teki päätöksen Ala-Dnestrin kansallispuistosta. Se sijaitsee Dnestrjoen varrella lähellä Ukrainan rajaa, ja sen pinta-alaksi tulee noin 500 neliökilometriä. Maassa on jo muita suojelualueita, kuten Codrun luonnonsuojelualue, jossa on tavattu 924 kasvilajia, 138 lintulajia ja 45 nisäkäslajia.

Suurimmat kaupungit

 

 

Moldova

 

Chișinău

 

Bălți

 

Cahul

 

Ungheni

 

Soroca

 

Orhei

 

Comrat

 

Ciadîr-Lunga

 

Strășeni              

 

Drochia

 

Edineț

 

Căușeni

 

Hîncești

 

Fălești

 

Durlești

 

Vulcănești

 

Călărași

 

Ialoveni

 

Florești

 

Taraclia

 

Sîngerei

 

Cimișlia

 

Nisporeni

 

Rîșcani

 

Rezina

 

Basarabeasca

 

Codru

 

Glodeni

 

Leova

 

Dondușeni

 

Briceni

 

Ocnița

 

Anenii Noi

 

Ștefan Vodă

 

Criuleni

 

Telenești

 

Șoldănești

 

Cantemir

 

Tiraspol

 

Bender

 

Rîbnița

 

Dubăsari

 

      Dnestrovsc

 

Slobozia

 

Grigoriopol

 

Camenca

 

Ukraina

 

Romania

 

Kaupunkeja

 

 300 000–1 milj. as.

 

 100 000–300 000 as.

 

 30 000–100 000 as.

 

 10 000–30 000 as.

 

 <10 000 as.

Moldovan kaupunkipiirit (5 kpl, vahvennettuna), piirikeskuksina toimivat kaupungit ja muut yli 10 000 asukkaan kaupungit (2014). Itä-Moldovan autonomisen, separatistisen Transnistrian kaupunkeja kuvataan kaksivärisillä sini–puna-symbolilla.

Moldovassa oli vuoden 2014 alun väestöarvion mukaan kolme yli 100 000 asukkaan kaupunkia. Pääkaupunki Chișinăun (674 500 as.) lisäksi muita merkittäviä kaupunkeja ovat pohjoisosan keskus Bălți (144 900 as.), Transnistrian hallintokeskus Tiraspol (133 807 as.) sekä Bender (eli Tighina, 91 882 as.). Yli 20 000 asukkaan kaupunkeja oli yhteensä 15.

Oheisessa kartassa on esitetty Moldovan kaikkien yli 10 000 asukkaan kaupunkien sijainti, sekä tätä pienemmät piirikeskukset. Kaikkiaan Moldovassa on 66 kaupunkia (2014).

Katso myös: Luettelo Moldovan kaupungeista

Pääartikkeli: Moldovan historia

 

 

Varhaiset vaiheet

Moldovan kulttuuriperintö alkaa ajoilta, jolloin Rooman valtakunta valloitti Daakian ja valloittajien vaikutteet sekoittuivat paikallisiin perinteisiin. Roomalaisten jälkeen alueen yli pyyhkäisi monia usein väkivaltaisia kansoja: hunnit, itägootit, bulgaarit, madjaarit ja mongolit. 1200-luvulla Unkari linnoitti aluetta Siretuljoelle asti ja hallitsi sitä kunnes 1349 ruhtinas Bogdan perusti Moldovan ruhtinaskunnan. Sitä kutsuttiin aluksi Bogdaniaksi, ja se ulottui Karpaateilta Dnestrjoelle. Sen nimeksi annettiin Moldova nykyisin Romanialle kuuluvan Moldovajoen mukaan.

Ruhtinaskunnasta vieraan vallan alle

1400-luvun loppupuolella osmanit lisäsivät painetta Kaakkois-Euroopassa. Vaikka Tapani III Suuri voitti useita taisteluita, Moldovan ruhtinaskunta joutui lopulta alistumaan vuonna 1512 osmanien imperiumin vasallivaltioksi. Vuonna 1775 itävaltalaiset valtasivat Pohjois-Moldovan ja liittivät sen valtakuntaansa Bukovinan nimellä. Venäjä puolestaan liitti vuonna 1812 Moldovasta itseensä Prutjoen itäpuoliset osat. Tämä Venäjän valtakunnassa Bessarabiana tunnettu alue vastasi suurimmalta osin nykyistä Moldovan tasavaltaa. Moldovan itsenäisenä säilynyt länsiosa yhdistyi Valakian ruhtinaskunnan kanssa 1861 ja muodosti uuden Romanian valtion.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918 Bessarabia liittyi yhdessä Bukovinan ja Transilvanian kanssa Romaniaan.

Neuvostoaika

Pääartikkeli: Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta

Toisen maailmansodan yhteydessä Neuvostoliitto liitti Bessarabian itseensä. Pohjois-Bukovina ja kaistale Mustanmeren rannikkoa liitettiin suoraan Ukrainan neuvostotasavaltaan. Valtaosa Bessarabiasta yhdistettiin kuitenkin Dnestrjoen itäpuolisen, Ukrainan SNT:n alaisen Moldovan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Moldovan sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Mustanmeren rannikko liitettiin Ukrainan neuvostotasavaltaan, jolloin Moldovasta tuli sisämaavaltio.

Kesäkuussa 1941 saksalaiset ja romanialaiset hyökkäsivät Moldovan ja Ukrainan neuvostotasavaltoihin. Saksalaiset antoivat aseveljelleen Romanialle entisen Bessarabian lisäksi kaistaleen Dnestrjoen toiselta puolelta, jonka romanialaiset nimesivät Transnistrian kuvernementiksi. Järjestely jatkui vuoteen 1944 asti, jolloin Neuvostoliitto valtasi Trasnistrian ja Bessarabian takaisin. Ne siirtyivät virallisesti osaksi Neuvostoliittoa vuonna 1947, ja vanhat rajat ja venäläisperäiset paikannimet palautettiin käyttöön. Sodan jälkeen alkoi voimakas venäläistämispolitiikka, ja siteitä Romaniaan pyrittiin häivyttämään. Etnisiä venäläisiä ja ukrainalaisia rohkaistiin muuttamaan varsinkin Transnistrian alueelle, ja romaniasta eriytetyssä moldovan kielessä otettiin käyttöön kyrilliset kirjaimet. Leonid Brežnev toimi Moldovan kommunistisen puolueen pääsihteerinä 1950–1952, ja valtakaudellaan hän tukahdutti romanialaisten kapinayrityksen. Vasta Mihail Gorbatšovin perestroikan aikana kansallismielisten tuntojen ilmaiseminen vapautui.

Itsenäisyys

Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta julistautui itsenäiseksi vuonna 1991 nimellä Moldovan tasavalta. Nuoren valtion ensimmäinen presidentti Mircea Snegur käytti ilmaisuja, jotka liittivät maan Romanian yhteyteen, mutta vastusti silti välitöntä yhdistymistä Romaniaan. Moldovan kansanrintama hajosi kysymyksen vuoksi, ja Snegur lähti itsenäisenä ehdokkaana lokakuun 1991 vaaleihin ja voitti ne. Liittymisinnostus katosi nopeasti – joidenkin kyselyjen mukaan 70 prosenttia vastusti yhdistymistä 1992 – ja Moldova alkoi etääntyä Romaniasta. Transnistrian alueen separatistit julistautuivat erilliseksi valtioksi 1990, ja venäläisjoukot tukivat alueen itsenäisyyttä. Vuonna 1992 solmittiin aselepo. Myös kristityt turkinsukuiset gagauzit ovat hakeneet itsenäisyyttä, ja heidän alueilleen on myönnetty autonomia. Vuonna 1994 hyväksytyssä uudessa perustuslaissa maan viralliseksi kieleksi määriteltiin romanian sijaan moldova.

Tyytymättömyys maan tilaan johti kommunistipuolueen murskaavaan vaalivoittoon 2001; se sai 71 edustajanpaikkaa 101:stä, ja presidentiksi nousi kommunisti Vladimir Voronin. Voronin lisäsi varoja sosiaaliturvaan ja jatkoi Lucinschin yksityistämisohjelmaa. Voroninin kaudella välit Romaniaan huononivat edelleen. Vuonna 2003 maa vetäytyi Venäjän neuvottelemasta liittovaltiosopimuksesta Transnistrian kanssa.

Huhtikuun 2009 vaaleissa hallitseva kommunistipuolue sai parlamenttiin enemmistön, mutta ei presidentin nimittämiseen tarvittavaa määräenemmistöä. Hävinneet puolueet ryhtyivät mielenosoitukseen, joka kääntyi väkivaltaiseksi mellakaksi ja presidentinkanslian ja parlamentin ryöstelyksi. Voronin syytti mellakoiden lietsomisesta Romanian hallitusta. Kun hallitusta ja presidenttiä ei saatu nimitettyä, vaalit uusittiin heinäkuussa. Venäjä ja Kiina lupasivat uusintavaalien alla suuria lainoja, minkä arveltiin auttavan kommunisteja. Kommunistit kuitenkin menettivät enemmistön. Marraskuun 2010 vaaleissa kommunistit menettivät edelleen paikkoja, ja virkaa toimittavaksi presidentiksi nousi Marian Lupu. Viimein 16. maaliskuuta 2012 parlamentti onnistui valitsemaan presidentiksi pitkän linjan juristin, eurooppamyönteisen Nicolae Timoftin.

Joulukuussa 2016 presidentiksi valittu Venäjä-mielinen Igor Dodon hyllytettiin 9. kesäkuuta 2019 hallituskriisin vuoksi. Hän ei muodostanut hallitusta määräaikaan mennessä, ja oikeuden päätöksellä hänen määräajan jälkeen muodostamansa Maia Sandun johtama hallitus todettiin laittomaksi. Parlamentti määrättiin hajotettavaksi ja uudet vaalit järjestettäväksi 6. syyskuuta. Väliaikaiseksi presidentiksi nostettiin aiempi pääministeri Pavel Filip. Marraskuussa 2020 pidetyissä vaaleissa presidentiksi nousi Maia Sandu, joka voitti vaalien toisella kierroksella Igor Dodonin saamalla 58 prosenttia äänistä.

 

Moldova on tasavalta, jonka valtionpäämies on presidentti. Presidentin valtaoikeudet ovat kuitenkin pienemmät kuin parlamentin ja hallituksen. Parlamenttiin valitaan 101 edustajaa suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudeksi. Presidentti valitaan kaksikierroksisilla suorilla kansanvaaleilla niin ikään neljän vuoden välein (vuosina 2000–16 presidentin valitsi perustuslain mukaan parlamentti). Presidentti puolestaan nimittää hallitusta johtavan pääministerin. Hallitus on vastuussa Moldovan sisä- ja ulkopolitiikasta.

Parlamentti ja puolueet

Moldovan puoluekenttä on hajanainen ja vakiintumaton. Puolueet ovat usein kasaantuneet karismaattisen johtajansa ympärille. Geopoliittiset puolueet voidaan jakaa Venäjä- ja länsimyönteisiin. Poliittisesti kansa jakautuu myös niin sanottuihin moldovisteihin ja unionisteihin. Vasemmistopuolueet ja venäläisvähemmistöt kannattavat moldovismia eli moldovalaisten ja romanialaisten etnistä eroa, kun taas monet moldovialaiset, moldovanromanialaiset ja oikeistopuolueet kannattavat yhtenäistä romanialaista kieltä ja kulttuuria. Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa Moldovan tasavallan sosialistipuolue sai eniten ääniä ja 35 paikkaa parlamenttiin. Seuraavaksi suurimmat puolueet olivat Moldovan demokraattipuolue (30 paikka) ja Toiminta ja solidaarisuus (26 paikkaa).

Separatismi

Moldovan sisällä on kaksi separatistista aluetta. Dnestrjoen vasemmalla rannalla joen itäpuolella sijaitsee de facto itsenäinen Transnistria, jolla on oma poliisi ja asevoimat, ja sitä tukevat alueelle sijoitetut venäläiset asevoimat. Valtiolla ei kuitenkaan ole kansainvälistä tunnustusta. Moldovan eteläosassa puolestaan on Gagauzian autonominen alue. Transnistria on hylännyt kaikki Moldovan ehdottamat erityisasemat Moldovan valtion sisällä ja jatkaa itsenäisenä toimijana. Vuonna 1990 itsenäistynyt Gagauzia puolestaan liittyi takaisin Moldovaan neljä vuotta myöhemmin.

Köyhyys ja maastamuutto

Vuonna 2003 arvioitiin, että viidesosa moldovalaisista työskenteli ulkomailla. Maan köyhyys on johtanut myös ihmiskauppaan. Sen kitkemiseksi maa toivoo kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi Euroopan unionin kanssa, ja maa on allekirjoittanut ja ratifioinut ihmiskaupan kieltävän ja sen kitkemiseen pyrkivän Palermon sopimuksen. Ongelma on kuitenkin se, että Moldovan viranomaisten tosiasiallinen toimivalta ei ulotu yksipuolisella julistuksella maasta irtautuneen Transnistrian alueelle, ja sitä kautta ihmiskauppa voi käytännössä onnistua.

Vuonna 2018 julkaistun kyselyn mukaan puolet moldovalaisista haluaisi muuttaa maasta. Yleisimmät syyt olivat köyhyys, huoli lasten tulevaisuudesta ja luottamuspula maan oikeuslaitokseen. Maastamuuttoa helpottaa se, että melkein joka kolmannella moldovalaisella on Romanian passi, mikä mahdollistaa vapaan liikkuvuuden EU:n alueella. Tammikuussa 2020 Moldovan ulkoministeri Aureliu Ciocoi kertoi, että poliitikoilla on noin vuosikymmen aikaa ratkaista maastamuutto-ongelma, jotta Moldova voisi säilyä "elinkelpoisena maana". Muuttoliike suuntautui vielä 2000-luvun puoleen väliin saakka pääsääntöisesti Venäjälle, mutta on sittemmin vaihtunut entistä enemmän kohti Eurooppaa.

Liittyminen Romaniaan

Sekä Romaniassa että Moldovassa on ryhmiä, joiden mukaan Moldovan tulisi liittyä Romaniaan. Aatteen kantava teema on Suur-Romania (rom. România Mare). Vuonna 2019 julkaistun kyselyn mukaan, "mikäli kansanäänestys pidettäisiin ensi sunnuntaina", 34% äänestäisi Romaniaan liittymisen puolesta, 54% vastaan ja 8% ei osannut sanoa. Samassa kyselyssä selvitettiin myös halukkuutta liittyä Euroopan unioniin (58% äänestäisi puolesta) tai Euraasian unioniin (50% äänestäisi puolesta). Naton kannatus jäi vähäiseksi (22% äänestäisi puolesta).

Moldovalaisista puolueista yhdistymistä kannattavat Kansallinen yhtenäisyyspuolue (PUN), Liberaalipuolue (PL), Kansallinen liberaalipuolue (PNL) ja liberaalidemokraatit (PLDM).

Pääartikkeli: Moldovan piirit

Moldova jakautuu 32 hallintopiiriin (raioane, yksikkö raion), kolmeen itsehallinnolliseen kaupunkipiiriin (municipiilor, yksikkö municipiul: Chișinău, Bălți ja Bender eli Tighina), yhteen itsehallinnolliseen alueeseen (Gagauzia) ja yhteen Moldovasta irtautuneeksi julistautuneeseen alueelliseen yksikköön, Transnistriaan. Myös Gagauzian ja Transnistrian keskuksilla (Cahul ja Tiraspol) on kaupunkipiirin asema.

	Kaupunkipiirit	Itsehallinnolliset alueet
	Chișinău Bălți Bender	Gagauzia Transnistria
	Hallintopiirit
	Anenii Noi Basarabeasca Briceni Cahul Cantemir Călărași Căușeni Cimișlia Criuleni Dondușeni Drochia Dubăsari Edineț Fălești Florești Glodeni	Hîncești Ialoveni Leova Nisporeni Ocnița Orhei Rezina Rîșcani Sîngerei Soroca Strășeni Șoldănești Ștefan Vodă Taraclia Telenești Ungheni

Pääartikkeli: Moldovan talous

 

 

Bruttokansantuotteella (BKT) mitaten Moldova on Euroopan köyhimpiä valtioita. Vuonna 2009 sen väestöstä 26,3 prosenttia eli köyhyysrajan alapuolella eli alle kahdella dollarilla päivässä. Moldovan valuutta on leu (MDL), joka jakaantuu sataan baniin. Toukokuun lopulla 2021 yhdellä eurolla sai noin 21,6 leuta. Valtion ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2019 oli 38,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 4 464 dollaria henkeä kohti. Inflaatio vuonna 2019 oli 4,8 prosenttia. Maan tärkeimmät luonnonvarat ovat ruskohiili, fosforiitti, kalkkikivi ja viljelysmaa.

Moldovan tärkeimpiin teollisuustuotteisiin kuuluvat elintarvikkeet, maatalouskoneet, jääkaapit, pakastimet, pesukoneet, kengät ja tekstiilit. Tärkeimmät vientituotteet ovat viini, elintarvikkeet, tekstiilit, koneet ja laitteet, kun taas maahan tuodaan öljyä ja kaasua, koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita, tekstiilejä, metalleja ja metallituotteita. Merkittävimmät kauppakumppanit ovat Euroopan unioni, Ukraina, ja Venäjä.

CIA:n arvion mukaan vuonna 2017 maatalous työllisti 32,3 prosenttia työvoimasta ja tuotti 17,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maaperä on ilmeisesti Euroopan hedelmällisintä mustaamultaa, mutta maanviljely on nykyään tehotonta, sillä maanviljelyskoneet ja -laitteet ovat verrattain vanhoja. Lannoitteista ja muista maataloudessa käytettävistä kemikaaleista on puutetta, ja monin paikoin viljely täyttää luomuviljelyn ehdot. Maanviljely kärsii lisäksi työvoimapulasta maaseutuväestön hakeuduttua laajoin joukoin töihin pääkaupunkiin ja ulkomaille. Maalle tärkeä viininviljely ja tuotanto kärsi pahoin Venäjän huhtikuussa 2006 asettamista moldovalaisten ja georgialaisten alkoholituotteiden tuontikielloista. Tuontikieltoja perusteltiin terveydellisillä syillä, mutta länsieurooppalaisen lehdistön mukaan syyt olivat poliittiset.

Moldovalla on EU:n kanssa kauppaa helpottava ATP-sopimus (engl. Autonomous Trade Preferences to Moldova). Noin puolet ulkomaankaupasta kohdistuukin EU:n alueelle. Maa kuuluu toistaiseksi Itsenäisten valtioiden yhteisöön (IVY), mutta pyrkii eroamaan viimeisistäkin siihen liittyvistä sopimuksista vuoden 2024 loppuun mennessä. Se liittyi 26. heinäkuuta 2001 Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi. Monen muun entisen neuvostotasavallan tavoin maan taloutta yksityistettiin aluksi valikoiden, ja siten maahan muodostui hyvin rikkaiden henkilöiden oligarkia.

Maahan yritetään houkutella ulkomaisia yrityksiä ja sijoituksia alhaisella yritysverotuksella (voittovero 15 prosenttia). Arvonlisäverotus on yleisesti 20 prosentissa, mutta se on alennettu tai poistettu kokonaan monilta maan infrastruktuurille tärkeiltä tuotteilta, samoin kuin elintarvikkeilta. Yritystoimintaa suosisi varmasti myös maan erittäin alhainen palkkataso (vuonna 2008 keskipalkka oli noin 188 euroa kuukaudessa). Tammikuussa 2014 keskipalkka oli Moldovassa noin 207 euroa (3777,4 MDL). Vuonna 2022 minipalkka oli 4000 leuta.

Syksyllä 2007 avattiin Moldovan eteläosaan, Tonavan laaksoon hollantilaisyhtiöiden ja Euroopan investointipankin rahoittama Giurgiuleștin öljyterminaali, josta on Mustanmeren kautta yhteys Kaukasian ja Kaspianmeren öljykentille. Terminaali ja vapaasatama palvelee ensi kädessä Moldovan omaa energiahuoltoa, mutta rakenteilla oleva rautatieterminaali mahdollistaa toimitukset myös muualle Eurooppaan. Moldovalla on maan eteläosassa Cahulin alueella myös pienet, arviolta 2–3 miljoonan tonnin hyödyntämättömät öljyvarat sekä jonkin verran maakaasua.

Vuonna 2015 paljastui, että maan pankeista oli kadonnut 900 miljoonan euron arvosta varoja. Tapaus heikensi maan valuuttaa ja elinoloja ja johti pääministeri Chiril Gaburicin eroon.

Liikenne

Moldovassa on 11 lentokenttää, joista yhdellä on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Päälentoasema on Chișinăun kansainvälinen lentoasema. Rautatietä on 1 190 kilometriä ja päällystettyä maantietä 8 810 kilometriä. Vesiväyliä on 558 kilometriä Tonava-, Dnestr- ja Prut-joilla.

Rautatieliikenteestä vastaa valtiollinen, liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa oleva Moldovan rautatiet. Sillä on säännöllistä henkilöjunaliikennettä Romaniaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle ja Venäjälle. Rautatieverkon ydin on luotu jo 1800-luvulla, esimerkiksi liikenne Chişinăuhun aloitettiin vuonna 1871. Rataverkkoa käytetään etenkin rahtiliikenteeseen.

 

Vuoden 2014 alun väkiluvuksi arvioitiin 4 062 700, josta 3 557 600 henkeä oli Moldovassa (ilman Transnistriaa) ja 505 153 Transnistrian puolella. Vuoden 2004 väestönlaskennassa etnisiä moldovalaisia ja romanialaisia oli 78,2 prosenttia, ukrainalaisia 8,4 prosenttia, venäläisiä 5,8 prosenttia, gagauzeja 4,4 prosenttia, bulgarialaisia 1,9 prosenttia ja muita 1,3 prosenttia väestöstä. Virallinen kieli on romania, jota puhuu 72 prosenttia väestöstä. Perustuslain mukaan virallisen kielen nimi on moldova, mutta perustuslakituomioistuin on vuonna 2013 annetussa ratkaisussaan pättänyt, että nimitys romanian kieli menee tämän edelle, koska sitä on käytetty Moldovan itsenäisyysjulistuksessa, joka on perustuslakia ylempi.

Vuonna 2015 ortodokseja oli arvion mukaan 92 prosenttia, katolilaisia alle prosentti, muita kristittyjä 6 %, muslimeita alle prosentti ja 2 % ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.

Vuonna 2021 arvioitu vastasyntyneiden eliniänodote on miehille 68,3 vuotta, naisille 76,3 vuotta.

YK:n vuonna 2016 julkaistun raportin mukaan Moldovan väestön on ennustettu romahtavan hieman yli 2 miljoonaan vuoteen 2035 mennessä. Moldovan väestö kärsii muuttotappiosta, jota on jatkunut maan koko itsenäisyyden ajan ja ennen sitä, kun tuhannet juutalaiset muuttivat Moldovasta Israeliin. Lisäksi Neuvostoliiton romahdettua kymmeniä tuhansia etnisiä venäläisiä ja ukrainalaisia muutti Transnistriaan sen itsenäisyysjulistuksen jälkeen.

Katso myös: Moldovan juhlapäivät

 

 

Moldovan alue on kuulunut alueen suurempien kulttuurien valtapiireihin vuorotellen, ja sen oma kulttuuri on saanut vaikutteita niin idästä, lännestä kuin etelästäkin. Moldovalaiseen ruokaperinteeseen kuuluvat monet kasvisruoat, kana ja lampaanliha. Vuohenmaidosta tehtyä juustoa, brynzaa, syödään sellaisenaan ja käytetään ruoanvalmistuksessa. Toinen perinneherkku on polentaa muistuttava maissimuusi, mămăligă.

Perinteinen kulttuuri on erityisesti voimissaan perhejuhlissa kuten häissä ja ristiäisissä. Niissä tanssitaan perinteistä piiritanssia, horaa, ja soitetaan kansanmusiikkia. Perinteisiä instrumentteja ovat timbaalit, cimpoi, fluer, nai, cobza ja toba.^selvennä Lauluperinnettä edustavat lähes 2000 vuotta vanha lyyrinen surulaulu doina sekä colinda-laulut, joita esitetään kulkien ovelta ovelle joskus kansallis- tai roolipukuihin pukeutuneina.

Viiniköynnös on kasvanut Moldovan alueella jo kauan, ja keskiajalla siitä tuli maan merkittävin vientituote. Viininviljelyyn liittyvät perinteet ja sen säilyttämiseen ja nauttimiseen liittyvät keramiikka-astiat ovat säilyneet hyvin Moldovassa. Maailman suurin viinikellari pullojen määrässä mitattuna sijaitsee maan keskiosissa Mileștii Micin kaupungissa, jossa säilytetään yli 1,5 miljoonaa viinipulloa. Muita perinteisiä käsityön lajeja ovat puukaiverrukset ja kirjonta.

Tapani III Suuri rakennutti monia hienoja luostareita ympäri Moldovaa 1400-luvulla. Hän on Moldovan kansallissankari, jonka patsas on keskellä Chișinăuta. Hänen mukaansa on nimetty katuja, ja hänen kuvansa koristaa seteleitä.

Länsi-Moldovassa syntynyttä Mihai Eminescua pidetään kansalliskirjailijana niin Moldovassa kuin Romaniassakin. Muita kirjailijoita ovat Alexei Mateevici, Vasile Alecsandri, Ion Creangă ja historioitsija Alexandru Hâjdeu. Nuorempaa kirjailijapolvea edustavat Ion Druța, Nicolae Dabija, Leonida Lari, Dumitru Matcovschi ja Grigore Vieru.

O-Zone on kolmen moldovalaismiehen muodostama eurodance-yhtye, joka nousi suosioon ympäri Eurooppaa vuosina 2003–2005 kappaleellaan Dragostea din tei (ns. maija hii maija huu). Vuonna 2010 se kutsuttiin Moldovan Euroviisukarsintoihin.

Urheilu

Moldovan jalkapallomaajoukkue ei ole selviytynyt MM- eikä EM-turnauksiin. Helmikuussa 2024 se oli FIFA-rankingissa sijalla 155. Naisten joukkue oli sijalla 121.

Olympialaisiin maa on osallistunut itsenäisenä valtiona vuodesta 1994 alkaen. Sillä on seitsemän olympiamitalia kahdeksan urheilijan tuomana. Mitalisteja ovat nyrkkeilijät Vaeceslav Gojan ja Vitalie Grușac, ampuja Oleg Moldovan, painija Sergei Mureiko, melojat Nicolae Juravschi ja Victor Reneischi sekä painonnostajat Anatoli Ciricu ja Cristina Iovu.

Media

Media jakautuu Moldovassa kielellisten rajojen mukaan romanian- ja venäjänkielisiin medioihin. Tämä näkyy myös poliittisessa jaossa: länsi- ja Venäjä-mielisiin.

Moldovan yleisradioyhtiö on nimeltään Teleradio-Moldova ja se on perustettu 1939 nimellä Radio Basarabia. Se syntyi vastaiskuna Radio Tiraspolille, joka lähetti Romania-vastaista ohjelmaa nykyisen Transnistrian alueella jo 1930-luvulta alkaen. Nykyisin yhtiöllä on kaksi televisiokanavaa (Moldova 1 ja Moldova 2) ja kolme radiokanavaa (Radio Moldova, Radio Tineret, Radio Muzical).

Internetiä käyttää 71 prosenttia väestöstä. Suosituimpia sosiaalisia medioita ovat Facebook, Odnoklassniki ja Instagram.

• Olesea Condratiuc: Sightseeing in Moldova WorldOfMoldova.com. (englanniksi) (venäjäksi)
• BTI 2018 Country Report — Moldova 2018. Gütersloh: Bertelsmann Stiftung. Viitattu 4.3.2022. (englanniksi)
• Hitchins, Keith Arnold & Suhkopara, Fyodor Nikolayevich et al: Moldova Encyclopædia Britannica. 20.1.2019. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 29.4.2019. (englanniksi)
• Helen Fedor, toim.: Moldova: A Country Study.. Library of Congress, 1995. Teoksen verkkoversio.

Viitteet

• Silja Pitkänen & Ville-Juhani Sutinen: Moldova, Savukeidas 2010, ISBN 978-952-5500-76-9.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moldova Wiki Commonsissa

•   Matkaopas aiheesta Moldova Wikivoyagessa (englanniksi)
• Maatiedosto Moldova (Arkistoitu – Internet Archive) (formin.finland.fi)
• Moldova: matkustustiedote (Arkistoitu – Internet Archive) (formin.finland.fi)
• Moldovenii (moldaviaksi, romaniaksi, venäjäksi, englanniksi) (moldovenii.md)
• Statistical Yearbook of the Republic of Moldova, editions 2002-2023 (statistica.gov.md)
• Moldova in Figures. Statistical summary. Edition 2023 (pdf) (statistica.gov.md)