Serbian Kieli: Slaavilainen kieli

Serbia
	; Enemmistökieli Vähemmistökieli
Oma nimi	srpski, српски
Tiedot
Alue	entinen Jugoslavia
Virallinen kieli	Serbia ; Bosnia ja Hertsegovina; Montenegro; Kosovo
Puhujia	12 miljoonaa
Kirjaimisto	kyrillinen ja latinalainen
Kielenhuolto	Serbian standardisointilautakunta
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä	baltoslaavilaiset kielet; – slaavilaiset kielet; – eteläslaavilaiset kielet; – läntiset
Kielikoodit
ISO 639-1	sr
ISO 639-2	scc (B), srp (T)
ISO 639-3	srp
	Ohje
	Infobox OK

српски језик, srpski jezik) eli serbia (serb. српски, srpski) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Serbiassa käytettävä standardisoitu muoto. Saman kielen muita standardeja ovat kroatian kieli, bosnian kieli ja montenegron kieli. Kaikki nämä muodot perustuvat läntisen eteläslaavin štokaaviseen murteeseen, joka jakautuu ekaavin, jekaavin ja ikaavin äänneryhmiin.

Serbiassa käytetään sekä latinalaisia että kyrillisiä kirjaimia.

Muodot

Balkanin läntinen eteläslaavi jaetaan kolmeen päämurteeseen: štokaavi, kajkaavi ja čakaavi. Näistä štokaavi, nimenomaisesti sen itähertsegovinalainen muoto, valittiin Wienin kirjallisuussopimuksessa 1850 kroaatin ja serbian yhteisen kirjakielen pohjaksi.

Štokaavissa on lisäksi kolme erillistä lausuntatapaa (izgovor), jotka johtuvat muinaisslaavilaisen jat-kirjaimella merkityn äänteen muuttumisesta. Ekaavissa (ekavica) jat on muuntunut e-äänteeksi ja (i)jekaavissa (ijekavica) (i)je-äänteeksi, mistä näiden nimitykset myöskin tulevat. Erot eivät estä keskinäistä ymmärtämistä, vaan ovat lähinnä verrattavissa esimerkiksi suomen murteinen eroihin tyyliin "ilman" ja "iliman" (pohjalaisittain). Kolmas lausuntapa ikaavi (ikavica) esiintyy lähinnä Kroatiassa.

Serbian kirjakieli eli Belgradin standardi on ekaavista, mutta esimerkiksi Etelä-Serbian ja Bosnian serbit puhuvat jekaavia. Muuten serbokroaatin eli keskisen eteläslaavin muut muodot (kroatia, bosnia, montenegro) ovat jekaavisia. Aiemmin montenegrossa puhuttua keskistä eteläslaavia on pidetty jekaavisena (tai ijekaavisena) serbiana, mutta itsenäistymisen myötä (2006) on alettu käyttää nimitystä montenegron kieli, jolle kehitetään omaa standardia. Vuoden 2013 Montenegron sisäisessä selvityksessä noin 40 prosenttia montenegrolaisista katsoi puhuvansa serbiaa.

ekaaviksi	jekaaviksi	suomeksi
dete	dijete	lapsi
belo	bijelo	valkoinen
celo	cijelo	kaikki
ne	nije	ei
vreme	vrijeme	aika
lep	lijep	kaunis
veran	vjeran	tosi
grejati	grijati	lämmittää
devojka	đevojka	tyttö
svet	svijet	maailma

Jekaavinen tunnetaan myös nimellä ijekaavinen, varsinkin jos halutaan korostaa ääntämyseroa. Yleensä jekaavissa -ije ääntyy -je, mutta esimerkiksi montenegrossa svijete ei äännykään svje-te, vaan svi-je-te.

Aakkoset

Serbian kyrilliset ja latinalaiset aakkoset:

Kyrillinen	Latinalainen	Kirjaimen nimi	ISO 9	Ääntäminen	Kyrillinen	Latinalainen	Kirjaimen nimi	ISO 9	Ääntäminen
А а	A a	а, a	a	[a]	Н н	N n	не, ne	n	[n]
Б б	B b	бе, be	b	[b]	Њ њ	Nj nj	ње, nje	n̂	[ɲ]
В в	V v	ве, ve	v	[v]	О о	O o	о, o	o	[o]
Г г	G g	ге, ge	g	[g]	П п	P p	пе, pe	p	[p]
Д д	D d	де, de	d	[d]	Р р	R r	ре, re	r	[r]
Ђ ђ	Đ đ	ђе, đe	đ	[dʒ]	С с	S s	се, se	s	[s]
Е е	E e	е, e	e	[e]	Т т	T t	те, te	t	[t]
Ж ж	Ž ž	же, že	ž	[ʒ]	Ћ ћ	Ć ć	ће, će	ć	[tʃʲ]
З з	Z z	зе, ze	z	[z]	У у	U u	у, u	u	[u]
И и	I i	и, i	i	[i]	Ф ф	F f	фе, fe	f	[f]
Ј ј	J j	је, je	ǰ	[j]	Х х	H h	ха, ha	h	[x/h]
К к	K k	ка, ka	k	[k]	Ц ц	C c	це, ce	c	[ts]
Л л	L l	ле, le	l	[l]	Ч ч	Č č	че, če	č	[tʃ]
Љ љ	Lj lj	ље, lje	l̂	[ʎ]	Џ џ	Dž, dž	џе, dže	d̂	[dʒʲ]
М м	M m	ме, me	m	[m]	Ш ш	Š š	ша, ša	š	[ʃ]

Kielinäyte

Latinalaisin aakkosin

»Sva ljudska bića rađaju se slobodna i jednaka u dostojanstvu i pravima. Ona su obdarena razumom i svešću i treba jedni prema drugima da postupaju u duhu bratstva.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla)

Kyrillisin aakkosin

»Cвa људскa бићa рaђajу сe слoбoднa и jeднaкa у дoстojaнству и прaвимa. Oнa су oбдaрeнa рaзумoм и свeшћу и трeбa jeдни прeмa другимa дa пoступajу у духу брaтствa.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla)

Lähteet

Aiheesta muualla

Commons

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Serbian kieli.

Funky Serbian - Free Language Phrases (Arkistoitu – Internet Archive)
Serbian Language and Culture Workshop Learn Serbian

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

This article uses material from the Wikipedia Suomi article Serbian kieli, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.