Kauhajoen Koulusurmat: Ampumavälikohtaus Kauhajoella 23.9.2008

Kauhajoen koulusurmat oli ampumavälikohtaus, joka tapahtui tiistaina 23. syyskuuta 2008 Kauhajoella Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tiloissa, jotka Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Sedu jakavat. Ampuja oli 22-vuotias Matti Juhani Saari. Välikohtauksessa sai surmansa yksitoista ihmistä tekijä mukaan lukien, ja lisäksi yksi loukkaantui vakavasti ja kaksi lievästi. Koulussa oli tapahtumahetkellä noin 150 henkeä. Uhreista yksi oli opettaja ja loput opiskelijoita. Yksi kuolleista löytyi käytävältä ja loput luokkahuoneesta.

Kauhajoen koulusurmat
Poliiseja tapahtumapaikan edessä muutama tunti surmien jälkeen.
Paikka	Kauhajoki, Suomi
Kohde	Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Sedun koulutilat.
Ajankohta	23. syyskuuta 2008 noin kello 10.30–noin 12.30 (UTC+3)
Iskutyyppi	kouluammuskelu, joukkomurha, jäljittelyrikos, tuhopoltto
Kuolleita	11 (ampuja mukaan lukien)
Haavoittuneita	3 (1 vakavasti, 2 lievästi)
Epäilty/epäillyt	Matti Juhani Saari
Tekoväline	Walther P22 Target -puoliautomaattipistooli, polttopulloja
Infobox OK

Kauhajoen koulusurmat on kuolonuhrien määrällä mitattuna Suomen rauhanajan tuhoisin hyökkäys. Se on yksi Suomessa 2000-luvulla tehdyistä joukkosurmista Jokelan, Sellon, Myyrmannin, Hyvinkään, Imatran ja Turun joukkosurmien ohella.

Tapahtumat alkoivat aamupäivällä ennen kello yhtätoista, kun Saari aloitti tulituksen koulun alakerroksen luokassa järjestetyssä tenttitilaisuudessa, jossa oli paikalla noin 20 oppilasta. Saari laski ison mustan laukun luokan ulkopuolelle, otti aseen esille, käveli kolmosluokan ovesta sisään ja alkoi ampua. Hän ampui luokkatovereitaan näiden maatessa lattialla, joitakin jopa 20 kertaa. Hänellä oli mukanaan useita ammuslippaita, ja kaikkiaan hän ampui noin 200 laukausta. Välillä Saari poistui luokasta käytävään lataamaan asettaan ja todistajien mukaan opettaja yritti estää häntä palaamasta luokkaan, mutta Saari ampui häntä luokan ovessa olevan ikkunan läpi. Saari ampui käytävällä myös muita henkilöitä kohti kuitenkaan osumatta. Palattuaan luokkaan hän ampui opettajaa uudestaan ja kierteli luokassa ampuen pöytien ja tuolien taakse suojautuneita opiskelijoita aina kun näki jonkun liikkuvan.

 

Välikohtauksen aikana Saari sekä soitti että vastaanotti puheluita matkapuhelimellaan. Kello 11.53 hän soitti ystävälleen, kertoi tappaneensa useita ihmisiä ja pyysi järjestämään itselleen polttohautauksen.

Kun laitosmies katsoi luokan ikkunasta sisään, Saari ampui häntä kohti. Luodit menivät ohi laitosmiehen pään molemmilta puolilta. Laitosmies pakeni ja soitti hätänumeroon ennen kello 10.47. Ensimmäinen hätäpuhelu soitettiin hätäkeskukseen kello 10.44. Pelastusyksikkö saapui noin 10.52, poliisi noin 11.02. Silminnäkijähavainnon mukaan ambulanssi ja palokunta olivat paikalla ennen poliisia.

Poliisi lähetti paikalle Karhu-ryhmän, jonka ensimmäinen iskuryhmä tuli paikalle helikopterilla. Saari levitti lattialle palavaa nestettä, sytytti sen tuleen ja siirtyi luokkahuoneesta koulun vanhaan osaan. Mennessään hän ampui avoimesta ovesta muutaman laukauksen poliiseja kohti. Poliisi ei vastannut tulitukseen, vaan odotti, kunnes paikalle oli saapunut useampi partio. Sen jälkeen poliisit etenivät suojakilpien takana luokkaa kohti. Palavasta irtaimistosta syntynyt savu vaikeutti poliisien työskentelyä kiinteistön sisällä ja näkyvyys oli taskulampun valossa vain muutamia kymmeniä senttejä. Pelastusyksiköt pääsivät sisälle rakennukseen noin tunnin kuluttua hälytyksestä.

Saari ampui itseään päähän poliisin nähden, ja hänet löydettiin haavoittuneena käytävältä noin kello 12.30. Hänet kuljetettiin ambulanssilla hoidettavaksi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, missä hän kuoli vammoihinsa klo 16.46.

Ampumahaavasta vakavasti loukkaantunut nainen hoidettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Hän tarvitsi leikkaushoitoa muttei ollut välittömässä hengenvaarassa. Suurempaan loukkaantuneiden määrään varauduttiin jonkin aikaa tapahtumien jälkeen. Esimerkiksi leikkauksia peruttiin ja TAYS:n lääkäriryhmä oli valmiina matkaamaan Kauhajoelle helikopterilla. Kaksi lievästi haavoittunutta saivat hoitoa Kauhajoen terveyskeskuksessa.

Kaikkiaan yhdeksän hengenvaaraan joutunutta pelastui. Kolme luokassa ollutta opiskelijaa pääsi pakenemaan, kaksi heistä ikkunasta. Saari ampui myös kohti laitosmiestä, poliiseja ja palomiehiä sekä yhtä oppilasta luokan ulkopuolella. Poliisin löytämien hylsyjen perusteella Saari ampui koulussa ainakin 157 laukausta 22-kaliiberisella pistoolillaan, ja koulun rakenteita ja omaisuutta rikkoneita luodin iskemiä löytyi 118. Saari sytytti koulussa myös useita tulipaloja.

Poliisi saartoi ampujan kotitalon Kauhajoen keskustassa etsiessään räjähteitä hänen asunnostaan. Tekninen tutkinta pääsi koulun tiloihin noin viideltä iltapäivällä.

Välikohtauksessa sai surmansa yksitoista ihmistä, ampuja mukaan lukien. Uhreista kaksi oli miehiä ja loput naisia. Uhreista yhdeksän kuoli luokassa ja yksi kuoli luokan ulkopuolella. Uhrit olivat pääosin nuoria aikuisia, nuorimmat parikymppisiä. Vanhin uhri oli syntynyt vuonna 1957. Uhrit olivat kotoisin Kauhajoen lähialueilta Pohjanmaalta, neljä heistä Ilmajoelta ja yksi Tampereen seudulta. Yksi uhreista oli miespuolinen opettaja. Hän opetti muun muassa yritystoiminnan ja markkinoinnin perusteita ja oli toiminut Kauhajoella tuntiopettajana noin kolme vuotta. Keskusrikospoliisi ei julkistanut uhrien henkilöllisyyksiä. 2. joulukuuta 2009 MTV3 julkaisi nettisivuillaan uhrien omaisten luvalla näiden kuvat ja nimet.

Joidenkin uhrien tunnistamista vaikeuttivat pahat palovammat, joiden vuoksi useimmat heistä oli tunnistettava DNA- ja hammastietojen perusteella. Tunnistamistyössä Kauhajoella oli mukana kaksi oikeuslääkäriä ja keskusrikospoliisin tunnistusryhmä. Tiistain jälkeisenä yönä vainajat vietiin Helsinkiin, missä heidän henkilöllisyytensä ja kuolinsyynsä varmistettiin Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella. Lokakuun ensimmäisenä päivänä uhrit kuljetettiin takaisin kotiseudulleen omaisille luovutettaviksi.

Alla olevassa taulukossa on lueteltu Kauhajoen koulusurmissa kuolleiden henkilöiden nimet:

Kauhajoen koulusurmien ampuja oli 22-vuotias Matti Juhani Saari (s. 20. toukokuuta 1986)^{tarvitaan parempi lähde}. Poliisin mukaan hän toimi yksin.

Matti Saari opiskeli toista vuotta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa restonomiksi. Hän asui oppilasasuntolassa Sjöberginkadulla Kauhajoen keskustassa, muutaman sadan metrin päässä oppilaitoksesta. Häntä ei tiettävästi ollut koskaan tuomittu rikoksista rattijuopumusta lukuun ottamatta.

Saari käytti aktiivisesti useita internetpalveluita, kuten IRC-Galleriaa, MySpacea ja YouTubea, ja osallistui verkkokeskusteluihin, joissa ihailtiin koulusurmia. Internetissä Saari nimesi elämänkatsomuksekseen ateismin ja "ihmisvihan" ja harrastuksikseen tietokoneen, rummut sekä ampumisen. Hän kertoi myös kuuntelevansa mieluiten raskasta musiikkia ja katselevansa kauhuelokuvia. Hän ei seurustellut eikä halunnut lapsia. Poliisi löysi Saaren asunnosta viestin, jossa hän kertoi muun muassa vihaavansa ihmiskuntaa ja ihmisrotua ja kertoi suunnitelleensa tekoa jo vuodesta 2002.

Saarelle oli määrätty SSRI-masennuslääkkeitä. Sen lisäksi hän otti ahdistuskohtauksiin toista lääkettä.

Pian koulusurmien jälkeen YouTube-videopalvelusta löydettiin videoita, joissa Saari ampuu pienikaliiperisella Walther P22 Target -pistoolilla. Osa videoista on kuvattu Sotkan ampumaradalla Kauhajoella. Joissakin videoissa Saarella oli mukana apukuvaaja. Internetissä levisi myös samana päivänä tehty tietopaketti, joka sisälsi muun muassa samoja videoita ja kuvia, joissa Saari osoitti kameraa aseellaan.

Henkilöhistoria

Matti Saari oli kotoisin Pyhäjärveltä Pohjois-Pohjanmaalta. Hänen äitinsä ammatiksi on kerrottu siivooja tai yrittäjä. Isä oli sotilashenkilöstöä ja työskenteli asevarastolla. Koulusurmien tapahtuma-aikaan hänen vanhempansa asuivat eri paikkakunnilla. Matti Saaren äiti Riitta Saari antoi 24. tammikuuta 2009 haastattelun pojastaan Ilta-Sanomille.

Saaren perheessä oli useita sisaruksia ja sisarpuolia. Perhe muutti usein paikkakunnalta toiselle ennen asettumistaan Pyhäjärvelle, ja Matti kävi peruskoulua ainakin kolmessa eri koulussa. Matin ollessa 17-vuotias hänen 21-vuotias isoveljensä kuoli sydänvikaan. Pyhäjärvellä Matti Saari kävi puolet yläasteesta ja aloitti myös lukion. Pyhäjärven lukion kirjoilla hän oli kahden kuukauden ajan, ja vaihtoi Kajaanin lukioon, jossa häntä ei kiusattu. Hänen lukiomenestyksensä oli heikko ja opintoja kertyi vähän. Rehtorin mukaan Saari oli yksi niistä oppilaista, jotka eivät jaksaneet lukea eivätkä pysyneet lukio-opetuksen perässä. Lopulta hän erosi koulusta. Keskeytettyään lukion Saari aloitti opinnot Nivalan ammattiopistossa, Pyhäjärven yksikön catering-linjalla syksyllä 2003. Siellä hän oli koulunsa parhaiten menestyviä oppilaita, ja hän oli myös vaihto-oppilaana opistonsa ystävyyskoulussa Unkarissa. Vuonna 2006 Saari valmistui palveluvastaavaksi.

Saari aloitti asepalveluksen Kainuun prikaatissa heinäkuussa 2006. Palveluksen alkuvaiheessa hänet siirrettiin kuitenkin E-luokkaan, jolloin asepalvelus keskeytetään määräajaksi ja henkilön palvelukelpoisuus arvioidaan uudelleen. Puolustusvoimat ei kerro syytä Saaren E-luokkaan siirtämiselle. Erään palvelustoverin mukaan Saarta kiusattiin palvelusaikana eikä hän oppinut ampumista muun joukon tahdissa vaan joutui harjoittelemaan hyökkäysammuntaa yksinään kymmeniä kertoja ilman oikeita patruunoita. Kun Saari lopulta päästettiin kovapanosammuntoihin, oli sattua onnettomuus, kun hän ampui sääntöjen vastaisesti taistelijaparinsa takaa. Tähän Saari oli palvelustoverinsa mukaan todennut: "Harmi, kun en muistanut tähdätä".

Kauhajoella Saari aloitti opinnot vuoden 2007 syksyllä. Ammattikorkeakoulussa hän oli keskinkertainen oppilas kemiassa ja fysiikassa.

Luonnekuvauksia

Ilta-Sanomien haastattelemat tuttavat kuvasivat Saarta syrjäytyneeksi. Saaren kanssa samassa asuntolassa asunut opiskelija luonnehti häntä hiljaiseksi, mutta ei eristyneeksi. Toisaalta Saarta on kuvailtu myös sympaattiseksi ja miellyttäväksi ihmiseksi, joka oli viihtynyt koulussa hyvin Kauhajoen-aikoinaan. Naispuolisen ystävänsä mukaan Saari ei ollut ollenkaan ujo vaan jopa puhelias. Hänen on sanottu myös olleen sosiaalinen eikä syrjäänvetäytyvä, vaan keskusteleva oppilas, joka tuli hyvin toimeen opiskelutovereidensa kanssa. Opettajansa ja entisen koulukaverinsa mukaan hän oli ”ihan sympaattinen tyyppi” tai pelkästään ”tavallinen”.

Nivalan ammattiopiston rehtorin tietojen mukaan Saarta ei ollut kiusattu eikä hän ollut sosiaalisesti eristynyt. Erään tuttavan mukaan Saarta kuitenkin oli joskus kiusattu, ja Iltalehden mukaan hän joutui kiusatuksi varsinkin ammattikoulussa. Saari oli myös kertonut ystävälleen, että häntä oli kiusattu rankasti varsinkin yläasteella.

Matti Saarelle oli myönnetty vuodeksi määräaikainen aseen hallussapitolupa elokuussa 2008. Lupa oikeutti 22-kaliiperiseen pistooliin. Elokuussa 2007 Saari oli kuitenkin jäänyt kiinni rattijuopumuksesta Kalajoella, minkä perusteella poliisi olisi voinut evätä häneltä aseluvan.

Poliisi haastatteli Saarta koulusurmia edeltävänä päivänä, 22. syyskuuta 2008, ampumaradalla kuvatun YouTube-videon vuoksi. Haastattelun ei kuitenkaan katsottu antavan aihetta aseen tai sen hallussapitoluvan epäämiseen. Ammattikorkeakoulun rehtorin mukaan koulun henkilökunta ei tiennyt ampujan puhuttamisesta. Iltalehden mukaan Saaren opiskelija-asuntolan asukkaat kertoivat poliisin tehneen 19. syyskuuta 2008 myös kotietsinnän hänen asuntoonsa.

Koulusurmien jälkeen Satakunnan syyttäjänvirasto käynnisti esitutkinnan siitä, miksi poliisi ei takavarikoinut Matti Saaren asetta ennen surmatekoa. Tapausta tutkittiin tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena. Tammikuun lopulla 2009 määrättiin, että poliisin menettelystä nostetaan syyte. Tammikuussa 2010 antamassaan tuomiossa Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus vapautti syytteessä olleen rikoskomisarion kaikista syytteistä. Käräjäoikeuden mukaan komisario ei ollut päätöstä tehdessään rikkonut virkavelvollisuuttaan, vaikka päätös jälkikäteen osoittautuikin vääräksi. Käräjäoikeuden tuomio ei ollut yksimielinen. Yksi kolmesta tuomarista jätti eriävän mielipiteensä. Koska uhrien omaiset olivat ajaneet jutussa valtion rinnalla omia syytteitään ja vaatineet komisarion tuomitsemista myös kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta, oikeus määräsi omaiset maksamaan kolme neljäsosaa komisarion oikeudenkäyntikuluista, yhteensä noin 31 000 euroa. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen.

Vaasan hovioikeus tuomitsi huhtikuussa 2011 rikoskomisarion syyttäjän vaatimuksen mukaisesti tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen. Hovioikeuden mukaan Saaren ase olisi pitänyt ottaa poliisin haltuun, sillä poliisi oli tietoinen Saaren netissä julkaisemista teksteistä ja kuvista, jotka ihannoivat koulusurmia, ja näin oli syntynyt perusteltu syy epäillä aseen väärinkäyttöä. Hovioikeuden mukaan rikoskomisariolla ei sen sijaan ollut perusteltua syytä epäillä, että Saari itse tekee koulusurman, joten uhrien omaisten ajamat syytteet törkeistä kuolemantuottamuksista hylättiin. Hovioikeus velvoitti uhrien omaiset korvaamaan syytetyn oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessa yhteisvastuullisesti vajaat 23 000 euroa.

Sekä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomittu rikoskomisario että uhrien omaiset hakivat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Maaliskuussa 2012 korkein oikeus päätti, että se ei ota asiaa käsittelyyn, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.

Uhrien omaiset valittivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, koska ampujalle oli myönnetty aselupa, vaikka hänellä oli mielenterveysongelmia. Poliisi ei myöskään ottanut tekijän asetta pois, vaikka tätä puhuteltiin vain päivää ennen ampumisia ja ampuja oli ladannut nettiin ampumisvideoita. Omaisten mukaan poliisin toiminta rikkoi ihmisoikeussopimuksen artiklaa, joka velvoittaa viranomaiset myös aktiivisiin toimiin ihmisten hengen suojelemiseksi, jos tiedossa on konkreettinen uhka. EIT otti tapauksen käsittelyyn ja pyysi helmikuussa 2016 Suomen hallitukselta selvitystä Kauhajoen koulusurmiin liittyneistä viranomaispäätöksistä. Syyskuussa 2020 EIT antoi tuomion, jonka mukaan Suomen valtio rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen toista artiklaa, kun se ei kyennyt turvaamaan uhrien oikeutta elämään. Valtio määrättiin korvaamaan kaikille omaisille 30 000 euron hyvitys ihmisoikeusloukkauksesta sekä noin 7 000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi EIT:n ratkaisun merkitsevän sitä, että valtio on velvollinen suojelemaan kansalaisiaan paitsi välittömän uhan, myös lievemmän uhan ja mahdollisen riskin varalta. Scheinin huomautti, että EIT ei asettanut tapahtunutta laiminlyöntiä yhden ihmisen, vaan ohjeistuksen syyksi.

Jokela-ryhmän vetäjä, varatuomari Tuulikki Petäjäniemi nimeää Kauhajoen ja Jokelan surmien yhteisiksi piirteiksi ihmisvihan, huomion tavoittelun ja yhteiskunnan vastaisen toiminnan. Hän toteaa, että molemmat tapaukset muistuttavat paljon Columbinen kouluampumista. Virginia Techin kouluampuja, Seung-Hui Cho, käytti Walther P22 -pistoolia, aivan kuten Matti Saarikin. Saari osti aseensa samalta paikkakunnalta, Jokelasta, kuin Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen. Jokelassa on vain yksi liike, joka myy Saaren ja Auvisen käyttämiä asemerkkejä.

 

Tapahtuman seurauksena pääministeri Matti Vanhanen kutsui koolle hätäkokouksen, johon osallistuivat pääministerin lisäksi hallitusrintaman eduskuntaryhmien puheenjohtajat, opetusministeri Sari Sarkomaa, peruspalveluministeri Paula Risikko ja sisäasiainministeri Anne Holmlund.

Usea taho, muun muassa Suomen Punainen Risti, Suomen mielenterveysseura sekä Kauhajoen seurakunta järjestivät kriisiapua tapauksen johdosta. IRC-Galleria sekä Pelastakaa Lapset ry järjestivät aiheesta nuorille suunnatun kriisichatin. Väestöliiton Poikien Puhelin oli tapahtumaviikolla auki kello 21 asti.

Ampumatapauksen vuoksi sisäasiainministeriö peruutti poliisin asehuutokaupan, joka oli tarkoitus järjestää Riihimäellä kahdeksan päivää tapauksen jälkeen. Poliisin asehuutokaupoissa on myynnissä esimerkiksi aseita, joiden hallussapito-oikeus on peruutettu. Poliisin toimista tapauksen yhteydessä aloitettiin esitutkinta. Tutkinnanjohtajan mukaan poliisia on syytä epäillä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. STT:n mukaan asiassa on kyse siitä, miksei poliisi takavarikoinut Matti Saaren asetta ennen koulusurmia.

Onnettomuustutkintakeskuksen entinen johtaja Kari Lehtola pelkää ja tutkija Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta uskoo, että samanlaisia tekoja tulee lisää. Tapahtumasta seurasi yli 200 koulu-uhkausta, joiden vuoksi kouluja tyhjennettiin. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kannatti rangaistusten koventamista koulu-uhkauksista. Marraskuussa 2008 poliisi ilmoitti, että sen oma tehostettu verkkovalvonta ja yleisövihjeet saivat yhden mahdollisen kouluampumisaikeen estetyksi, mutta julkisuuteen ei ole kerrottu, missä koulussa isku olisi aiottu toteuttaa.

Myötätunnon osoituksia

 

Lukuisten maiden valtionpäämiehet esittivät tapahtumaa seuraavana päivänä surunvalittelunsa Suomelle. Surunvalittelunsa uhrien omaisille ja läheisille esittivät muun muassa Venäjän presidentti Dmitri Medvedev, EU:n puheenjohtajamaan Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, Ruotsin ja Norjan pääministerit Fredrik Reinfeldt ja Jens Stoltenberg, Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa, Irlannin presidentti Mary McAleese sekä Portugalin presidentti Anibal Cavaco Silva. Muun muassa Viron, Latvian ja Liettuan presidentit lisäksi esittivät surunvalittelunsa henkilökohtaisesti presidentti Tarja Haloselle ja Suomen valtuuskunnalle YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Tapauksen vuoksi järjestettiin suruliputus 24. syyskuuta 2008. Seuraavana sunnuntaina, 28. syyskuuta 2008, tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistui surmien muistojumalanpalvelukseen Kauhajoen kirkossa.

Turmion Kätilöt -yhtye perui Etelä-Pohjanmaan keikkansa kunnioittaakseen uhrien muistoa ja osoittaakseen osanottonsa näiden läheisille. YouTubessa Matti Saari oli listannut Turmion Kätilöt yhdeksi suosikkiyhtyeistään. Jussi Hakulinen on tehnyt kappaleen nimeltä Saanko laulaa tähdille?, joka kertoo Kauhajoen koulusurmista.

Poliittisia vaikutuksia

Opposition kansanedustaja, SDP:n Liisa Jaakonsaari vaati sisäministeriä, kokoomuksen Anne Holmlundia, ”vetämään johtopäätökset” eli eroamaan, jos Jokelan tapausten jälkeen aselainsäädäntö ei ole muuttunut eikä vastaavia uhkia ole opittu havaitsemaan. Holmlundin eroa vaati myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie, jonka mukaan aselain muutos ei ollut edennyt vaan pikemminkin päinvastoin; lisäksi Holmlund ei Lapintien mukaan tunne hallinnonalaansa eikä ole tehtäviensä tasalla. Holmlund ei nähnyt syyllistyneensä virhearvioihin, laiminlyönteihin tai väärinkäytöksiin. Hän vastasi syykseen luettavien tekijöiden puuttuvan ja sanoi eronpyynnön olevan "rintamakarkuruutta". Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtajan Yrjö Suhosen mielestä Holmlundilla ei ole mitään syytä erota tehtävästään, vaan ongelman todelliset syyt ovat lasten ja nuorten kasvatuksessa, jossa on jo monta hallitusta sitten tehty virheitä.

Pääministeri Vanhasen mukaan tapahtuma antaa aihetta muuttaa Suomen ampuma-aselakia.

Tapahtumaa seuranneella viikolla sisäasiainministeriö antoi poliisille uudet ohjeet ampuma-aseiden hallussapitolupien myöntämisestä. Vastedes käsiaseisiin ei myönnetä lupaa ensimmäisenä ampuma-aseena, paitsi jos hakija on harrastanut lajia aktiivisesti urheiluseuran valvonnassa vuoden ajan. Hallussapitolupa käsiaseeseen tulee antaa aina määräaikaisena. Luvan hakijan on esitettävä hänen omasta mielenterveydestään todistava lääkärinlausunto. Ensimmäistä lupaa hakevat on haastateltava erikseen, ja käsiaselupaa haettaessa paikalla on oltava kaksi haastattelijaa. Harrastuksen perusteella lupaa hakevan on osoitettava harrastavansa kyseistä lajia.

Uskonnollisen ääriryhmän reaktio

Yhdysvalloissa Kansasin osavaltiossa toimiva Westboron baptistikirkko lähetti surmapäivänä tiedotteen, jonka mukaan Jumala lähetti ampujan rangaistukseksi Suomen synneistä, etenkin myönteisestä suhtautumisesta homoihin. Uskonlahkon edustajat aikoivat tulla Suomeen osoittamaan mieltään uhrien hautajaisiin.

17. helmikuuta 2010 Kauhajoen koulusurmien syitä selvittänyt tutkijalautakunta julkaisi loppuraporttinsa. Raportin mukaan surmaajalla oli ollut mielenterveysongelmia kymmenen vuoden ajan ja ampujan sen hetkinen elämäntilanne myötävaikutti ongelmien kärjistymiseen. Raportti ei kuitenkaan osannut sanoa, miksi Saaren mielenterveysongelmat kanavoituivat koulusurmiksi.

Vastaavien onnettomuuksien estämiseksi tutkintalautakunta antoi 9 suositusta.

Tutkijalautakunta suositti, että käsiaseet, joilla voidaan ampua lyhyessä ajassa useita laukauksia, tulisi kerätä korvausta vastaan pois ja uusien hankkimislupien myöntäminen näille aseille lopetettaisiin. Muiden aseiden osalta lautakunta suositti lupaehtojen tiukentamista niin, että aseen hallussapidon ikäraja nostettaisiin 20 vuoteen, luvista tehtäisiin määräaikaisia ja luvan saajalta edellytettäisiin vähintään kahden vuoden ampumaharrastusta. Kauhajoen tapauksen johdosta myös Onnettomuustutkintakeskus suositteli käsiaseiden pois keräämistä.

Aselupien kiristämisen lisäksi raportti suositti nuorten mielenterveystyön kehittämistä. Opiskelijaterveydenhuollon resursseja tulisi kasvattaa mielenterveyspalveluiden osalta ja opiskelijoilla tulisi olla pakollisia terveystarkastuksia. Raportin mukaan myöskään alle 23-vuotiaille ei tulisi aloittaa mielenterveyslääkehoitoa ilman psykiatriaan tai nuorten psyykenlääkehoitoon perehtyneen lääkärin tutkimusta. Muut suositukset koskivat mm. viranomaisten yhteistyötä ja turvallisuussuunnittelua.

Raportin suositusten toteutuminen

Vuoteen 2019 mennessä kaikkia Kauhajoen tutkintalautakunnan suosituksia ei ole toteutettu ja jotkut on toteutettu vain osittain. Suositusten toteutumisen seuranta ei ole ollut kenenkään vastuulla ja tietoa niiden toteuttamisesta ei ole koottu yhteen.

Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunnan puheenjohtaja Pekka Sauri totesi vuonna 2019, että käsiaseiden kieltämisen suhteen ei ole tapahtunut yhtään mitään. Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien jälkeen aselakia ja poliisin toimintatapoja on kuitenkin kiristetty. Esimerkiksi käsiaseluvan saamisen ehtoja tiukennettiin ja lupia tarkastetaan ja perutaan nyt entistä herkemmin.

Vuonna 2011 lakiin lisättiin vaatimus, että aseluvan hakijan on oltava aktiivisesti harrastanut ampumaurheilua kahden vuoden ajan. Lisäksi määrättiin 20 vuoden ikäraja käsiaseille sekä soveltuvuustesti, joka myöhemmin korvattiin poliisin haastattelulla. Näiden muutosten arvioitiin vaikuttaneen toivotulla tavalla mm. Kuopion kouluhyökkäyksen yhteydessä, sillä niiden vuoksi hyökkäyksen tekijä ei pystynytkään hankkimaan haluamaansa käsiasetta, ja useiden potentiaalisten uhrien henki säästyi.

Suositus siitä, että alle 23-vuotiaille ei määrättäisi psyykenlääkkeitä ennen psykiatrilla käyntiä, ei ole Saurin mukaan toteutunut . Lautakunnan suositus opiskelijaterveydenhuollon resurssien vahvistamisesta ei myöskään ole Saurin mukaan toteutunut riittävässä määrin. Saurin mukaan tutkintalautakunta piti tärkeänä sitä, että koulusurmaa mahdollisesti suunnittelevan nuoren ongelmista saataisiin kokonaiskuva eri tahojen yhteistyöllä, mutta yksityisyyden suojan tiukentamisen vuoksi lainsäädäntö estää opettajien, turvallisuusviranomaisten ja terveydenhuollon välistä tietojen vaihtoa ja yhteistyötä.

•  
  Poliisilla lainassa oleva Panssari-Sisu Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen edessä.
•  
  Poliisin eristämä Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitos.
•  
  Poliisiauto ja poliiseja Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen edessä.
•  
  Ihmisiä Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen edessä surmia seuranneena päivänä.
•  
  Suomen lippu puolitangossa 24. syyskuuta. Surmat tapahtuivat lipun taustalla olevassa rakennuksessa.
•  
  Kynttilöitä oppilaitoksen edessä 24. syyskuuta.

• Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008. Tutkimuslautakunnan raportti. Selvityksiä ja ohjeita 11/2010. Helsinki: Oikeusministeriö, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.5.2014).

Viitteet

•   Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Ampumavälikohtaus kauhajokelaisessa oppilaitoksessa

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauhajoen koulusurmat Wiki Commonsissa

• Hakala, Salli: Koulusurmat verkostoyhteiskunnassa. Analyysi Jokelan ja Kauhajoen kriisien viestinnästä Viestinnän laitoksen tutkimusraportteja 2/2009. Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Helsingin yliopisto.
• Pentti Raittila, Paula Haara, Laura Kangasluoma, Kari Koljonen, Ville Kumpu ja Jari Väliverronen: Kauhajoen koulusurmat mediassa. Journalismin tutkimusyksikkö, Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos, Julkaisuja A 111/2009

Uutiskoosteita

• Ylen koostesivu Kauhajoen koulusurmista
• MTV3:n koostesivu Kauhajoen koulusurmista
• YLE Elävä arkisto: Kauhajoen koulusurmat