Kreikkalainen Kirjaimisto: Kreikan kielen aakkosto

Kreikkalainen kirjaimisto
Tyyppi	aakkosto
Kielet	kreikka
Aikakausi	700-luvulta eaa. lähtien
Kirjoitussuunta	vasemmalta oikealle
ISO 15924	Grek, 200
Unicode-lohko	0370–03FF kreikka ja kopti; 1F00–1FFF laajennettu kreikka
	Infobox OK

lähtien, muinaiskreikasta aina nykykreikkaan saakka. Sen kirjainten edustamat äänteet olivat kuitenkin muinaiskreikassa osittain erilaiset kuin nykyään. Nykyisessä muodossaan aakkostoon kuuluu 24 kirjainta, alkaen alfasta ja päättyen oomegaan.

Kreikkalainen kirjaimisto on kehitetty foinikialaisen kirjaimiston pohjalta. Kreikkalainen kirjaimisto oli ensimmäinen, johon sisältyivät konsonanttimerkkien lisäksi myös vokaalimerkit, ja edusti näin ensimmäisenä äännekirjoitusta. Se on toiminut mallina niin latinalaiselle kuin kyrillisellekin kirjaimistolle. Kreikkalaisia kirjaimia käytetään myös numeromerkkeinä kreikkalaisten numeroiden järjestelmässä.

Matematiikan ja fysiikan kaavoissa kreikkalaisia kirjaimia käytetään monenlaisten suureiden ja muuttujien merkitsemiseen. Lisäksi kreikkalaisia kirjaimia (tai niiden muunnelmia) voi esiintyä muiden tieteenalojen erikoismerkinnöissä (esimerkiksi kansainvälisen foneettisen kirjaimiston ja suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen merkkeinä).

Historia

Pääartikkeli: Kreikkalaisen kirjaimiston historia

Nykykreikan aakkoset ääneen luettuina

Kreikkalainen kirjaimisto

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Kreikkalaiset kehittivät kirjaimistonsa foinikialaisen kirjaimiston pohjalta geometrisella kaudella 700-luvulla eaa. Foinikiaa kirjoitettiin seemiläisenä kielenä pelkillä konsonanteilla, joita oli 22. Koska kreikka kielenä oli erilainen, eikä näin montaa konsonanttia tarvittu, osa konsonanttimerkeistä otettiin vastaamaan kreikan vokaaleita (esim. alfa < alef). Näin syntyi ensimmäinen varsinainen aakkoskirjoitus, jossa on merkit sekä konsonanteille että vokaaleille. Kreikkalaiset olivat ensimmäisiä Euroopassa, jotka käyttivät aakkoskirjoitusta.

Osa kirjaimista, kuten fii, khii, psii ja oomega, olivat ilmeisesti kreikkalaisten omaa keksintöä. Foinikialaiseen tapaan kreikkaa kirjoitettiin alun perin oikealta vasemmalle tai joskus niin kutsuttuna bustrofedonina, jossa joka toinen rivi oli kirjoitettu oikealta vasemmalle ja joka toinen vasemmalta oikealle. Vähitellen kirjoitussuunnaksi vakiintui nykyinen vasemmalta oikealle. Kirjaimistossa oli paljon alueellista vaihtelua kreikan lukuisten murteiden erojen vuoksi, ja alun perin siihen kuului myös sittemmin käytöstä poistuneita kirjaimia, kuten digamma, koppa ja san.

Vuonna 403/402 eaa. Ateenassa virallistettiin käyttöön joonialainen kirjaimisto, johon myös nykyinen kreikkalainen kirjaimisto perustuu. Kirjaimisto vakiintui klassiseen muotoonsa 300-luvulla eaa. Ainoastaan joidenkin kirjainten äännearvo on muuttunut antiikin ajoista nykypäiviin siirryttäessä.

Kreikkalainen kirjaimisto toimi pohjana Euroopan muille aakkoskirjoituksille, ensin latinalaiselle kirjaimistolle ja sitten kyrilliselle kirjaimistolle.

Kirjaimet

Kirjain		Nimi suomeksi	Muinaiskreikassa			Nykykreikassa
Iso	Pieni	Nimi suomeksi	Nimi	Ääntäminen	IPA	Nimi	Ääntäminen	IPA
Α	α	alfa	άλφα	a, aa	[a], [aː]	άλφα, álfa	a	[a]
Β	β	beeta	βήτα	b	[b]	βήτα, víta	v	[v]
Γ	γ	gamma	γάμμα	g, γ-, κ-, ξ- ja χ-äänteiden edellä äng-äänne	[g] [ŋ]	γάμα, gáma	a-, o-, u-äänteiden ja konsonanttien edellä väljä g (khii:n soinnillinen vastine), e- ja i-äänteiden edellä voimakas j, γ-, κ-, ξ- ja χ-äänteiden edellä äng-äänne	[ɣ] [ʝ] [ŋ]
Δ	δ	delta	δέλτα	d	[d]	δέλτα, délta	kuten th englannin sanassa this	[ð]
Ε	ε	epsilon	ἔψιλον	e	[e]	έψιλο(ν), épsilo(n)	e	[e]
Ζ	ζ	zeeta	ζήτα	d + soinnillinen s	[dz]	ζήτα, zíta	soinnillinen s	[z]
Η	η	eeta	ἤτα	ee	[εː]	ήτα, íta	i	[i]
Θ	θ	theeta	θήτα	th	[tʰ]	θήτα, thíta	kuten th englannin sanassa mouth	[θ]
Ι	ι	ioota	ιώτα	i, ii	[i], [iː]	γιώτα, gióta	i	[i]
Κ	κ	kappa	κάππα	k	[k]	κάπα, kápa	k	[k]
Λ	λ	lambda	λάμβδα	l	[l]	λάμδα, lámda	l	[l]
Μ	μ	myy	μυ	m	[m]	μι, mi	m	[m]
Ν	ν	nyy	νυ	n	[n]	νι, ni	n	[n]
Ξ	ξ	ksii	ξι	ks	[ks]	ξι, xi	ks	[ks]
Ο	ο	omikron	όμικρον	o	[o]	όμικρο(ν), ómikro(n)	o	[o]
Π	π	pii	πι	p	[p]	πι, pi	p	[p]
Ρ	ρ	rhoo	ῥο	r	[r]	ρο, ro	r	[r]
Σ	σ ς	sigma	σίγμα	s	[s]	σίγμα, sígma	s	[s]
Τ	τ	tau	ταυ	t	[t]	ταυ, taf	t	[t]
Υ	υ	ypsilon	ύψιλον	y, yy	[y], [yː]	ύψιλο(ν), ýpsilo(n)	i	[i]
Φ	φ	fii	φι	ph, f	[pʰ], [f]	φι, fi	f	[f]
Χ	χ	khii	χι	kh	[kʰ]	χι, chi	kuten ch saksan sanassa doch, venäjän х	[x], [ç]
Ψ	ψ	psii	ψι	ps	[ps]	ψι, psi	ps	[ps]
Ω	ω	oomega	ωμέγα	oo	[oː]	ωμέγα, oméga	o	[o]

Eräät muinaiskreikan kirjaimet ovat jääneet pois käytöstä:

Kirjain		Nimi suomeksi	Muinaiskreikassa			Nykykreikassa
Iso	Pieni	Nimi suomeksi	Nimi	Ääntäminen	IPA	Nimi	Ääntäminen	IPA
Ϝ	ϝ	digamma	ϝαῦ	w	[w]	δίγαμμα	ei käytössä
Ϛ	ϛ	stigma	–	st	[st]	στίγμα
Ͱ	ͱ	heeta	ἧτα	h	[h]	–
Ϻ	ϻ	san	ϻάν	s	[s]	σάν
Ϙ Ϟ	ϙ ϟ	koppa	ϙόππα	q	[k]	κόππα
Ͳ Ϡ	ͳ ϡ	sampii	–	ss	[sː], [ks], [ts]	σαμπί
Ϸ	ϸ	shoo	–	š	[ʃ]	–

Diakriittiset merkit

Kreikkalaisen kirjaimiston kirjainten yhteydessä, useimmiten vokaalien päällä, käytetään useita diakriittisia merkkejä eli tarkkeita. Nykykreikassa käytetään nykyisin niin kutsuttua monotonista ortografiaa, jossa on kaksi tarketta: akuuttiaksentti ja treema. Aiemmin käytettiin polytonista ortografiaa, johon kuului useita erilaisia aksentti-, henkos- yms. merkkejä.

Siirtokirjoitus

Kreikkalaisia kirjaimia nykykreikkalaisesta tekstistä latinaistettaessa noudatetaan suomenkielisissä teksteissä nykyisin suosituksen mukaan kreikkalaista standardia ELOT 743. Sitä käytetään erityisesti paikannimiin, johon se on myös YK:n suositus, ja henkilönnimiin. Tätä suositusta noudatettaessa nimien latinaistus poikkeaa osin suomen äänne- ja oikeinkirjoitusjärjestelmään mukautetuista transkriboinneista.

Aiemmin suomenkielisissä teksteissä on käytetty suomalaista standardia SFS 5807. Se pohjautuu saksalaiseen standardiin DIN 31 634 ja eroaa osin kansainvälisestä standardista ISO 843. SFS 5807 sisältää nykykreikan transkribointisääntöjen lisäksi translitterointisäännöt etenkin muinaiskreikkaa varten, ja muinaiskreikan osalta ohjeistus on edelleen käytössä.

Unicode

Unicode-standardissa kreikkalaisen kirjaimiston merkit ovat koodeilla U+0370–U+03FF (kreikka ja kopti) ja U+1F00–U+1FFF (laajennettu kreikka).

Lähteet

Kirjallisuutta

Woodard, Roger D.: Greek Writing from Knossos to Homer: A Linguistic Interpretation of the Origin of the Greek Alphabet and the Continuity of Ancient Greek Literacy. Oxford University Press, 1997. ISBN 0195355660.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikkalainen kirjaimisto Wiki Commonsissa

This article uses material from the Wikipedia Suomi article Kreikkalainen kirjaimisto, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.