Tampereen Kannen Areena: Monitoimiareena Tampereella

Areena sijaitsee Sorinsillasta etelään kannella rautatien päällä, Tampereen rautatie- ja linja-autoasemien läheisyydessä. Sillan ja areenan välissä on kansi, joka muodostaa torimaisen aukion ja pääsisäänkäynnin areenaan.

Tampereen Kannen areena
Areena toukokuussa 2022.
Rakennuksen tiedot
Sijainti	Tampere, Suomi
Koordinaatit	, 23.772955°E
Rakennustyöt aloitettu	2018
Avattu	3. joulukuuta 2021
Omistaja	Lähi-Tapiola OP Ilmarinen SRV Tampereen kaupunki
Hoitaja	Tampereen kaupunki
Kenttä	jää
Kustannukset	124 miljoonaa €
Arkkitehti	Stefan Blach / Studio Daniel Libeskind Hannu Helkiö / HH Sportsbase Venues Aihio Arkkitehdit Oy
Pääurakoitsijat	SRV
Aiemmat nimet	Uros Live
Käyttäjät
Ilves Tappara Suomen jääkiekkomaajoukkue
Katsojakapasiteetti
13 330 (jääkiekko, kaukalo 28 × 60 metriä) 13 455 (jääkiekko, kaukalo 26 × 60 metriä) 15 000 (konsertit)
Kentän mitat
60 x 26, 60 x 28
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK

Lapland Hotels avasi areenan yhteyteen hotellin 12. joulukuuta 2021.

Hallia on kutsuttu myös nimillä Tampereen keskusareena ja Tampereen monitoimiareena, joka on myös hallin kiinteistöyhtiön nimi, sekä sponsorinimen englanninkielisellä kirjoitusasulla Nokia Arena ja ensimmäisellä sponsorinimellä Uros Live. Areenan uuden nimisponsorin ilmoitettiin 19. marraskuuta 2021 olevan Nokia Oyj, minkä johdosta areenan uudeksi nimeksi tuli Nokia-areena.

NCC-yhtiö palkkasi keväällä 2010 hankkeen suunnittelukonsultiksi Daniel Libeskindin. Keskusareena Oy ilmoittaa monitoimiareenan vuosittaiseksi kävijäarvioksi lähes 700 000 ihmistä. Hankkeen päämiehenä toimi Rikard Bjurström. Hän on myös Tampereen Keskusareena Oy:n puheenjohtaja.

Tampereen kaupunki olisi avustamassa hallihanketta sijoittamalla rautatien peittävään kanteen ainakin 22,7 miljoonaa euroa ja kunnallistekniikkaan noin 9 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi kunta ei peri rakennuttajalta hankkeen kaavoitusmaksuja, lunastaa tai vuokraa kannen päälle syntyvän monitoimiareenan tontin ja avustaa vielä 30 vuoden ajan Keskusareenan kiinteistöyhtiötä tonttivuokran ja kiinteistöveron verran. Lisäksi Tampereen kaupunki ostaisi vielä monitoimiareenasta erikseen sovittavia palveluita joka vuosi 500 000 eurolla 15 vuoden ajan.

Bjurström on vakuuttanut hallihankkeen talouden olevan hyvä, mutta huolimatta puheista yksityisestä rahoituksesta hankkeelle on kaavailtu Tampereen kaupungin tuen lisäksi vielä muun muassa valtionavustusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Bjurströmin kaavailema valtionavustus on mahdoton ilman erityisrahoitusta tai -päätöstä. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön rakennustarkastaja Mauri Peltovuoren mukaan tällaisille hankkeille on varattu vain 15 prosentin kehysmäärärahoista.

 

Arviot hankkeen kokonaiskustannuksista nousivat alkuperäisestä 45 miljoonasta eurosta ensin 70 miljoonaan euroon ja sitten 95,2 miljoonaan euroon. Vuonna 2021 Kannen areena -hankkeen kokonaiskustannusarvio on 550 miljoonaa euroa sisältäen pohjoiskannen tornitalot.

Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä osallistua Tampereen Kansi ja Keskusareenahankkeeseen syyskuussa 2010 valitettiin hallinto-oikeuteen. Valitukset hylättiin maaliskuussa 2012. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi syyskuussa 2012 kaikki hankkeeseen kohdistuneet valitukset. KHO käsitteli asian Tampereen kaupungin pyynnöstä kiireellisenä.

Tampereen kaupunki ilmoitti maaliskuussa 2014, ettei se jatka hankkeen toteuttamista Bjurströmin Tampereen Keskusareena Oy:n kanssa, vaan haki uusia kumppaneita hankkeeseen. NCC-yhtiö ilmoitti kuitenkin vetäytyvänsä Tampereen keskusareenahankkeesta joulukuussa 2014 pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Helmikuussa 2016 Tampereen kaupunki valitsi SRV:n hankkeen toteuttajaksi. Monitoimiareenan päälle rakennettiin myös hotelli. Rakennustyöt alkoivat keväällä 2017 ja valmistuivat marraskuun lopussa 2021.

Areenan LED-kaukalo on maailman ensimmäinen jääkiekkokaukalo, joka sisältää yli 160 metriä LED-näyttöä integroituna moderniin joustokaukaloon. Areenalla on myös niin sanottu "ice projection" eli areenan jää voidaan heijastaa yhdeksi koko kaukalon kokoiseksi näytöksi. Tämä tehdään yhteensä kuudella projektorilla, jotka kaikki tukevat 3D-teknologiaa. Areenaa kiertää kahdessa tasossa LED-paneelit eli niin kutsutut "ribbonit". Toisen pituus 280 metriä ja toisen 282 metriä. Areenan mediakuutio on yksi koko Euroopan suurimmista ja se on omakotitalon kokoinen. Jääkiekkojoukkueiden (Ilves & Tappara) jäälletuloshow'ssa on käytössä myöskin liekinheittimiä ja savukoneita. ^lähde?

 

Kannen areena on osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluu toimistotiloja, hotelli, kasino ja ravintoloita. Nämä mahdollistavat kaupallisen käytön silloin, kun hallissa ei ole muita tapahtumia. Areenalta löytyvät puitteet niin kansainvälisten tähtiartistien sekä suurten urheilu- ja viihdetapahtumien vaatimille megatuotannoille kuin myös kongresseille ja erilaisille yritystapahtumille. Areenalla on pelattu muun muassa vuosien 2022 ja 2023 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut ja kaksi kauden 2022-2023 NHL-runkosarjaottelua Colorado Avalanchen ja Columbus Blue Jacketsin välillä. Vuonna 2024 areenalla järjestettiin Uuden Musiikin Kilpailu.

Ilveksen ja Tapparan uusi kotihalli

Tampereen jääkiekkojoukkueille Ilvekselle ja Tapparalle areenasta tuli uusi kotihalli vanhan Hakametsän jäähallin tilalle. Halliin mahtuu jääkiekko-otteluun noin 13 000 katsojaa. Aitioita on 52 kappaletta, joista 46 on suunniteltu 15 tai 18 käyttäjälle. Areenayhtiön hallinnoimat kuusi suurempaa 40 hengen ryhmäaitiota on suunnattu lyhytaikaiseen vuokrauskäyttöön. Seuroille on siellä myös konttori- ja fanituotemyyntitiloja.

 

Kannen areena on saavutettavissa hyvin kaikilla liikennemuodoilla. Areenalle on kevyen liikenteen yhteydet Kalevantieltä, Sorinkadulta ja siltaa pitkin Kanslerinrinteeltä. Linja-autoliikenne kulkee areenan edestä Kalevantietä. Alueella on erillinen pysäköintitalo, mutta paikkoja siinä on hyvin rajallisesti. Rautatieasema, linja-autoasema ja lähin raitiovaunupysäkki sijaitsevat myös sen läheisyydessä. Lähiympäristössä on käytössä monia pysäköintilaitoksia.

Areenalla olevien suurten yleisötapahtumien aikaan liikenteessä otetaan käyttöön erityisjärjestelyt ja lähikadut suljetaan.

Nokia arenan yleisöennätys on 13 054 katsojaa. Kyseinen ennätys on koripallopelistä Suomi–Liettua, joka pelattiin 4. elokuuta 2023. Peli päättyi Suomen voittoon 81–79.

Maaliskuussa 2020 julkistettiin yhteistyösopimus oululaisen Uros-konsernin kanssa. Kymmenvuotisen sponsorisopimuksen mukaan areenan nimeksi tuli Uros Live. Monitoimiareenan nimeksi muutettiin 5. maaliskuuta 2020 Uros Live, joka on yhdistelmä areenan pääsponsorin Uroksen alkuperäisestä nimestä Universal Roaming Solutions sekä englanninkielisestä sanasta Live, jolla viitataan suoraan lähetykseen tai tapahtumaan. Nimivalinta herätti keskustelua. Se koettiin yhdenvertaisen ja sukupuolineutraalin kielenkäytön näkökulmasta ongelmallisena. Uros-yrityksen edustajat vakuuttelivat, ettei nimeämisellä ole tekemistä sukupuolen kanssa ja ettei kyse ole provokaatiosta. Tampereen vihreiden valtuustoryhmä vastusti nimeä; sen mielestä nimi ei sovi kaupungin imagoon.

Areenan hallitus päätti 28. lokakuuta 2021 irtisanoa nimisopimuksen Uros-konsernin kanssa sponsoriyrityksen talous- ja muiden epäselvyyksien takia. Areena jatkoi täten aiemmalla nimellään Tampereen Kannen areena. Uusi nimisponsori on 19. marraskuuta 2021 lähtien Nokia Oyj, ja areenan uusi sponsorinimi on Nokia-areena.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen Kannen areena Wiki Commonsissa

• Tampereen Kannen areenan kotisivut
• SRV Tampereen Kansi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kansi ja Areena -hanke Tampereen kaupungin sivuilla