Tuhkarokko: Tartuntatauti

Tuhkarokko
Tuhkarokon aiheuttama ihottuma
Ala	tartuntataudit
Syyt	tuhkarokkovirus
Oireet	kuume, silmien punoitus, nuha, yskä, silmätulehdus, ihottuma sekä jälkitauteja
Esiintyvyys	300 000 tartuntaa/vuosi
Kuolleisuus	1–3 promillea
Ehkäisy	rokote
Hoito	vain oireiden hoitoa
Luokitus
ICD-10	B05
ICD-9	055
Tautitietokanta	7890
MeSH	D008457
Huom!	Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wiki ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Infobox OK

Tuhkarokko tarttuu herkästi ilmateitse, minkä vuoksi yhden sairastuneen altistamien määrä voi olla hyvin suuri. Tuhkarokko on sitä vakavampi sairaus, mitä vanhempi potilas on. Tuhkarokko tuhoaa potilaan immuunijärjestelmään siihen mennessä kertyneen muistin, minkä vuoksi tuhkarokkoon sairastanut on jatkossa alttiimpi sairastumaan erilaisiin tartuntatauteihin.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan vuonna 2014 tuhkarokkoon sairastui 300 000 ihmistä maailmassa. Tuhkarokkoon on olemassa rokote. Suomessa tuhkarokko on harvinainen.

Tuhkarokon itämisaika on 9–11 vuorokautta, ja taudin ensioireisiin kuuluu korkea kuume, silmien punoitus, nuha ja yskä. Tautiin kuuluu myös kuumeen aiheuttama uupumus ja usein silmätulehdus. 3–4 vuorokauden kuluttua oireiden alkamisesta kuume laskee, ja samalla ilmestyy ihottumaa. Ihottuma alkaa ylävartalolta. Se ei kutise niin paljon kuin esimerkiksi vesirokon ihottuma.

Tuhkarokkovirus käy B- ja T-immuunisolujen kimppuun, joihin kuuluu myös ihmisen sairastamat tartuntataudit muistavat immuunijärjestelmän muistisolut.

Tuhkarokkoon sairastuneista kuolee tuhkarokkoon tai sen jälkitauteihin 1–3 promillea. Tuhkarokko voi olla vaarallinen sairaus etenkin puolustuskyvyltään heikentyneille potilaille. Kahdeksan prosenttia potilaista sairastuu jälkitautina korvatulehdukseen, kahdeksan prosenttia saa ripulin ja 1–6 prosenttia sairastuu keuhkokuumeeseen. Yleisiin jälkitaudeihin kuuluvat myös kuumekouristus ja hengitysteiden bakteeri-infektio. Akuuttia aivotulehdusta eli enkefaliittia esiintyy sairastuneista 0,5–1 tapauksessa tuhatta sairastunutta kohti eli 0,5–1 promillessa. Vuosia myöhemmin alkava kuolemaan johtava aivojen yleistulehdus eli subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti ilmenee yhdellä 100 000 sairastunutta kohti.

Tuhkarokon vakavien jälkitautien vaara on suurin aikuisilla, pienillä lapsilla ja immuunipuutteisilla henkilöillä. Tuhkarokkoa epäiltäessä tulisi ennen lääkäriin menoa ottaa yhteyttä terveyspalveluja tarjoavaan tahoon toimintaohjeiden saamiseksi.

Tuhkarokosta paranemista ei voi nopeuttaa. Potilaan oireita voidaan kuitenkin hillitä oireen mukaisella hoidolla. Esimerkiksi kuumeeseen voidaan antaa kuumetta alentavaa lääkettä. Lapsen oloa voi helpottaa himmentämällä valot ja laittamalla kutinaan talkkia^lähde?.

Rokotus

Tuhkarokkoon on rokote, joka Suomessa on annettu yleensä MPR-yhdistelmärokotteena vuodesta 1982, mutta jo vuodesta 1975 annettiin tuhkarokkorokote erillisenä rokotteena. Laumasuoja tuhkarokon leviämistä vastaan syntyy, kun väestöstä on rokotettu 96–99 prosenttia. MPR-rokotteen kattavuus on monin paikoin pienentynyt alle 95 prosentin. Pietarsaaren seudun lisäksi näin on käynyt esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella.

Jos väestö on kattavasti^selvennä rokotettu, HealthMap-tartuntamallin mukaan yhdestä tautitapauksesta seuraa 70 päivän kuluessa kaksi tartuntaa. Kun rokotettuja on 60 prosenttia, uusia tartuntoja tulee samassa ajassa 2 800.

Ennen rokotusohjelmaa Suomessa kuoli tuhkarokkoon keskimäärin kolme ihmistä vuodessa. Rokotteen käyttöönoton jälkeen kuolleisuus on pienentynyt muissakin tartuntataudeissa, kun immuniteetin muisti ei ole tuhkarokon seurauksena tuhoutunut. Tuhkarokkorokote otettiin yleiseen rokotusohjelmaan Suomessa vuonna 1975. Vuodesta 1982 lähtien tuhkarokkorokote on annettu yhdistelmärokote MPR:ään sisällytettynä

Tuhkarokkovirus on läheistä sukua karjaruttovirukselle, jonka muunnoksena sen on arveltu syntyneen 500-luvulla eKr. tai toisten tutkijoiden mukaan vasta keskiajalla. Ensimmäisen tieteellisen kuvauksen tuhkarokosta antoi Rhazes (860–932), kun hän kirjassaan erotti tuhkarokon isorokosta ja vesirokosta.

Tuhkarokkokuolemat vähenivät WHO:n mukaan vuosina 2000–2017 yli 80 prosenttia. Kuolleisuuden väheneminen johtuu WHO:n mukaan vastustuskyvyn paranemisesta ja lasten rokottamisesta tuhkarokkoa vastaan. Vuonna 2014 tuhkarokkoon sairastui noin 300 000 henkilöä, joista eurooppalaisia oli 20 500 ja suomalaisia kolme^lähde?. WHO:n tilastojen mukaan vuonna 2017 oli kuolemantapauksia 110 000, pääasiassa alle viisivuotiaita lapsia.

Berliinissä puhkesi vuosina 2014–2015 tuhkarokkoepidemia, jossa sairastui noin 1 300 ihmistä, sairaalahoitoon joutui yli 300 ja yksi piilevästä sydänsairaudesta kärsinyt 18 kuukauden ikäinen rokottamaton vauva kuoli. Sairastuneiden keski-ikä oli 16 vuotta, ja 86 prosenttia sairastuneista oli rokottamattomia.

Euroopassa tuhkarokkotapaukset lisääntyivät vuonna 2018 voimakkaasti. Lisäyksen syynä olivat erityisesti Ukrainan sairastumiset. Rokotekattavuus on siellä ollut erittäin heikko, jopa vain 42 prosenttia mutta on sittemmin kohentunut. Vuonna 2017 Euroopassa kuoli tuhkarokkoon 42, vuonna 2018 kuolemantapauksia oli 72.

Tuhkarokon esiintyvyys lisääntyi vuonna 2018 maailmanlaajuisesti 50 prosenttia. Yhdysvalloissa havaittiin alkuvuoden 2019 aikana 695 tapausta, mikä on enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Tapaukset keskittyivät lähinnä Washingtonin ja New Yorkin osavaltioihin, joista ainakin jälkimmäisessä on kampanjoitu rokotteita vastaan. New Yorkin kaupunki julisti hätätilan ja määräsi neljässä kaupunginosassa tuhkarokkorokotteet pakollisiksi.

Tuhkarokko Suomessa

Tuhkarokko on Suomessa nykyisin harvinainen, ja siihen sairastuu vuosittain arviolta alle viisi ihmistä. Suomessa vuonna 2015 syntyneiden lasten rokotuskattavuus tuhkarokon osalta on rokotusrekisterin perusteella yli 94 prosenttia, paikoin alle 90 prosenttia, kun sen pitäisi olla yli 95 prosenttia, että sairastumisia ei tulisi. Aiemmin kattavuus selvitettiin otannalla. Puolustusvoimien Santahaminan varuskunnassa sairastui tuhkarokkoon elokuussa 2011 neljä ihmistä.

Tuhkarokko tulee Suomeen tavallisesti ulkomailta. Sammatin Steinerkoulussa todettiin tammikuussa 2014 yhdellä lapsella Aasiasta saatu tuhkarokko. Steinerkoululaisten vanhemmat ovat keskimääräistä haluttomampia rokotuttamaan lapsiaan. Lääkäri Tanja Nummilan mukaan tauti voi tarttua herkästi ja ilmatartuntana. Nummila kertoi, että rokotteen saaneet ovat suojassa tartunnalta ja muut joutuvat odottamaan taudin mahdollista itämistä kotonaan. Nummila totesi, että tapaus vaaransi myös viereisen päiväkodin lapset. Vuosina 2013 ja 2014 kumpanakin vuonna tuhkarokkoon sairastui Suomessa kaksi henkilöä, jotka kaikki olivat laboratoriossa varmistettuja tapauksia.

Luodossa todettiin marraskuussa 2018 yksi tuhkarokkotapaus. Taudille altistui arviolta 300 ihmistä. Tartunnan saanutta lasta ei ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta tuhkarokko Wiki Commonsissa

• Forsius, Arno: Tuhkarokko eli morbilli Kuvauksia lääketieteen historiasta. Arkistoitu 1.9.2019. Viitattu 28.3.2020.
• Tuhkarokko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Viitattu 28.3.2020.
• Tartuntatautien esiintyvyystilastot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Viitattu 28.3.2020.
• Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Measles (englanniksi)
• Mayo Clinic: Measles (englanniksi)
• World Health Organization (WHO): Measles (englanniksi)