Cristiano Ronaldo: Portugalilainen jalkapalloilija

5. helmikuuta 1985 Funchal, Madeira, Portugali) on portugalilainen jalkapalloilija, joka edustaa saudiarabialaista Al-Nassria. Hän toimii myös Portugalin maajoukkueen kapteenina. Ronaldo on oikeajalkainen hyökkääjä.

Cristiano Ronaldo

Henkilötiedot
Koko nimi	Cristiano Ronaldo dos Santos Aveiro
Syntymäaika	5. helmikuuta 1985 (ikä 39)
Syntymäpaikka	Funchal, Madeira, Portugali
Pelipaikka	hyökkääjä
Pituus	187 cm
Paino	83 kg
Seura
Seura	Al-Nassr
Pelinumero	7
Junioriseurat
1993–1995	Andorinha
1995–1997	Nacional
1997–2002	Sporting CP
Seurat
Vuodet	Seura	O	(M)
2002–2003	Sporting CP	25	(3)
2003–2009	Manchester United	196	(84)
2009–2018	Real Madrid	292	(311)
2018–2021	Juventus	98	(81)
2021–2022	Manchester United	40	(19)
2023–	Al-Nassr	40	(43)
Maajoukkue
2001	Portugali U15	9	(7)
2001–2002	Portugali U17	7	(5)
2003	Portugali U20	5	(1)
2002–2003	Portugali U21	10	(3)
2003–	Portugali	205	(128)
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 3. huhtikuuta 2024. Maajoukkueuran tilastot päivitetty 28. joulukuuta 2023.

Mitalit
Maa:  Portugali
Miesten jalkapallo
EM-kilpailut
Kultaa	Ranska 2016	Jalkapallo
Hopeaa	Portugali 2004	Jalkapallo
Pronssia	Ukraina/Puola 2012	Jalkapallo
Maanosaliittojen cup
Pronssia	Venäjä 2017	Jalkapallo

Ronaldon katsotaan yleisesti olevan yksi maailman parhaista pelaajista, ja jotkut pitävät häntä myös kaikkien aikojen parhaana. Hänet on valittu Euroopan vuoden jalkapalloilijaksi tai Kansainvälisen jalkapalloliiton kultaisen pallon voittajaksi yhteensä viisi kertaa.

Ronaldo on Real Madridin kautta aikain paras maalintekijä. Hän teki vuosina 2009–2018 joukkueessa pelaamissaan 438:ssa ottelussa 451 maalia. Syyskuussa 2015 hänestä tuli Mestarien liigan kaikkien aikojen paras maalintekijä. Seuraavana vuonna hänestä tuli myös eniten maaleja tehnyt pelaaja EM-historiassa sekä ensimmäinen pelaaja, joka on tehnyt maalin neljissä EM-kilpailuissa. Cristiano Ronaldo puhkoi ennätyksiä jälleen Mestarien liigan lohkovaiheessa kaudella 2017–2018; hänestä tuli ensimmäinen pelaaja, joka on tehnyt maalin lohkovaiheen jokaisessa ottelussa.

Ronaldosta tuli jalkapallon MM-kilpailuissa 2018 eniten maaotteluissa maaleja tehnyt eurooppalainen pelaaja, kun hän ohitti Ferenc Puskásin ennätyksen 84 maalia. Ronaldosta tuli myös kaikkien aikojen eniten maaleja kilpailullisissa otteluissa tehnyt pelaaja tammikuussa 2021, kun hän teki 760. maalinsa Juventuksen ja Napolin välisessä Italian Supercupin ottelussa.

Sporting CP (2002–2003)

Ronaldo aloitti jalkapalloilun kotisaarellaan Madeiralla pienen amatööriseuran Andorinhan joukkueissa ollessaan kahdeksanvuotias. Vuonna 1995 hän siirtyi saaren toiseen pääsarjaseuraan Nacionaliin ja kaksi vuotta myöhemmin mantereelle Sportingiin.

Ronaldo ei ollut nuoruudessaan kiinnostunut omasta koulunkäynnistään, ja hänellä olikin suuria ongelmia sen kanssa. Lopulta hän ja hänen äitinsä päättivät, että Ronaldo lopettaisi koulun kokonaan kesken 14-vuotiaana ja keskittyisi kokopäiväisesti jalkapalloon puoliammattilaisena. Keväällä 2002, Ronaldo pelasi alle 17-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa, missä hän herätti huomiota kamppailuvoimallaan, yksilötaidollaan ja nopeudellaan.^{kenen mukaan?} Kaudesta 2002–2003 muodostui hänen ensimmäisensä aikuisten tasolla.

Manchester United (2003–2009)

Kaudeksi 2003–2004 Ronaldo siirtyi Englannin Valioliigan Manchester Unitediin. Seuran managerin Alex Fergusonin ja tulevat joukkuetoverinsa hän vakuutti kesällä 2003 Sportingin ja Unitedin välisessä harjoitusottelussa, jonka Sporting voitti 3–1. Ottelun jälkeen Unitedin pelaajat kehottivat Fergusonia hankkimaan Ronaldon.^lähde? United teki Ronaldosta runsaan 12 miljoonan punnan tarjouksen, ja viikon sisällä hänestä tuli seuran ensimmäinen portugalilaispelaaja. Ronaldo sai pelinumerokseen numeron 7. Alun perin Ronaldo olisi halunnut numerokseen Sportingissa käyttämänsä numeron 28, mutta Ferguson halusi motivoida Ronaldoa antamalla hänelle numeron 7, jota olivat käyttäneet monet United-legendat, kuten George Best, Bryan Robson, Éric Cantona ja David Beckham.

 

Ronaldo edusti ensimmäisen kerran Manchester Unitedia 16. elokuuta 2003 4–0-voitto-ottelussa Bolton Wanderersia vastaan. Kaudella 2003–2004 portugalilainen teki kaikki kilpailut mukaan lukien 6 maalia 40 ottelussa. Seuraavalla kaudella Ronaldo teki liigassa 5 maalia 33 ottelussa. Kaikki kilpailut mukaan lukien maaleja kertyi 9 ja otteluita 50.

Ronaldo teki 29. lokakuuta 2005 Manchester Unitedin historian tuhannennen Valioliiga-maalin. Helmikuussa 2006 hän teki maalin Englannin liigacupin loppuottelussa, jossa United voitti Wigan Athleticin 4–0. Samalla kaudella kannattajat valitsivat Ronaldon FIFPron vuoden nuoreksi pelaajaksi. Fifan vuoden pelaaja -äänestyksessä hän sijoittui sijalle 20. Valioliigassa Ronaldon 9 liigamaalia ei auttanut manchesterilaisia mestaruuteen vaan Chelsea vei pokaalin 8 pisteen erolla.

Kesän 2006 MM-kilpailuiden puolivälieräottelussa Englantia vastaan Wayne Rooneyn saama punainen kortti oli englantilaisten mielestä pitkälti Ronaldon provosoinnin syy. Ottelun jälkeen Rooney kävikin todella kuumana seurakaverilleen. Portugalilainen sai myös kaikkien englantilaisten vihat niskaansa. Ennen kauden 2006–2007 alkua riidat oli jo sovittu, mutta kauden alkuvaiheessa vieraspelissä vastustajan kannattajat buuasivat Ronaldon koskiessa palloon. ”Englannin vihatuin mies” Ronaldo näytti kuitenkin vastustajilleen. Marraskuussa 2006 hänet valittiin kuukauden pelaajaksi. Joulukuussa Ronaldon vire jatkui, kun hän teki 6 maalia 3 ottelussa. Hänet valittiin myös joulukuun kuukauden pelaajaksi. Ennen Ronaldoa kahdesti peräkkäin kuukauden pelaajaksi olivat urallaan valittu vain Dennis Bergkamp ja Robbie Fowler.

 

Ronaldo teki 50. maalinsa Unitedille Manchesterin derbyssa Cityä vastaan. Manchester United voitti kauden päätteeksi Valioliigan mestaruuden. Ronaldo teki 17 liigamaalia ja sijoittui maalipörssissä kolmanneksi. Maaliin johtaneita syöttöjä Ronaldo saalisti peräti 14. Triplamestaruutta tavoitellut United ei lopulta pystynyt voittoihin Mestarien liigassa ja FA Cupissa.

Portugalin suurin urheilulehti A Bola valitsi Ronaldon Portugalin vuoden 2006 urheilijaksi. Ronaldo valittiin 22. huhtikuuta 2007 Englannin ammattilaisjalkapalloilijoiden liiton (Professional Footballers’ Association, PFA) äänestyksissä pelaajien ja kannattajien vuoden pelaajaksi sekä vuoden nuoreksi pelaajaksi. Myös jalkapallotoimittajien liitto (Football Writers’ Association, FWA) valitsi hänet parhaaksi. Hän oli ensimmäinen pelaaja, joka on voittanut kaikki neljä palkintoa saman kauden aikana. Ronaldo allekirjoitti 13. huhtikuuta 2007 uuden vuoteen 2012 ulottuvan sopimuksen Manchester Unitedin kanssa.

Ronaldon nousujohteinen ura Manchester Unitedissa huipentui kauteen 2007–2008, jolloin hän teki Valioliigassa 31 maalia ja kaikki kilpailut mukaan lukien yhteensä 42 maalia, kun joukkue uusi Valioliiga-mestaruutensa ja voitti myös Mestarien liigan. Valioliiga-maalit toivat ensimmäisen sijan Kultainen kenkä -kilpailussa. Hän teki maalin myös Mestarien liigan loppuottelussa. PFA ja FWA äänestivät Ronaldon jälleen parhaaksi pelaajaksi.

Kausi 2009 jatkui edelliskausien tapaan menestyksekkäästi. Vuodenvaihteessa hänet valittiin sekä France Footballin Kultainen pallo- että Fifan vuoden pelaaja -äänestyksissä maailman parhaaksi pelaajaksi. Manchester United voitti kolmannen peräkkäisen Valioliiga-mestaruutensa, seurajoukkueiden maailmanmestaruuden ja ylsi jälleen Mestarien liigan loppuotteluun, jossa Barcelona oli kuitenkin parempi. Ronaldo teki 26 maalia, joista 18 syntyi Valioliigassa.

Ronaldo oli pitkään ollut espanjalaisseura Real Madridin kiinnostuksen kohteena ja erityisesti kesästä 2008 lähtien siirtohuhut kävivät kiivaana. Ronaldo ilmaisi halunsa siirtoon, mutta nilkkavammasta toivuttuaan aloitti kuitenkin kauden 2008–2009 Manchester Unitedissa.

Real Madrid (2009–2018)

 

Manchester United ilmoitti kesäkuussa 2009 hyväksyneensä Real Madridin 80 miljoonan punnan (94 miljoonaa euroa) ostotarjouksen Ronaldosta ja antaneensa seuralle luvan neuvotella pelaajan kanssa. Seurat vahvistivat siirron toteutumisen lopulta 26. kesäkuuta 2009. Siirtosumma oli uusi maailmanennätys. Ronaldo esiteltiin Real Madridin pelaajana Santiago Bernabéulla 75 000 kannattajan edessä 6. heinäkuuta 2009.

Kausi 2009–2010

Ronaldo pelasi ensimmäisen virallisen ottelunsa Real Madridissa 29. elokuuta 2009 Primera Divisiónin kauden 2009–2010 avausottelussa Deportivo La Coruñaa vastaan. Siinä hän teki Real-uransa ensimmäisen maalinsa. Hän onnistui maalinteossa myös kolmessa seuraavassa sarjaottelussa ja oli Real Madridin historian ensimmäinen pelaaja, joka teki maalin ensimmäisessä neljässä sarjaottelussaan. Zürichiä vastaan 15. syyskuuta 2009 pelattu Mestarien liigan ottelu mukaan lukien hän teki ensimmäisessä viidessä ottelussaan yhteensä seitsemän maalia.

10. lokakuuta 2009 maaottelussa Unkaria vastaan Ronaldo loukkasi nilkkansa, joka piti hänet sivussa 25. marraskuuta 2009 asti. Häneltä jäi väliin muun muassa Mestarien liigan lohkovaiheen ottelut Milania vastaan. Hän pelasi ensimmäistä kertaa loukkaantumisensa jälkeen 29. marraskuuta 2009 tärkeässä ottelussa Barcelonaa vastaan. Ronaldo sai ensimmäisen punaisen korttinsa Real Madrid-aikanaan 4–2-voittoon päättyneessä Almería-ottelussa, jossa hän sai ensimmäisen varoituksen tuulettamalla maaliaan riisumalla paitansa ja hetki myöhemmin toisen varoituksen potkaistuaan vastustajaa.

Ensimmäisen hattutemppunsa joukkueessa hän teki 5. toukokuuta 2010 vierasottelussa Mallorcaa vastaan. Loppukausi sujuikin Ronaldon osalta vahvasti ja pitkälti hänen ansiostaan Real Madrid pysyi tiukasti mestaruustaistelussa Barcelonaa vastaan. Hän pelasi lopulta kauden aikana 29 ottelua ja teki niissä 26 maalia.

Kausi 2010–2011

Real-ikoni Raúlin lähdettyä joukkueesta kesällä 2010 Ronaldo sai pelinumerokseen tutun vapaaksi jääneen 7.^lähde? Ronaldo laukoi 23. lokakuuta 2010 neljä maalia ottelussa Racing Santanderia vastaan, joka oli hänen suurin maalimääränsä yhden ottelun aikana koko pelaajaurallaan. Kauden toisen hattutemppunsa hän teki ottelussa Athletic Bilbaota vastaan. Vuoden 2010 viimeisessä ottelussa Copa del Reyssä Levantea vastaan hän teki jälleen hattutempun, kun Real Madrid murskasi valencialaisseuran lopulta 8–0.

 

Uuden vuoden hän aloitti vauhdikkaasti, tekemällä kaksi maalia Getafea vastaan ja myöhemmin kauden kolmannen hattutemppunsa sarjassa ottelussa Villarrealia vastaan. Tässä vaiheessa kautta alkoi näyttää vahvasti siltä, että Ronaldo on uudessa ennätysvauhdissa ja uhkaa Telmo Zarran ja Hugo Sánchezin pitämää yhden kauden maaliennätystä (38). Hieman tämän jälkeen Ronaldo teki kuukauden ajanjaksolla ainoastaan kaksi maalia, kunnes hän teki jälleen hattutempun 3. maaliskuuta 2011 ottelussa Málagaa vastaan.

Kauden toisessa kohtaamisessa Barcelonaa vastaan Ronaldo onnistui vihdoin ja viimein tekemään rangaistuspotkusta uransa ensimmäisen maalin katalonialaisseuran verkkoon. Tämä lisäsi hänen maaliputkensa neljän ottelun mittaiseksi ja kaikki kilpailut mukaan lukien se oli hänen kauden 41. 20. huhtikuuta 2011 Ronaldo ratkaisi samaista joukkuetta vastaan jatkoajalla syntyneellä maalillaan Copa del Reyn mestaruuden. Hän jatkoi maalitehtailujaan 7. maaliskuuta 2011 pelatussa vierasottelussa Sevillaa vastaan laukomalla neljä osumaa, madridilaisseuran murskatessa isännät lopulta numeroin 6–2. Maaleillaan hän rikkoi vanhan ennätyksensä (42), jonka hän teki pelatessaan Manchester Unitedissa. Kolme päivää myöhemmin kotiottelussa Getafea vastaan hän teki hattutempun ja nosti näin koko kauden maalimääränsä jo 49:ään.

15. maaliskuuta 2011 pelissä Villarrealia vastaan Ronaldon onnistuttua kahteen otteeseen maalinteossa, hän sivusi Primera Divisiónin yhden kauden maaliennätystä (38). Kauden viimeisellä kierroksella Almeríaa vastaan hän teki niin ikään kaksi maalia ja otti näin maaliennätyksen omiin nimiinsä yhteensä 41 osumalla. Hän voitti lopulta kauden päätteeksi sekä Pichichin että Euroopan Kultaisen kengän.

Kausi 2011–2012

Real Madridin harjoituskausi tulevalle kaudelle alkoi ystävyysottelulla Los Angeles Galaxyä vastaan. Ottelu päättyi espanjalaisten 4–1-voittoon Ronaldon maalatessa kertaalleen. Neljä päivää myöhemmin joukkue kohtasi harjoituskauden toisessa ystävyysottelussa Guadalajaran, joka päättyi Ronaldon hattutempulla numeroihin 3–0. 17. elokuuta 2011 hän teki Real Madrid-uransa 100. maalinsa tasoittaen ottelun Barcelonaa vastaan Camp Noulla pelatussa Supercopa de Españan toisessa osaottelussa. Kauden ensimmäisessä sarjaottelussa 27. elokuuta 2011 Zaragozaa vastaan Ronaldo sai lentävän lähdön kaudelleen, kun hän viimeisteli kolme maalia.

 

24. syyskuuta 2011 Rayo Vallecanoa vastaan syntyi hänen kauden toinen hattutemppunsa virallisissa otteluissa. Vajaan kuukauden kuluttua 22. lokakuuta 2011, Ronaldon maalihanojen olleen tukossa kolmen edellisen ottelun ajan, syntyi hänen Primera División-uransa kymmenes hattutemppu ottelussa Málagaa vastaan. Ronaldon hattutemput saivat jatkoa 7. marraskuuta 2011, kun madridilaisseura kaatoi Osasunan murskalukemin 7–1. 26. marraskuuta 2011 pelatussa Madridin derbyssä Atlético Madridia vastaan hän viimeisteli kaksi maalia rangaistuspotkuista. Ronaldon uran kolmastoista hattutemppu näki päivän valonsa 17. joulukuuta 2011 ottelussa Sevillaa vastaan. 22. tammikuuta 2012 ottelussa Athletic Bilbaota vastaan hänen maalisaldonsa karttui jälleen kahdella maalilla, joista kumpainenkin syntyivät rangaistuspotkuista. Kauden toisessa kohtaamisessa Zaragozaa vastaan, hän viimeisteli ottelun toisen ja kolmannen maalin, Real Madridin voittaessa 3–1. Hän viimeisteli yhteensä kaksi maalia otteluparissa Barcelonaa vastaan Copa del Reyn puolivälierissä, joka eteni kuitenkin parista jatkoon lopulta yhteismaalein 4–3. 12. helmikuuta 2012 hän teki jälleen hattutempun, kun madrilaiset kaatoivat Levanten Santiago Bernabéulla 4–2. Voitolla joukkue kasvatti piste-eronsa kymmeneen toisena olleeseen Barcelonaan. 24. maaliskuuta 2012 hän ylitti 100 maalin rahapyykin kolmantena kautetaan Primera Divisiónissa.

11. huhtikuuta 2012 pelatussa kauden toisessa Madridin derbyssä Ronaldo teki hattutempun Real Madridin kaadettua paikallisvastustajansa Atlético Madridin numeroin 4–1. Näillä osumilla hän nosti kauden maalimääränsä 40, mikä teki hänestä sarjan historian ensimmäisen pelaajan, joka on ylittänyt 40 maalin rajan kahdella perättäisellä kaudella. Hän rikkoi viime kautisen ennätyksensä 14. huhtikuuta 2012 ottelussa Sporting Gijónia vastaan. 21. huhtikuuta 2012 pelatussa El Clásicossa Barcelonaa vastaan hän teki joukkueensa 2–1-voittomaalin ja käytännössä varmisti tällä historiansa 32. sarjamestaruuden madridilaisseuralle. Ronaldo päätti kauden 46 osumaan, jolla hän ei kuitenkaan voittanut Pichichi-palkintoa, Lionel Messin tehtyä 50 maalia. 13. kesäkuuta 2012 Ronaldo palkittiin Di Stéfano -palkinnolla, joka myönnetään kauden parhaalle pelaajalle.

Kausi 2012–2013

Ronaldon neljäs kausi madridilaisseurassa lähti voitokkaasti käyntiin, kun joukkue kaatoi Supercopa de Españassa Barcelonan vierasmaalisäännön turvin, yhteismaalien oltua 4–4. Ensimmäisessä osaottelussa Barcelonassa Ronaldo onnistui maalinteossa ja näin hänestä historian ensimmäinen Real Madridin pelaaja, joka onnistunut neljässä perättäisessä El Clásicossa Camp Noulla tekemään maalin. Toisessa osaottelussa hän teki ottelun 2–1-voittomaalin ja jakoi sillä ennätyksen Iván Zamoranon kanssa tehtyään maalin viidessä perättäisessä El Clásicossa.

2. syyskuuta 2012 Ronaldo avasi kauden maalihanat Primera Divisiónissa, kun madridilaisseura kaatoi Granadan numeroin 3–0. Maali oli samalla hänen ammattilaisuransa 200. kansallisissa sarjoissa. Hän teki ottelussa myös toisen maalin, joka oli hänen Real Madrid -uransa 150. maali kaikki kilpailut mukaan lukien. Näin hänestä tuli seuran historian 10. paras maalintekijä kautta aikain. Hänen otettiin pois kentältä ottelun 63. peliminuutilla pienen loukkaantumisen takia. Myöhemmin ottelun jälkeen nousi kohu, kun Ronaldo oli kieltäytynyt juhlimasta ottelussa tekemiään maalejaan ja ilmoitti olevansa tyytymätön oloonsa seurassa. Seuran puheenjohtaja Florentino Pérez ilmoitti, että Ronaldon tyytymättömyys ei liittynyt haluun lähteä seurasta vaan muihin asioihin.

18. syyskuuta 2012 hän teki kauden ensimmäisen maalinsa Mestarien liigassa madridilaisseuran kohdatessa lohkovaiheen avauskierroksella englantilaisen Manchester Cityn. Kauden ensimmäisen hattutemppunsa hän onnistui tekemään 30. syyskuuta 2012 pelatussa kotiottelussa Deportivo La Coruñaa vastaan. 4. lokakuuta 2012 Ronaldo teki uransa ensimmäisen hattutemppun Mestarien liigassa vierasottelussa alankomaalaista Ajaxia vastaan. Hyvät esitykset saivat jatkoa, kun hän onnistui tekemään kaksi maalia vierasottelussa Camp Noulla Barcelonaa vastaan. Hänestä tuli historian ensimmäinen pelaaja, joka on onnistunut tekemään maalin kuudessa perättäisessä El Clásicossa. Hän onnistui maalinteossa 24. lokakuuta 2012 Mestarien liigan lohkovaiheen vierasottelussa saksalaista Borussia Dortmundia vastaan, jonka Real Madrid kuitenkin hävisi 1–2. Viikonloppuna pelatussa vierasottelussa Mallorcaa vastaan hän teki kaksi maalia.

11. marraskuuta 2012 pelatussa vierasottelussa Levantea vastaan Ronaldo aloitti ottelun pelaten keskushyökkääjän paikalla, Karim Benzeman sekä Gonzalo Higuaínin molempien ollessa loukkaantuneena. Ottelun aikana hän sai iskun silmäkulmaansa Levante-puolustajan kyynärpäästä. Tästä huolimatta hän onnistui tekemään sarjakauden 12. maalinsa, ennen kuin tuli vaihdetuksi pois kentältä toisen puoliajan alussa. 1. joulukuuta 2012 hän rikkoi kolmen ottelun maalittoman putkensa onnistuttaan vapaapotkusta paikallisvastustaja Atlético Madridia vastaan. 4. joulukuuta 2012 pelatussa Mestarien liigan ottelussa alankomaalaista Ajaxia vastaan hän teki kauden kuudennen maalinsa kilpailussa.

 

Joulukuussa 2012 ranskalaisseura Paris Saint-Germain ilmoitti olevansa kiinnostunut hankkimaan Ronaldon riveihinsä, johon kuitenkin Real Madrid vastasi kieltävästi ja ilmoitti kaavailevansa uutta vuoteen 2018 asti ulottuvaa jatkosopimusta portugalilaistähdelle. Myöhemmin saman kuukauden aikana ilmoitettiin Ronaldon hylänneen seuran tarjoaman jatkosopimuksen ja näin alkoivat huhut hänen siirtymisestään muuhun seuraan kauden päätteeksi. Huhtikuussa 2013 seuran puheenjohtaja Florentino Pérez ilmoitti, että Ronaldon sopimus tullaan uusimaan. Myöhemmin kevään aikana ilmoitettiin portugalilaisen olevan haluton keskustelemaan uudesta jatkosopimusesta, mutta toukokuussa 2013 Pérez kertoi, että Ronaldoa ei tulla myymään tulevan kesän aikana ja hänelle tullaan tarjoamaan uutta jatkosopimusta seuran kanssa.

6. tammikuuta 2013 uuden vuoden ensimmäisessä ottelussa Ronaldo teki kaksi maalia, kun madridilaisseura joutui pelaamaan ottelun lopun vajaamiehisenä Real Sociedadia vastaan. Ottelu oli ensimmäinen Ronaldon uralla madrilaisseurassa, kun hän toimi joukkueen kapteenina. Hän sai ottelussa myös keltaisen kortin, joka oli hänen kauden viides varoituksensa, mikä tiesi pelikieltoa seuraavan viikonlopun ottelusta Osasunaa vastaan. 9. tammikuuta 2013 pelatussa Copa del Reyn toisessa osaottelussa Celta Vigoa vastaan hän teki hattutempun.

27. tammikuuta 2013 pelatussa paikallistaistossa Getafea vastaan Ronaldo teki niin sanotun puhtaan hattutempun ja samalla hän ylitti 300. maalin rajan seurajoukkueutasolla. Kolme päivää myöhemmin pelatussa Copa del Reyn välieräottelussa Barcelonaa vastaan hän sai täyteen 500. ottelua seurajoukkueurallaan. Ronaldo kantoi ottelussa kapteenin nauhaa, mikä teki hänestä näin ollen ensimmäisen El Clásicossa toimineen ei-espanjalaisen kapteenin madridilaisseurassa 60 vuoteen. 2. helmikuuta 2013 hän teki ammattilaisuransa ensimmäisen oman maalin, jolla Real Madrid koki lopulta yllätystappion häviten Granadalle numeroin 0–1. Seuraavan viikonlopun ottelussa Sevillaa vastaan hän teki jälleen hattutempun, joka oli samalla jo järjestykseltään 17. miehen Primera División -uralla.

Ronaldo kohtasi ensimmäistä kertaa vanhan seuransa Manchester Unitedin, kun joukkueet kohtasivat Mestarien liigan neljännesvälierissä. Ensimmäinen osaottelu pelattiin 13. helmikuuta 2013 Madridissa, joka päättyi tasalukemiin 1–1. Ronaldo puski ottelussa madridilaisseuran ainokaisen. 26. helmikuuta 2013 Copa del Reyn välierien toisessa osaottelussa Barcelonaa vastaan hän teki kaksi maalia, kun Real Madrid kaatoi katalonialaisseuran vieraskentällä numeroin 3–1. Tämä oli kuudes perättäinen kerta, kun Ronaldo onnistui maalinteossa Camp Noulla. 5. maaliskuuta 2013 odotti paluu vanhalle kotistadionille Old Traffordille. Ottelu päättyi madridilaisseuran vierasvoittoon 2–1, Ronaldon viimeisteltyä voittomaalin.

10. maaliskuuta 2013 Ronaldo teki kaksi maalia ottelussa Celta Vigoa vastaan. Toinen maali nosti Ronaldon maalimäärän pääsarjatasolla 138 ja sillä hän nousi 25 parhaan joukkoon eniten maaleja tehneiden pelaajien -listalla. Saavuttaessaan lukeman hän oli pelannut vain 127 ottelua, joka teki hänen maali/ottelu -suhteeksi 1,08. 3. huhtikuuta 2013 madridilaisseura kohtasi Mestarien liigan puolivälierissä turkkilaisen Galatasarayn. Ronaldo avasi maalihanat ensimmäisessä osaottelussa, joka päättyi lopulta numeroihin 3–0. Toinen osaottelu joukkueiden välillä pelattiin 9. huhtikuuta 2013 Turkissa, jossa Ronaldo onnistui maalinteossa kahteen otteeseen ja siivitti näin madridilaiset turnauksen välieriin.

Ronaldo loukkasi reitensä alkulämmittelyssä Mestarien liigan välierien ensimmäisessä osassa saksalaista Borussia Dortmundia vastaan. Tästä huolimatta hän pelasi ottelussa ja onnistui tekemään joukkueensa ainoan maalin, kun madridilaisseura hävisi ensimmäisen osaottelun numeroin 4–1. Hän joutui kuitenkin olemaan vamman takia sivussa seuraavasta sarjaottelusta paikallisvastustaja Atlético Madridia vastaan, mutta palasi jälleen 30. huhtikuuta 2013 pelattuun toiseen osaotteluun Dortmundia vastaan. Real Madrid voitti toisen osan numeroin 2–0, mutta putosi jatkosta yhteismaalein 3–4. 4. toukokuuta 2014 Ronaldo teki kaksi puskumaalia kotiottelussa Valladolidia vastaan.

8. toukokuuta 2013 kotiottelussa Málagaa vastaan Ronaldo juhli 200. maaliaan Real Madridin paidassa. Hän nousi tällä maalimäärällä seurahistorian kuudenneksi parhaaksi maalintekijäksi ja oli otteluissa mitattuna (197) nopein kyseisen rajapyykin (200) saavuttanut pelaaja. 17. toukokuuta 2013 pelatussa Copa del Reyn loppuottelussa Atlético Madridia vastaan hän teki ottelun avausmaalin Mesut Özilin antamasta kulmapotkusta. Loppuottelu päättyi kuitenkin Ronaldon osalta suoraan punaiseen korttiin, kun hän rikkoi ottelun jatkoajalla keskikenttäpelaaja Gabia.

Hän päätti neljännen kautensa madridilaisseurassa Mestarien liigan parhaana maalintekijänä 12 osumallaan toisen kerran urallaan. Kansallisessa sarjassa Real Madrid epäonnistui uusimaan mestaruutensa jääden näin mestaruuden voittaneen Barcelonan taakse toiseksi. Ronaldo teki kauden aikana 34 sarjaottelussa 34 maalia.

Kausi 2013–2014

Joukkueen jäätyä ilman suuria pokaaleita edelliskaudella ja huhut siitä että pukukopissa vallitsee pelaajien kesken huono ilmapiiri, käynnistivät siirtohuhut Ronaldon ympärillä, jonka sopimus ulottui kesään 2015 asti. 8. kesäkuuta 2014 Ronaldo kommentoi itse jatkoaan ja ilmoitti pyrkivänsä pääsemään uuteen sopimukseen madridilaisseuran kanssa.

18. elokuuta 2013 hän teki 200. esiintymisensä Real Madridin paidassa kotiottelussa Real Betisiä vastaan. Hän avasi kauden maalitilinsä kolmannessa sarjaottelussa 1. syyskuuta 2013 Athletic Bilbaota vastaan. Kuukausien spekuloinnin jälkeen 15. syyskuuta 2013 Ronaldon jatkosopimus julkaistiin ja se ulottui kesään 2018 asti. Hänen nettopalkkansa nousi uuden sopimuksen myötä 17 miljoonaan euroon kaudessa, joka teki hänestä maailman parhaiten palkatun jalkapalloilijan.

17. syyskuuta 2013 Ronaldo avasi Mestarien liiga kautensa hattutempulla, kun madridilaisseura kohtasi lohkovaiheen avausottelussa turkkilaisen Galatasarayn. Hattutemppu oli Ronaldon Real Madrid -uran toinen Mestarien liigassa. 22. syyskuuta 2013 hän teki kaksi maalia paikallisvastustaja Getafen verkkoon ja samalla hänestä tuli seuran historian viidenneksi paras maalintekijä 208 maalillaan. 100. otteluaan Euroopan kilpailuissa hän juhlisti 2. lokakuuta 2013 kahdella maalilla Kööpenhaminaa vastaan. 5. lokakuuta 2013 hän teki Levantea vastaan käydyssä ottelussa 3–2-voittomaalin lisäajalla. 23. lokakuuta 2013 pelatussa Mestarien liigan ottelussa kotikentällä Juventusta vastaan Ronaldo onnistui heiluttamaan italialaisten maaliverkkoa kahteen otteeseen. Hänestä tuli 57 maalillaan kilpailun historian kolmanneksi paras maalintekijä. 30. lokakuuta 2013 kotiottelussa Sevillaa vastaan hän teki Primera División -uransa 18. hattutemppunsa, kun Real Madrid kaatoi sevillalaiset numeroin 7–3.

2. marraskuuta 2013 vierasottelussa paikallisvastustaja Rayo Vallecanoa vastaan Ronaldo teki jälleen kaksi maalia. Ottelu oli hänen 106. vierasottelunsa madridilaisseurassa ja kahden maalin myötä maalimäärä nousi 100, mikä teki hänen ottelu/maali-suhteekseen 0,94. 5. marraskuuta 2013 Ronaldo rikkoi Mestarien liigan yhden kalenterivuoden maaliennätyksen 14 maalillaan, kun hän onnistui maalinteossa vierasottelussa Juventusta vastaan. 9. marraskuuta 2013 Ronaldo teki Primera División -uransa 19. hattutemppunsa, kun Real Madrid kaatoi kotikentällään Real Sociedadin numeroin 5–1. Yksi maaleista syntyi vapaapotkusta, joka oli hänen Madrid-uransa 20. ja tällä hän ohitti Barcelonan vapaapotkuspesialisti Ronaldinhon, joka onnistui omalla pelaajaurallaan 19 kertaa maalinteossa vapaapotkusta.

Kokonaisuutena kauden 2013–2014 aloitus Ronaldon osalta oli vakuuttava, marraskuun puolivälin ylityttyä hän oli tehnyt 32 maalia (sis. viisi hattutemppua) pelaamissaan 22 ottelussa, kun mukaan lasketaan sekä seura- että maajoukkue-esiintymiset. Hän kommentoi itse esityksiään toteamalla olevansa mahdollisesti jopa elämänsä kunnossa. 23. marraskuuta 2013 pelatussa ottelussa Almeríaa vastaan hänet jouduttiin vaihtamaan pois kentältä 52. peliminuutin kohdalla loukkaantumisen takia. Ottelun jälkeen vamman arvioitiin pitävän maalitykin sivussa yhdestä kahteen viikkoa. Ronaldo palasi takaisin joukkueen vahvuuteen 10. joulukuuta 2013 pelattuun Mestarien liigan kamppailuun tanskalaista FC Kööpenhaminaa vastaan. Hän onnistui ottelussa myös maalinteossa ja rikkoi näin Mestarien liigan lohkovaiheessa tehtyjen maalien ennätyksen yhdeksällä (9) osumallaan. Vuoden viimeisessä ottelussa Valenciaa vastaan vieraskentällä hän onnistui maalinteossa puskuosumalla, päättäen vuotensa 69 tehtyyn maaliin 59 ottelussa. Tämä oli hänen ammattilaisuransa paras kausi kalenterivuoden aikana maalien valossa mitattuna. Samalla hänestä tuli Real Madridin historian neljänneksi paras maalintekijä sarjapeleissä yhteismäärällä 164. Vierasmaaleissa mitattuna hän nousi seuran historian toiseksi parhaaksi maalintekijäksi 72 maalillaan, ollen 15 maalin päässä ykköspaikkaa pitäneestä seuralegenda Raúlista.

Vuosi 2014 jatkui Ronaldon osalta siihen mihin edellinen päättyi, kun hän teki vuoden ensimmäisessä ottelussa Celtan verkkoon kaksi maalia. Hän omisti tekemänsä maalit kaksi päivää aikaisemmin menehtyneen Eusébion muistoksi. 13. tammikuuta 2014 Ronaldo valittiin maailman parhaaksi pelaajaksi toista kertaa urallaan ja hänet palkittiin FIFAn kultaisella pallolla. Hän päihitti äänestyksessä toiseksi tulleen Lionel Messin, joka oli voittanut palkinnon neljänä aikaisempana vuonna, sekä kolmanneksi jääneen Franck Ribéryn. Hänestä tuli kolmas pelaaja Real Madridin seurahistoriassa, joka on voittanut kyseisen palkinnon pelattuaan seurassa vähintään kalenterivuoden. Ronaldo on jäänyt äänestyksessä toiseksi yhteensä neljä kertaa vuosina 2007, 2009, 2011 ja 2012.

11. helmikuuta 2014 pelatussa Copa del Reyn välierien toisessa osaottelussa Atlético Madridia vastaan Ronaldo onnistui kaksi kertaa maalinteossa. Hän ohitti maaleillaan, yhteensä viisi, Luis Aragonésin historian parhaana maalintekijänä Copa del Reyn kohtaamisissa madridilaisseurojen välillä. 7. peliminuutilla tehty osuma rangaistuspotkusta tiesi Ronaldon onnistuneen uransa aikana maalinteossa ottelun jokaisen peliminuutin kohdalla. tarkoitti 26. helmikuuta 2014 hän teki kaksi maalia saksalaista Schalke 04:ää vastaan Mestarien liigan neljännesvälierien ensimmäisessä osaottelussa, jonka espanjalaiset voittivat lopulta numeroin 6–1. Ronaldosta tuli samalla ensimmäinen pelaaja kilpailun historiassa, joka on onnistunut tekemään kymmenen maalia tai enemmän kolmella perättäisellä Mestarien liigan kaudella.

 

15. maaliskuuta 2014 Ronaldo teki kauden 25 maalinsa ottelussa Málagaa vastaan ja samalla hänestä tuli pääsarjahistorian ensimmäinen pelaaja, joka on onnistunut tekemään vähintään 25 maalia viidellä perättäisellä sarjakaudella. Kolme päivää myöhemmin pelatussa Mestarien liigan toisessa osaottelussa Schalke 04:ää vastaan hän teki jälleen kaksi maalia ja rikkoi samalla oman henkilökohtaisen kausiennätyksensä (12). Mestarien liigan kauden aikana tehty maaliennätys oli Lionel Messin nimissä (14), jonka rikkomisesta Ronaldo oli vielä kahden maalin päässä (13). 29. maaliskuuta 2014 Rayo Vallecanoa vastaan Ronaldo sivusi Messin tekemää ennätystä onnistuen maalinteossa kymmenennessä perättäisessä ottelussa.

Ronaldo pelasi Mestarien liiga -uransa 100:nnen ottelunsa 2. huhtikuuta 2014 saksalaista Borussia Dortmundia vastaan. Ronaldo onnistui ottelussa myös maalinteossa, joka oli hänen kauden 14. kyseissä kilpailuissa ja tällä hän sivusi Messin aiemmin tekemää ennätystä. Ronaldosta tuli Real Madridin historian toiseksi paras maalintekijä jaetulla paikalla yhdessä Alfredo Di Stéfanon kanssa yhteensä 49 maalilla Euroopan kilpailuissa. Kärkipaikkaa piti hallussaan Raúl 66 maalillaan. Ronaldon tekemä maali tiesi myös onnistumista kahdeksassa perättäisessä Mestarien liigan ottelussa, mikä teki hänestä kilpailun historian ensimmäisen vastaavaan suoritukseen kyenneen pelaajan. Hän joutui jättämään 16. huhtikuuta 2014 pelatun Copa del Reyn loppuottelun Barcelonaa vastaan väliin loukkaantumisen takia. Loppuottelu pelattiin Mestallalla Valenciassa, jonka Real Madrid voitti numeroin 2–1.

Ronaldon paluu lyhyen loukkaantumisjakson jälkeen tapahtui 23. huhtikuuta 2014 Mestarien liigan välierien ensimmäisessä osaottelussa saksalaista Bayern Münchenia vastaan. Hän teki kaksi maalia seuraavassa kotiottelussa Osasunaa vastaan, jotka olivat hänen uransa 100. ja 101. maali Santiago Bernabéulla. 29. huhtikuuta 2014 pelatussa Mestarien liigan toisessa osaottelussa Bayern Münchenia vastaan vieraskentällä, Real Madrid haki selvän 0–4-vierasvoiton ja eteni Lissabonissa pelattavaan loppuotteluun yhteismaalein 5–0. Ronaldo teki toisessa osaottelussa kaksi maalia ja kirjautti näin uuden yhden kauden maaliennätyksen Mestarien liigassa yhteensä 16 osumallaan. 4. toukokuuta 2014 Valenciaa vastaan Ronaldo tasoitti ottelun numeroihin 2–2, ohjaamalla pallon maaliin kantapäällään Ángel Di Marían antamasta keskityksestä. Osumallaan hän rikkoi 50 maalin rajapyykin kaikki kilpailut mukaan lukien jo neljännellä perättäisellä kaudella. Mestarien liigan loppuottelussa paikallisvastustaja Atlético Madridia vastaan Ronaldosta tuli kilpailun historian ensimmäinen pelaaja, joka on onnistunut loppuottelussa maalinteossa kahden eri voittajajoukkueen riveissä. Ronaldo päätti Mestarien liigan kautensa 17 maaliin, joka kirjattiin samalla uudeksi ennätykseksi. Kilpailun maalipörssin voitto oli Ronaldolle toinen perättäinen ja yhteensä kolmas koko urallaan.

Sarjapeleissä Ronaldo teki kauden aikana 30 ottelussa 31 maalia, joilla hän voitti Pichichi-palkinnon ja jakoi Euroopan Kultaisen kengän yhdessä Liverpoolin hyökkääjä Luis Suárezin kanssa.

Kausi 2014–2015

Edelliskauden loppupuolella sekä kesän MM-kilpailuissa vaivanneesta hyppääjän polvesta toivuttuaan, Ronaldo sai onnistuneen alun kaudelle 2014–2015 tekemällä joukkueensa molemmat maalit UEFA Super Cupin ottelussa Sevillaa vastaan. Kahdella maalillaan hän nousi jaetulle toiselle sijalle Euroopan sisäisten kilpailuiden parhaiden maalintekijöiden listalla. Sarjakauden avausottelussa Córdobaa vastaan hän avasi maalitilinsä myös kansallisissa kilpailuissa. Toisen sarjakierroksen ottelun Real Sociedadia vastaan hän joutui jättämään väliin loukkaantumisen takia. Ronaldo palasi jälleen tositoimiin 13. syyskuuta 2014 pelattuun paikallisotteluun Atlético Madridia vastaan, jossa hän onnistui maalinteossa rangaistuspotkusta.

 

20. syyskuuta 2014 Ronaldo teki kauden ensimmäisen hattutemppunsa vierasottelussa Deportivo La Coruñaa vastaan, jotka olivat samalla hänen ensimmäiset maalinsa Estadio Riazorilla. Hattutemppu oli yhteensä Ronaldon uran 20. Primera Divisiónissa, joka jätti hänet vain kahden päähän ennätystä (22) hallussaan pitäneistä Telmo Zarrasta ja Alfredo Di Stéfanosta. Hän sivusi samalla myös Lionel Messin hallussa ollutta eniten vieraskentällä tehtyjen hattutemppujen (7) määrää. Kolme päivää myöhemmin pelatussa Elche ottelussa hän teki neljä maalia, joista kaksi syntyivät rangaistuspotkusta, kun Real Madrid kaatoi valencialaisseuran numeroin 5-1. Tämä oli hänen Real Madrid-uransa 25. hattutemppu kaikki kilpailut mukaan lukien, joita ennätyksen haltija Di Stéfanolla oli yhteensä 28. 72 tunnin sisällä syntyneet seitsemän maalia saivat ylistystä päävalmentaja Carlo Ancelottilta, joka kehui muun muassa portugalilaispelaajan erinomaista liikettä, mikä takaa hänelle mahdollisuuden olla aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan. 169 sarjaottelussa syntyneet 186 maalia nostivat Ronaldon Primera Divisiónin kaikkien aikojen kymmenen parhaan maalintekijän joukkoon.

5. lokakuuta 2014 hän onnistui jälleen tekemään hattutempun, kun madridilaisseura kaatoi kotikentällään Athletic Bilbaon. Osuttuaan kaksi kertaa ottelussa Levantea vastaan, hänen maalimääränsä seitsemässä pelatussa ottelussa nousi jo 15:een, kun sarjakierroksia oli takana vasta kahdeksan. Kyseinen lukema oli pääsarjahistorian parhain kauden aloitus maalien määrässä mitattuna. 22. lokakuuta 2014 pelatussa Mestarien liigan lohkovaiheen ottelussa vieraskentällä Liverpoolia vastaan, Ronaldo teki ottelun avausmaalin. Hänestä tuli maalinsa myötä ensimmäinen pelaaja, joka on onnistunut tekemään maalin kymmenessä perättäisessä Mestarien liigan vierasottelussa. Ronaldo jatkoi ennätyksien rikkomista, kun hän onnistui maalinteossa kotiottelussa Barcelonaa vastaan. Tämä oli hänen 15. maali viimeisissä seitsemässä perättäisessä ottelussa ja tällä hän rikkoi Ferenc Puskásin nimissä olleen ennätyksen, joka teki 13 maalia seitsemässä sarjaottelussa kausina 1959–1960 ja 1960–1961.

Kausi 2015–2016

Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Jälleen kausi alkoi huhuilla Ronaldon siirtymisestä englantilaisen Manchester Unitedin tai ranskalaisen Paris Saint-Germainin riveihin. Cristiano kuitenkin jäi vielä toistaiseksi espanjalaisjätin palkkalistoille ja hän vakuutteli pysyvänsä siellä aina 40-vuotiaaksi asti. Ronaldo aloittikin kauden väkevästi huhujen luomasta ilmapiiristä huolimatta. Hän johti kolmen pelin jälkeen Mestarien liigan maalipörssiä ja oli jaetulla toisella sijalla La Ligassa. Sen lisäksi Cristiano teki kauden alussa uransa 500. maalin ja rikkoi näin myös samalla Raúlin ennätyksen Real Madridin kaikkien aikojen parhaana maalintekijänä.

 

Ronaldon tulostaso alkoi kuitenkin heiketä, mitä pidemmälle alkukausi eteni. Näin ollen Sky Sportsin urheilutoimittaja Guillem Balagué ja espanjalaiseen AS-lehteen kolumnin kirjoittanut lääkäri José Gonzalez alkoivat kritisoida Ronaldon harjoitusohjelmaa. He kertoivat, että Ronaldo olisi ylirasittanut itseään lihastenkasvatuksella. Heidän mielestään Ronaldo alkoi muistuttaa kehonrakentajaa, eikä enää jalkapalloilijaa. Tämä heidän mukaansa heikentää urheilijan suoritustasoa, kun ei enää saavuteta äärimmäisiä tasoja nopeudessa ja ponnistusvoimassa, lihasten koon vuoksi. Ronaldo kuitenkin kertoi myöhemmin, että hänen normaalia heikompi vireensä perustui henkilökohtaisiin ongelmiin. Selätettyään ongelmansa hän löysi jälleen tehokkuutta maalintekoonsa ja rikkoi yhden Mestarien liigan maaliennätyksistä: Ronaldo teki ensimmäisenä ihmisenä yli kymmenen maalia yksittäisellä kaudella alkulohkovaiheessa. Real Madrid kohtasi jälleen Atlético Madridin Mestarien liigan loppuottelussa. Ottelu päätyi Real Madridin voittoon 2-1, missä Ronaldo teki ratkaisevan voittomaalin rangaistuspotkukilpailussa. Ronaldo päätti Mestarien liigan kautensa 16 maaliin ja voitti maalipörssin. Kilpailun maalipörssin voitto oli Ronaldolle yhteensä viides koko urallaan.^lähde?

Kausi 2016–2017

Ronaldo allekirjoitti Real Madridin kanssa viisivuotisen jatkosopimuksen marraskuussa 2016.

Kaikki seurajoukkuekilpailut huomioiden Ronaldo onnistui maalinteossa 42 kertaa kaudella 2016–2017. Ronaldo teki hattutempun seurajoukkueiden MM-kilpailujen loppuottelussa, kaksi maalia Mestarien liigan finaalissa ja voittomaalin LaLigan ratkaisevalla päätöskierroksella. Kausi oli Real Madridin seurahistorian menestyksekkäin. Joukkue voitti yhteensä neljä pokaalia Mestarien liigasta, LaLigasta, MM-kilpailuista ja UEFA Super Cupista.

Kausi 2017–2018

Ronaldo pelasi kaudella 2017–2018 La Ligassa 27 ottelua ja teki niissä 26 maalia. Hän teki hattutempun helmikuussa Real Sociedadia vastaan ja neljä maalia maaliskuussa Gironaa vastaan. Hän oli liigan toiseksi paras maalintekijä Lionel Messin jälkeen, mutta Real Madrid sijoittui liigassa vasta kolmanneksi. Ronaldo teki 16. joulukuuta 2017 seurajoukkueiden MM-kilpailujen loppuottelun ainoan maalin vapaapotkulla ja täten ratkaisi maailmanmestaruuden Real Madridille. Real Madrid voitti myös Mestarien liigan, jossa Ronaldo oli paras maalintekijä 15 maalillaan 13 ottelussa. Hän teki kaikissa kuudessa alkulohko-ottelussa ja neljässä ensimmäisessä pudotuspelissä vähintään yhden maalin ja jäi maaleitta vasta välierissä ja loppuottelussa.

Juventus (2018–2021)

Kausi 2018–2019

Ronaldo siirtyi heinäkuussa 2018 Juventukseen 105 miljoonalla eurolla. Sopimus on nelivuotinen, ja sen aikana hän tienaa verojen jälkeen noin 120 miljoonaa euroa. Hän pelasi ensimmäisellä kaudellaan Serie A:ssa 31 ottelua ja teki niissä 22 maalia. Hän oli joukkueensa paras ja koko liigan neljänneksi paras maalintekijä. Juventus voitti Italian mestaruuden. Mestarien liigassa Ronaldo pelasi yhdeksän ottelua ja teki kuusi maalia. Neljännesvälierien toisessa osaottelussa Atlético Madridia vastaan hän teki hattutempun, jolla Juventus voitti 3–0 ja selviytyi jatkoon hävittyään ensimmäisen osaottelun 2–0. Puolivälierissä Ajaxia vastaan hän teki maalin sekä vieras- että kotiottelussa, mutta Ajax selviytyi jatkoon yhteismaalein 2–3.

Kausi 2019–2020

Ronaldo pelasi kaudella 2019–2020 Serie A:ssa 33 ottelua ja teki niissä 31 maalia. Joulukuun alusta helmikuun loppuun hän teki 11 peräkkäisessä liigaottelussaan vähintään yhden maalin, joskin hän oli helmikuun puolivälissä yhdestä ottelusta kokonaan poissa. Cagliaria vastaan hän teki hattutempun Juventuksen voittaessa 4–0. Juventus voitti jälleen Italian-mestaruuden. Mestarien liigassa hän pelasi kahdeksan ottelua ja teki niissä neljä maalia.

Kausi 2020–2021

Kaudella 2020–2021 Ronaldo voitti Serie A:n maalikuninkuuden tehtyään 33 ottelussa 29 maalia. Hän votti Italian Supercupin ja Italian Cupin mestaruudet. Mestarien liigan kuudessa ottelussa hän viimeisteli neljä maalia.

Manchester United (2021–2022)

Kausi 2021–2022

Ronaldo siirtyi 21. heinäkuuta 2021 takaisin Manchester Unitediin kahden vuoden sopimuksella, jossa on kolmannen vuoden optio.^lähde? Hänen siirtosummansa oli 15 miljoonaa euroa. Hän teki kaudella 2021–2022 pelaamissaan 30 valioliigaottelussa 18 maalia. Hänet valittiin Valioliigan kauden joukkueeseen. Mestarien liigan seitsemässä ottelussa hän viimeisteli kuusi maalia.

Kausi 2022–2023

Ronaldo jäi pois ennen kauden alkua Thaimaassa ja Australiassa järjestetyistä harjoitusotteluista vedoten perhesyihin. Hänen pelaaja-agenttinsa Jorge Mendes alkoi neuvotella muiden seurojen kanssa mahdollisesta siirrosta pois Unitedista. Kauden alettua Ronaldo pelasi avauskokoonpanossa vain Eurooppa-liigaotteluita. Sarjaottelussa Tottenhamia vastaan hän kieltäytyi menemästä vaihdosta kentälle ja jätti stadionin ennen peliajan päättymistä. Tämän vuoksi päävalmentaja Erik ten Hag jätti hänet kokoonpanon ulkopuolelle seuraavasta sarjaottelusta Chelseaa vastaan. Ronaldo nimettiin kapteeniksi vierasotteluun Aston Villaa vastaan 6. marraskuuta.

14. marraskuuta 2022 otsikoihin nousi Ronaldon haastattelu toimittaja Piers Morganin kanssa, jossa Ronaldo ilmaisi turhautumisensa Manchester Unitedin johtoportaaseen ja ”kehityksen puutteeseen” seurassa. Ronaldon sopimus purettiin yhteisymmärryksessä seuran kanssa 22. marraskuuta 2022. Portugalin pudottua MM-kisoista hän harjoitteli yksinään Real Madridin harjoituskeskuksessa ja hänen huhuttiin siirtyvän Saudi-Arabian liigan Al-Nassriin.

Al-Nassr (2023–)

Ronaldo siirtyi Saudi-Arabiassa pelaavan Al-Nassrin riveihin 30. joulukuuta 2022 kahden ja puolen vuoden sopimuksella, jonka suuruus on mediatietojen mukaan 75 miljoonaa dollaria (noin 70 miljoonaa euroa) vuodessa.

EM-kilpailut 2004

Ronaldo pelasi ensimmäisen ottelunsa Portugalin maajoukkueessa 20. elokuuta 2003 Kazakstania vastaan. Hänet valittiin mukaan maajoukkueen kokoonpanoon vuoden 2004 EM-kotikilpailuihin. Hän onnistui turnauksen aikana kahdesti maalinteossa, ensimmäinen syntyi lohkovaiheen ottelussa Kreikkaa vastaan ja toinen välieräottelussa Alankomaita vastaan. Kilpailujen päätteeksi hänet valittiin tähdistöjoukkueeseen. Cristiano voitti joukkueensa kanssa kisoista hopeaa.

MM-kilpailut 2006

Ronaldo oli Euroopan MM-karsintojen toiseksi paras maalintekijä seitsemällä maalillaan. Ensimmäisen maalinsa itse turnauksessa hän teki rangaistuspotkusta Irania vastaan. 1. heinäkuuta 2006 pelatussa puolivälieräottelussa Englantia vastaan Ronaldon silloinen seurajoukkuetoveri Wayne Rooney ajettiin suoralla punaisella kortilla ulos kentältä tallattuaan maassa maannutta Ricardo Carvalhoa. Englantilaismedia väitti Ronaldon vaikuttaneen ottelun erotuomarin Horacio Elizondon päätöksentekoon vahvalla protestoinillaan. Rooneyn lennettyä ulos kentältä tv-kamera taltio Ronaldon silmäniskun kohti omaa vaihtopenkkiään. Ottelun jälkeisissä haastatteluissa hän kiisti kaikki väitteet tuomarin painostamisesta.

Tapahtuneen jälkeen vihainen englantilaismedia suositteli Ronaldolle Manchester Unitedin jättämistä ja siirtymistä muuhun sarjaan. Vahvimpina osoitteena pidettiin espanjalaisjätti Real Madridia. Manchester Unitedin päävalmentaja Alex Ferguson halusi kuitenkin pitää Ronaldon joukkueessaan ja lähetti apulaisvalmentaja Carlos Queirozin selvittämään tilannetta portugalilaistähden kanssa. Lopulta hän päätti jäädä Manchesteriin ja teki huhtikuussa 2007 uuden viisivuotisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa. Joukkue sijoittui lopulta turnauksessa neljänneksi hävittyään pronssiottelun isäntämaa Saksalle numeroin 1–3.

EM-kilpailut 2008 ja MM-kilpailut 2010

Ronaldo toimi ensimmäistä kertaa maajoukkueen kapteenina 6. helmikuuta 2007 pelatussa ystävyysottelussa Brasiliaa vastaan. Hän teki vuoden 2008 EM-karsinoissa kahdeksan maalia, mutta itse kilpailuissa hän onnistui maalinteossa vain kertaalleen, jossa Portugali putosi puolivälierissä Saksaa vastaan. Heinäkuussa 2008 maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi nimettiin Carlos Queiroz, jonka jälkeen hän ilmoitti Ronaldon toimivan jatkossa vakituisesti kapteenina.

Portugali aloitti MM-kilpailu-urakkansa 15. kesäkuuta 2010 Norsunluurannikoa vastaan, joka päättyi lopulta tasatulokseen 0–0. Hän teki turnauksen ainoan maalinsa lohkovaiheen toisessa ottelussa Pohjois-Koreaa vastaan, jonka Portugali voitti 7–0. Ottelussa syntynyt maali oli Ronaldolle ensimmäinen maajoukkueessa kuuteen kuukauteen. Portugalin tie katkesi turnauksessa neljännesvälieriin, jossa se hävisi Espanjalle 1–0.

EM-kilpailut 2012

 

Puolan ja Ukrainan isännöimissä EM-kisoissa 2012 Ronaldo vastasi kriitikoille, jotka ovat kritisoineet häntä siitä, että hän ei pysty samanlaisiin maalimääriin maajoukkueessa kuin seurajoukkueessa.^{kenen mukaan?} Lopputurnauksen kahdessa ensimmäisessä ottelussa Ronaldo ei onnistunut maalinteossa. Alkulohkon päätöspelissä Hollantia vastaan Ronaldo kuitenkin teki Portugalin molemmat maalit 2–1-voitossa. Portugali eteni puolivälieriin, jossa se kohtasi Tšekin. Ronaldo puski ottelun ainoan maalin 79 minuutin kohdalla. Välierissä Portugali sai vastaansa Espanjan, joka oli siis kaksi vuotta sitten pudottanut Portugalin jatkosta neljännesvälierissä. Espanja voitti Portugalin myös nyt, kun se onnistui maalittoman 120 minuutin jälkeen rangaistuspotkukilpailussa voittamaan 4–2. Ronaldo oli merkitty Portugalin viidenneksi vetäjäksi, eikä hän päässyt täten laukomaan pilkkua ollenkaan. Ronaldon käyttäytymistä kutsuttiin tästä syystä varsin itsekkääksi. Kerrottiin, että hän olisi häviönkin uhalla vaatinut saada toimia ottelun ratkaisijana, ja saada kunnian olla Portugalin viides laukoja rangaistuspotkukilpailussa.

MM-kilpailut 2014

2014 Brasilian MM-kisoissa Ronaldo kärsi polvivammasta. Hän joutui jättämään joukkueen sisäisiä harjoituksia kesken polven aiheuttaman kivun takia. Marraskuussa 2015 hän paljasti saksalaislehti Kickerin haastattelussa, ettei pystynyt pelaamaan kisojen jälkeen enää päivääkään tuntematta kipua polvessaan. Portugali ei lopulta selviytynyt lohkovaihetta pidemmälle, ja Ronaldon tilastoihin jäi ainoastaan yksi maali sekä yksi maaliin johtanut syöttö. Yleisesti ottaen vuoden 2014 MM-kisoja on pidetty suurena pettymyksenä Ronaldolle ja menestykseen tottuneelle Portugalille.

EM-kilpailut 2016

Ronaldo teki alkulohkon viimeisessä ottelussa, 3–3-tasapelissä Unkaria vastaan, kaksi maalia ja syötti yhden. Näin hänestä tuli ensimmäinen pelaaja, joka on tehnyt maalin neljissä EM-kilpailuissa.

Yhteensä Ronaldo teki turnauksessa kolme maalia ja antoi kolme maaliin johtanutta syöttöä. Pudotuspeleissä hän vaikutti tulokseen suorasti jokaisessa välierässä. Neljännesvälierissä Kroatiaa vastaan Ronaldo syötti ottelun ainoan maalin jatko-ottelun 27. minuutilla. Hän laukoi tilanteessa pallon maalia kohti ja pakotti Kroatian Danijel Subašićin torjuntaan. Torjunnasta kimmonneen paluupallon puski maaliin Ricardo Quaresma. Puolivälierävaiheessa Ronaldo toimi Puolaa vastaan joukkueensa ensimmäisenä laukojana rangaistuspotkukilpailussa. Hän onnistui maalinteossa, ja Portugali voitti kilpailun 5–3 sekä koko ottelun 2–1. Semifinaaleissa Portugali voitti Walesin 2–0. Ronaldo teki ottelun ensimmäisen ja syötti Nanille ottelun toisen maalin. Ronaldon osuma oli samalla ottelun voittomaali. Puskumaalin myötä hän nousi jakamaan EM-kisahistorian maaliennätystä Michel Platinin kanssa.

 

Loppuottelussa Ranskaa vastaan Ronaldo loukkasi polvensa ensimmäisellä puoliajalla, ja hänet jouduttiin vaihtamaan kentältä jo 25. peliminuutilla. Portugali voitti lopulta mestaruuden Éderin jatko-ottelumaalilla.

MM-kilpailut 2018

Ronaldo pelasi Venäjän MM-kilpailuissa 2018 Portugalin kaikki neljä ottelua. Hän teki kolme maalia Espanjaa ja yhden Marokkoa vastaan.

EM-kilpailut 2020

Ronaldo voitti maalikuninkuuden vuodelle 2021 siirretyissä EM-kilpailuissa tehtyään viisi maalia: kaksi Unkaria ja Ranskaa sekä yhden Saksaa vastaan.

MM-kilpailut 2022

Ronaldo teki MM-kilpailuissa yhden maalin Ghanaa vastaan.

Cristiano Ronaldo sai toisen etunimensä Ronald Reaganin etunimestä, sillä tämä oli hänen isänsä ihailema näyttelijä ja Yhdysvaltain presidentti Ronaldon syntymän aikaan. Ronaldolla on veli ja kaksi siskoa, mutta hän on sisaruksistaan nuorin. Ronaldon äiti Dolores Aveiro on kuitenkin myöntänyt tiedotusvälineille harkinneensa Cristianon kohdalla aborttia, koska perhe ei ollut toivonut enää neljättä lasta. Ronaldon isä kuoli alkoholismin aiheuttamiin vammoihin Ronaldon ollessa 20-vuotias.

Ronaldo oli nuorempana pidetty oppilas koulussa muiden keskuudessa, muttei erityisen menestynyt opiskelija hänen opettajiensa mielestä. Omien sanojensa mukaan hän heitti yhtä opettajaa tuolilla, koska tämä oli halveksinut Ronaldon perheen taloudellista tilannetta. Erottamiseen johtanutta kohtausta ei pidetty yllättävänä, sillä Ronaldo ei ollut nuoruudessaan kiinnostunut omasta koulunkäynnistään, ja hänellä oli suuria ongelmia sen kanssa. Lopulta hän ja hänen äitinsä päättivät, että Ronaldo lopettaisi koulun kokonaan kesken 14-vuotiaana ja keskittyisi kokopäiväisesti jalkapalloon puoliammattilaisena.^{tarvitaan parempi lähde} Vielä 22-vuotiaana Cristiano Ronaldo piti hieman urheilijalle sopimattomasta elämäntyylistä ja hän vietti paljon aikaa esimerkiksi yökerhoissa. Ronaldo on itse myöntänyt, että hänella oli tapana tulla vasta aamukolmelta kotiin eikä näin ollut mahdollista saada tarvittavaa määrää lepoa, jota ammattiurheilijoilta tyypillisesti vaaditaan.

Ronaldo ilmoitti heinäkuussa 2010 tulleensa poikalapsen isäksi. Hän toimii tällä hetkellä lapsen yksinhuoltajana, eikä äidin henkilöllisyyttä tuoda julkisuuteen. Ronaldo seurusteli ja oli kihloissa venäläisen supermallin Irina Shaykin kanssa vuosina 2010–2015. He erosivat, kun tuli ilmi huhuja joiden mukaan Ronaldo olisi pettänyt puolisoaan brasilialaisen Andressa Urachin kanssa. Ronaldo kuitenkin kiisti kaikki huhut, jotka koskivat hänen tyttöystävänsä pettämistä. Syksyllä 2016 Ronaldolla oli lyhyt suhde Miss Espanja Desirée Corderon kanssa. Ronaldo sai kesäkuussa 2017 kaksoset, tytön ja pojan sijaissynnyttäjän avulla. Saman vuoden marraskuussa Ronaldo sai tyttären, jonka äiti on Georgina Rodriguez. Hän ja Ronaldo ovat olleet yhdessä vuodesta 2016 lähtien. Huhtikuussa 2022 Rodriguez synnytti heille kaksoset, joista toinen, poika kuoli synnytyksessä ja toinen, tyttö jäi henkiin.

Raiskaussyytökset

Urheilu-uransa aikana Ronaldo on joutunut myös raiskaussyytöksien ympäröimäksi. Kun Ronaldo pelasi vielä Manchester Unitedissa, hän oli raiskaussyytöksien kohteena vuonna 2005. Brittiläinen nainen kertoi Ronaldon raiskanneen hänet lontoolaisen hotellin sviitissä. Ronaldo itse, kuin myös hänen edustajansakin, kiistivät syytökset jyrkästi ja kertoivat taustalla olevan huomionhakuisuus ja yritykset myydä raiskaustarinaa brittilehdistölle.

Vuonna 2017 Der Spiegel uutisoi, että Ronaldo olisi maksanut raiskauksen uhrin hiljaiseksi. Väitetty raiskaus olisi tapahtunut vuonna 2009 Yhdysvaltojen Las Vegasissa. Der Spiegelin mukaan tapahtuman jälkeen Ronaldon ja asianomistajan edustajat olisivat sopineet 372 000 korvaussummasta naiselle, jotta tämä ei toisi tapahtumaa julkisuuteen.

Tulot

Talouslehti Forbesin mukaan Cristiano Ronaldo oli maailman menestynein urheilija taloudellisesti vuonna 2017. Hänen tulojensa summaksi arvioitiin noin 82,7 miljoonan euroa. Tulot koostuivat sekä mainostuloista, joiden osuus on noin 31,1 miljoonaa, että palkkatuloista, joiden osuus oli noin 51,6 miljoonaa euroa. Ronaldon tärkeimpiin sponsoreihin kuuluvat muun muassa Nike, Tag Heuer, Sacoor Brothers, Monster Headphones, Herbalife ja Abbott Labs. Ronaldon noin 600 ^lähde? miljoonaa sosiaalisen median seuraajaa ovat olleet suuressa roolissa mainostulojen suhteen, sillä laaja näkyvyys nostattaa mainonnan tuomaa arvoa.

Autokokoelma

Ronaldo omistaa valtavan arvoautojen kokoelman, jossa on ainakin kolme Bugattia, Bugatti Centodieci, Bugatti Chiron, Bugatti Veyron Grand Sport Vitesse, kolme Rollls-Roycea, Rolls-Royce Cullinan ja kaksi Rolls-Royce Phantomia, Ferrareita neljä kappaletta, muun muassa Ferrari F12 TDF, Ferrari F430, Ferrari 599 GTO, Ferrari Monza SP2, Lamborghini Aventador LP 700-4, Maserati GranCabrio, Aston Martin DB9, Porsche 911 Turbo S, kolme Mercedestä, Mercedes-Benz Brabus G65, Mercedes-Benz GLE63s AMG ja Mercedes-Benz S65, Audi RS7, McLaren Senna ja Chevrolet Camaro ZL1.

Veronkierto

Ronaldo joutui veronkiertoskandaalin kohteeksi kesäkuussa 2017. Kävi ilmi, että Ronaldo oli mahdollisesti kierrättänyt tulojaan veroparatiisien kautta vuosina 2011–2014. Espanjan verohallinnon asiantuntijoiden arvion mukaan on mahdollista, että Ronaldo kierrätti tulojaan Neitsytsaarien kautta jopa 160 miljoonan euron edestä. Espanjan lain mukaan tämä voisi tarkoittaa pahimmillaan jopa kuuden vuoden vankeutta, sillä rangaistus voidaan laskea periaatteella kaksi vuotta vankeutta jokaista veronkiertovuotta kohden. Verohallinnon mukaan rangaistusta on kumminkin mahdollista alentaa mikäli jälkiverot maksetaan asianmukaisesti.

Kesäkuussa 2018 Ronaldo pääsi sopimukseen Espanjan veroviranomaisten kanssa kahden vuoden ehdollisesta vankeusrangaistuksesta ja 18,8 miljoonan euron sakoista. Ronaldo oli 2010-luvun alussa jättänyt maksamatta veroja 14,7 miljoonan euron edestä.

Seurajoukkue

Päivitetty 20. toukokuuta 2021.

Maajoukkue

Maajoukkuetilastot

Päivitetty 18. toukokuuta 2021.

Kausi Turnaus Karsinnat Ystävyysottelut Yhteensä Ottelut Maalit Ottelut Maalit Ottelut Maalit Ottelut Maalit 2003–2004 6 2 0 0 7 0 13 2 2004–2005 0 0 8 7 2 0 10 7 2005–2006 6 1 4 0 5 2 15 3 2006–2007 0 0 6 5 2 0 8 5 2007–2008 3 1 7 3 2 0 12 4 2008–2009 0 0 4 0 3 1 7 1 2009–2010 4 1 3 0 4 0 11 1 2010–2011 0 0 3 2 2 1 5 3 2011–2012 5 3 5 5 4 1 14 9 2012–2013 0 0 6 1 3 3 9 4 2013–2014 3 1 4 7 3 3 10 11 2014–2015 0 0 4 5 2 0 6 5 2015–2016 7 3 2 0 4 3 13 6 2016–2017 4 2 5 11 1 1 10 14 2017–2018 4 4 4 4 3 2 11 10 2018–2019 2 3 2 0 0 0 4 3 2019–2020 0 0 6 11 0 0 6 11 2020–2021 8 7 3 1 4 2 9 10 2021–2022 0 0 1 2 0 0 1 2 Yhteensä 52 28 76 62 51 19 180 111

Ottelut ja maalit maajoukkuekilpailuittain Kilpailu Ottelut Maalit Ystävyysottelut 51 19 EM-karsinnat 35 31 EM-kilpailut 25 14 Kansojen liiga 6 5 MM-karsinnat 42 33 MM-kilpailut 17 7 Maanosaliittojen cup 4 2 Yhteensä 180 111 Maalit maanosaliiton mukaan Liitto Joukkueet Maalit UEFA 30 89 CAF 4 6 AFC 3 4 CONMEBOL 2 2 CONCACAF 1 1 OFC 1 1 Yhteensä 41 103

Maalit vastustajan mukaan Vastustaja Maalit   LTU 7   SWE 7   AND 6   LUX 6   ARM 5   LAT 5   EST 4   FRO 4   HUN 4   NED 4   BEL 3   DEN 3   NIR 3   RUS 3   ESP 3   SUI 3   AZE 2   BIH 2   CMR 2   CYP 2   CZE 2   EGY 2   KAZ 2   KSA 2   ARG 1   CRO 1   ECU 1   FIN 1   GHA 1   GRE 1   ISL 1   IRN 1   MAR 1   NZL 1   PRK 1   PAN 1   POL 1   SRB 1   SVK 1   UKR 1   WAL 1 Yhteensä 103

Maajoukkuemaalit

Päivitetty 13. lokakuuta 2021.

Cristiano Ronaldon maajoukkuemaalit
#	Päivämäärä	Pelipaikka	Vastustaja	Maali	Tulos	Ottelumuoto
2004
1.	12. kesäkuuta 2004	Estádio do Dragão, Porto, Portugali	Kreikka	1 – 2	1–2	EM-kilpailut 2004
2.	30. kesäkuuta 2004	Estádio José Alvalade, Lissabon, Portugali	Alankomaat	1 – 0	1–0	EM-kilpailut 2004
3.	4. syyskuuta 2004	Skonto Stadion, Riika, Latvia	Latvia	1 – 0	2–0	MM-karsinta 2006
4.	8. syyskuuta 2004	Estádio Dr. Magalhães Pessoa, Leiria, Portugali	Viro	1 – 0	4–0	MM-karsinta 2006
5.	13. lokakuuta 2004	Estádio José Alvalade, Lissabon, Portugali	Venäjä	2 – 0	7–1	MM-karsinta 2006
6.	13. lokakuuta 2004	Estádio José Alvalade, Lissabon, Portugali	Venäjä	4 – 0	7–1	MM-karsinta 2006
7.	17. marraskuuta 2004	Stade Josy Barthel, Luxemburg, Luxemburg	Luxemburg	2 – 0	5–0	MM-karsinta 2006
2005
8.	4. kesäkuuta 2005	Estádio José Alvalade, Lissabon, Portugali	Slovakia	2 – 0	2–0	MM-karsinta 2006
9.	8. kesäkuuta 2005	A. Le Coq Arena, Tallinna, Viro	Viro	1 – 0	1–0	MM-karsinta 2006
2006
10.	1. maaliskuuta 2006	Esprit-arena, Düsseldorf, Saksa	Saudi-Arabia	1 – 0	3–0	Ystävyysottelu
11.	1. maaliskuuta 2006	Esprit-arena, Düsseldorf, Saksa	Saudi-Arabia	3 – 0	3–0	Ystävyysottelu
12.	17. kesäkuuta 2006	Waldstadion, Frankfurt, Saksa	Iran	2 – 0	2–0	MM-kilpailut 2006
13.	7. lokakuuta 2006	Estádio do Bessa, Porto, Portugali	Azerbaidžan	1 – 0	3–0	EM-karsinta 2008
14.	7. lokakuuta 2006	Estádio do Bessa, Porto, Portugali	Azerbaidžan	3 – 0	3–0	EM-karsinta 2008
15.	15. marraskuuta 2006	Estádio Cidade de Coimbra, Coimbra, Portugali	Kazakstan	2 – 0	3–0	EM-karsinta 2008
2007
16.	24. maaliskuuta 2007	Estádio José Alvalade, Lissabon, Portugali	Belgia	2 – 0	4–0	EM-karsinta 2008
17.	24. maaliskuuta 2007	Estádio José Alvalade, Lissabon, Portugali	Belgia	4 – 0	4–0	EM-karsinta 2008
18.	22. elokuuta 2007	Hanrapetakan Stadion, Jerevan, Armenia	Armenia	1 – 1	1–1	EM-karsinta 2008
19.	15. marraskuuta 2007	Estádio José Alvalade, Lissabon, Portugali	Puola	2 – 1	2–2	EM-karsinta 2008
20.	15. marraskuuta 2007	Almatyn keskusstadion, Almaty, Kazakstan	Kazakstan	2 – 0	2–1	EM-karsinta 2008
2008
21.	11. kesäkuuta 2008	Stade de Genève, Geneve, Sveitsi	Tšekki	2 – 1	3–1	EM-kilpailut 2008
2009
22.	11. helmikuuta 2009	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Suomi	1 – 0	1–0	Ystävyysottelu
2010
23.	21. kesäkuuta 2010	Cape Town Stadium, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka	Pohjois-Korea	6 – 0	7–0	MM-kilpailut 2010
24.	8. lokakuuta 2010	Estádio do Dragão, Porto, Portugali	Tanska	3 – 1	3–1	EM-karsinta 2012
25.	12. lokakuuta 2010	Laugardalsvöllur, Reykjavík, Islanti	Islanti	1 – 0	3–1	EM-karsinta 2012
2011
26.	9. helmikuuta 2011	Stade de Genève, Geneve, Sveitsi	Argentiina	1 – 1	1–2	Ystävyysottelu
27.	10. elokuuta 2011	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Luxemburg	2 – 0	5–0	Ystävyysottelu
28.	2. syyskuuta 2011	GSP Stadion, Nikosia, Kypros	Kypros	1 – 0	4–0	EM-karsinta 2012
29.	2. syyskuuta 2011	GSP Stadion, Nikosia, Kypros	Kypros	2 – 0	4–0	EM-karsinta 2012
30.	11. lokakuuta 2011	Parken, Kööpenhamina, Tanska	Tanska	1 – 2	1–2	EM-karsinta 2012
31.	15. marraskuuta 2011	Estádio da Luz, Lissabon, Portugali	Bosnia ja Hertsegovina	1 – 0	6–2	EM-karsinta 2012
32.	15. marraskuuta 2011	Estádio da Luz, Lissabon, Portugali	Bosnia ja Hertsegovina	3 – 1	6–2	EM-karsinta 2012
2012
33.	17. kesäkuuta 2012	Metalist stadion, Harkova, Ukraina	Alankomaat	1 – 1	2–1	EM-kilpailut 2012
34.	17. kesäkuuta 2012	Metalist stadion, Harkova, Ukraina	Alankomaat	2 – 1	2–1	EM-kilpailut 2012
35.	21. kesäkuuta 2012	Varsovan kansallisstadion, Varsova, Puola	Tšekki	2 – 0	5–0	EM-kilpailut 2012
36.	15. elokuuta 2012	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Panama	2 – 0	2–0	Ystävyysottelu
37.	7. syyskuuta 2012	Stade Josy Barthel, Luxemburg, Luxemburg	Luxemburg	1 – 1	2–1	MM-karsinta 2014
2013
38.	6. helmikuuta 2013	Estádio D. Afonso Henriques, Guimarães, Portugali	Ecuador	1 – 1	2–3	Ystävyysottelu
39.	10. kesäkuuta 2013	Stade de Genève, Geneve, Sveitsi	Kroatia	1 – 0	1–0	Ystävyysottelu
40.	14. elokuuta 2013	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Alankomaat	1 – 1	1–1	Ystävyysottelu
41.	6. syyskuuta 2013	Windsor Park, Belfast, Pohjois-Irlanti	Pohjois-Irlanti	2 – 2	4–2	MM-karsinta 2014
42.	6. syyskuuta 2013	Windsor Park, Belfast, Pohjois-Irlanti	Pohjois-Irlanti	3 – 2	4–2	MM-karsinta 2014
43.	6. syyskuuta 2013	Windsor Park, Belfast, Pohjois-Irlanti	Pohjois-Irlanti	4 – 2	4–2	MM-karsinta 2014
44.	15. marraskuuta 2013	Estádio da Luz, Lissabon, Portugali	Ruotsi	1 – 0	1–0	MM-karsinta 2014
45.	19. marraskuuta 2013	Friends Arena, Solna, Ruotsi	Ruotsi	1 – 0	3–2	MM-karsinta 2014
46.	19. marraskuuta 2013	Friends Arena, Solna, Ruotsi	Ruotsi	2 – 2	3–2	MM-karsinta 2014
47.	19. marraskuuta 2013	Friends Arena, Solna, Ruotsi	Ruotsi	3 – 2	3–2	MM-karsinta 2014
2014
48.	5. maaliskuuta 2014	Estádio Dr. Magalhães Pessoa, Leiria, Portugali	Kamerun	1 – 0	5–1	Ystävyysottelu
49.	5. maaliskuuta 2014	Estádio Dr. Magalhães Pessoa, Leiria, Portugali	Kamerun	5 – 1	5–1	Ystävyysottelu
50.	26. kesäkuuta 2014	Estádio Nacional Mané Garrincha, Brasília, Brasilia	Ghana	2 – 1	2–1	MM-kilpailut 2014
51.	14. lokakuuta 2014	Parken, Kööpenhamina, Tanska	Tanska	1 – 0	1–0	EM-karsinta 2016
52.	14. marraskuuta 2014	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Armenia	1 – 0	1–0	EM-karsinta 2016
2015
53.	13. kesäkuuta 2015	Hanrapetakan Stadion, Jerevan, Armenia	Armenia	1 – 1	3–2	EM-karsinta 2016
54.	13. kesäkuuta 2015	Hanrapetakan Stadion, Jerevan, Armenia	Armenia	2 – 1	3–2	EM-karsinta 2016
55.	13. kesäkuuta 2015	Hanrapetakan Stadion, Jerevan, Armenia	Armenia	3 – 1	3–2	EM-karsinta 2016
2016
56.	29. maaliskuuta 2016	Estádio Dr. Magalhães Pessoa, Leiria, Portugali	Belgia	2 – 0	2–1	Ystävyysottelu
57.	8. kesäkuuta 2016	Estádio da Luz, Lissabon, Portugali	Viro	1 – 0	7–0	Ystävyysottelu
58.	8. kesäkuuta 2016	Estádio da Luz, Lissabon, Portugali	Viro	3 – 0	7–0	Ystävyysottelu
59.	22. kesäkuuta 2016	Parc Olympique, Lyon, Ranska	Unkari	2 – 2	3–3	EM-kilpailut 2016
60.	22. kesäkuuta 2016	Parc Olympique, Lyon, Ranska	Unkari	3 – 3	3–3	EM-kilpailut 2016
61.	6. heinäkuuta 2016	Parc Olympique, Lyon, Ranska	Wales	1 – 0	2–0	EM-kilpailut 2016
62.	7. lokakuuta 2016	Estádio Municipal de Aveiro, Aveiro, Portugali	Andorra	1 – 0	6–0	MM-karsinta 2018
63.	7. lokakuuta 2016	Estádio Municipal de Aveiro, Aveiro, Portugali	Andorra	2 – 0	6–0	MM-karsinta 2018
64.	7. lokakuuta 2016	Estádio Municipal de Aveiro, Aveiro, Portugali	Andorra	4 – 0	6–0	MM-karsinta 2018
65.	7. lokakuuta 2016	Estádio Municipal de Aveiro, Aveiro, Portugali	Andorra	5 – 0	6–0	MM-karsinta 2018
66.	10. lokakuuta 2016	Tórsvøllur, Tórshavn, Färsaaret	Färsaaret	4 – 0	6–0	MM-karsinta 2018
67.	13. marraskuuta 2016	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Latvia	1 – 0	4–1	MM-karsinta 2018
68.	13. marraskuuta 2016	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Latvia	3 – 1	4–1	MM-karsinta 2018
2017
69.	25. maaliskuuta 2017	Estádio da Luz, Lissabon, Portugali	Unkari	2 – 0	3–0	MM-karsinta 2018
70.	25. maaliskuuta 2017	Estádio da Luz, Lissabon, Portugali	Unkari	3 – 0	3–0	MM-karsinta 2018
71.	28. maaliskuuta 2017	Estádio do Marítimo, Funchal, Madeira, Portugali	Ruotsi	1 – 0	2–3	Ystävyysottelu
72.	9. kesäkuuta 2017	Skonto Stadion, Riika, Latvia	Latvia	1 – 0	3–0	MM-karsinta 2018
73.	9. kesäkuuta 2017	Skonto Stadion, Riika, Latvia	Latvia	2 – 0	3–0	MM-karsinta 2018
74.	21. kesäkuuta 2017	Otkrytije Arena, Moskova, Venäjä	Venäjä	1 – 0	1–0	Maanosaliittojen cup 2017
75.	24. kesäkuuta 2017	Stadion Krestovski, Pietari, Venäjä	Uusi-Seelanti	1 – 0	4–0	Maanosaliittojen cup 2017
76.	31. elokuuta 2017	Estádio do Bessa, Porto, Portugali	Färsaaret	1 – 0	5–1	MM-karsinta 2018
77.	31. elokuuta 2017	Estádio do Bessa, Porto, Portugali	Färsaaret	2 – 0	5–1	MM-karsinta 2018
78.	31. elokuuta 2017	Estádio do Bessa, Porto, Portugali	Färsaaret	4 – 1	5–1	MM-karsinta 2018
79.	7. lokakuuta 2017	Estadi Nacional, Andorra la Vella, Andorra	Andorra	1 – 0	2–0	MM-karsinta 2018
2018
80.	23. maaliskuuta 2018	Letzigrund, Zürich, Sveitsi	Egypti	1 – 1	2–1	Ystävyysottelu
81.	23. maaliskuuta 2018	Letzigrund, Zürich, Sveitsi	Egypti	2 – 1	2–1	Ystävyysottelu
82.	15. kesäkuuta 2018	Olympiastadion, Sotši, Venäjä	Espanja	1 – 0	3–3	MM-kilpailut 2018
83.	15. kesäkuuta 2018	Olympiastadion, Sotši, Venäjä	Espanja	2 – 1	3–3	MM-kilpailut 2018
84.	15. kesäkuuta 2018	Olympiastadion, Sotši, Venäjä	Espanja	3 – 3	3–3	MM-kilpailut 2018
85.	20. kesäkuuta 2018	Lužniki, Moskova, Venäjä	Marokko	1 – 0	1–0	MM-kilpailut 2018
2019
86.	5. kesäkuuta 2019	Estádio do Dragão, Porto, Portugali	Sveitsi	1 – 0	3–1	Kansojen liiga 2019 lopputurnaus
87.	5. kesäkuuta 2019	Estádio do Dragão, Porto, Portugali	Sveitsi	2 – 1	3–1	Kansojen liiga 2019 lopputurnaus
88.	5. kesäkuuta 2019	Estádio do Dragão, Porto, Portugali	Sveitsi	3 – 1	3–1	Kansojen liiga 2019 lopputurnaus
89.	7. syyskuuta 2019	Punaisen tähden stadion, Belgrad, Serbia	Serbia	3 – 1	4–2	EM-karsinta 2020
90.	10. syyskuuta 2019	LFF Stadion, Vilna, Liettua	Liettua	1 – 0	5–1	EM-karsinta 2020
91.	10. syyskuuta 2019	LFF Stadion, Vilna, Liettua	Liettua	2 – 1	5–1	EM-karsinta 2020
92.	10. syyskuuta 2019	LFF Stadion, Vilna, Liettua	Liettua	3 – 1	5–1	EM-karsinta 2020
93.	10. syyskuuta 2019	LFF Stadion, Vilna, Liettua	Liettua	4 – 1	5–1	EM-karsinta 2020
94.	11. lokakuuta 2019	Estádio José Alvalade, Lissabon, Portugali	Luxemburg	2 – 0	3–0	EM-karsinta 2020
95.	14. lokakuuta 2019	Olympiastadion, Kiova, Ukraina	Ukraina	1 – 2	1–2	EM-karsinta 2020
96.	14. marraskuuta 2019	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Liettua	1 – 0	6–0	EM-karsinta 2020
97.	14. marraskuuta 2019	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Liettua	2 – 0	6–0	EM-karsinta 2020
98.	14. marraskuuta 2019	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Liettua	6 – 0	6–0	EM-karsinta 2020
99.	17. marraskuuta 2019	Stade Josy Barthel, Luxemburg, Luxemburg	Luxemburg	2 – 0	2–0	EM-karsinta 2020
2020
100.	8. syyskuuta 2020	Friends Arena, Solna, Ruotsi	Ruotsi	1 – 0	2–0	Kansojen liiga 2020–2021
101.	8. syyskuuta 2020	Friends Arena, Solna, Ruotsi	Ruotsi	2 – 0	2–0	Kansojen liiga 2020–2021
102.	11. marraskuuta 2020	Estádio da Luz, Lissabon, Portugali	Andorra	6 – 0	7–0	Ystävyysottelu
2021
103.	30. maaliskuuta 2021	Stade Josy Barthel, Luxemburg, Luxemburg	Luxemburg	2 – 1	3–1	MM-karsinta 2022
104.	9. kesäkuuta 2021	Estádio José Alvalade, Lissabon, Portugali	Israel	2 – 0	4–0	Ystävyysottelu
105.	15. kesäkuuta 2021	Puskás Arena, Budapest, Unkari	Unkari	2 – 0	3–0	EM-kilpailut 2020
106.	15. kesäkuuta 2021	Puskás Arena, Budapest, Unkari	Unkari	3 – 0	3–0	EM-kilpailut 2020
107.	19. kesäkuuta 2021	Allianz Arena, München, Saksa	Saksa	1 – 0	2–4	EM-kilpailut 2020
108.	23. kesäkuuta 2021	Puskás Arena, Budapest, Unkari	Ranska	1 – 0	2–2	EM-kilpailut 2020
109.	23. kesäkuuta 2021	Puskás Arena, Budapest, Unkari	Ranska	2 – 2	2–2	EM-kilpailut 2020
110.	1. syyskuuta 2021	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Irlannin tasavalta	1 – 1	2–1	MM-karsinta 2022
111.	1. syyskuuta 2021	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Irlannin tasavalta	2 – 1	2–1	MM-karsinta 2022
112.	9. lokakuuta 2021	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Qatar	1 – 0	3–0	Ystävyysottelu
113.	12. lokakuuta 2021	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Luxemburg	1 – 0	5–0	MM-karsinta 2022
114.	12. lokakuuta 2021	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Luxemburg	2 – 0	5–0	MM-karsinta 2022
115.	12. lokakuuta 2021	Estádio Algarve, Faro, Portugali	Luxemburg	5 – 0	5–0	MM-karsinta 2022

 

Seurajoukkue

• Manchester United:
  • Englannin pääsarjamestaruus: 2006–2007, 2007–2008 ja 2008–2009
  • Englannin cup: 2003–2004
  • Englannin liigacup: 2005–2006 ja 2008–2009
  • Englannin supercup: 2007
  • Mestarien liiga: 2007–2008
  • Seurajoukkueiden maailmanmestaruus: 2008
• Real Madrid:
  • Espanjan pääsarjamestaruus: 2011–2012 ja 2016–2017
  • Espanjan cup: 2010–2011 ja 2013–2014
  • Espanjan supercup: 2012 ja 2017
  • Mestarien liiga: 2013–2014, 2015–2016, 2016–2017 ja 2017–2018
  • Euroopan supercup: 2014, 2016 ja 2017
  • Seurajoukkueiden maailmanmestaruus: 2014, 2016 ja 2017
• Juventus:
  • Italian pääsarjamestaruus: 2018–2019 ja 2019–2020
  • Italian cup: 2020–2021
  • Italian supercup: 2018 ja 2020

Maajoukkue

• Portugali:
  • Euroopan-mestaruuskilpailut:
    • Kulta: 2016
    • Hopea: 2004
    • Pronssi: 2012
  • Kansojen liiga:
    • Voitto: 2018–2019
  • Maanosaliittojen cup:
    • Pronssi: 2017

Henkilökohtainen

• Englanti:
  • Valioliigan kauden pelaaja: 2006–2007
  • Valioliigan kuukauden pelaaja: marraskuu 2006, joulukuu 2006, tammikuu 2008 ja maaliskuu 2008
  • Valioliigan kauden paras maalintekijä: 2007–2008
  • FWA:n vuoden pelaaja: 2007 ja 2008
  • PFA:n pelaajien vuoden pelaaja: 2007 ja 2008
  • PFA:n vuoden nuori pelaaja: 2007
  • PFA:n vuoden joukkue: 2005–2006, 2006–2007 ja 2007–2008
  • PFA:n kannattajien vuoden pelaaja: 2007 ja 2008
  • PFA:n kannattajien kuukauden pelaaja: lokakuu 2006 ja helmikuu 2007
  • Manchester Unitedin kannattajien vuoden pelaaja: 2003–2004, 2006–2007 ja 2007–2008
• Espanja:
  • Pichichi-palkinto: 2010–2011, 2013–2014 ja 2014–2015
  • Di Stéfano -palkinto: 2011–2012, 2012–2013, 2013–2014 ja 2015–2016
  • LFP:n arvokkain pelaaja: 2012–2013
  • LFP:n paras pelaaja: 2013–2014
  • LFP:n paras hyökkääjä: 2013–2014
  • LFP:n kauden hienoin maali: 2013–2014
• Portugali:
  • Portugalin vuoden urheilija: 2006
  • Portugalin vuoden jalkapalloilija: 2007
• Saudi-Arabia:
  • Arab Club Champions Cup: 2023
• Kansainvälinen:
  • FIFAn kultainen pallo:
    • 1. sija: 2013 ja 2014
    • 2. sija: 2011, 2012 ja 2015
  • Kultainen pallo:
    • 1. sija: 2008, 2016 ja 2017
    • 2. sija: 2007 ja 2009
  • FIFAn vuoden pelaaja:
    • 1. sija: 2008, 2016 ja 2017
    • 2. sija: 2009
    • 3. sija: 2007
  • Euroopan Kultainen kenkä: 2007–2008, 2010–2011, 2013–2014 ja 2014–2015
  • Puskás-palkinto: 2009
  • Mestarien liigan kauden paras maalintekijä: 2007–2008, 2012–2013, 2013–2014, 2014–2015 ja 2015–2016
  • Valinta FIFPro:n vuoden joukkueeseen: 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014 ja 2015
  • FIFPro Special Young Player of the Year: 2004–2005 ja 2005–2006
  • Euroopan jalkapalloliiton vuoden joukkue: 2004, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 ja 2016
  • Valinta EM-turnauksen parhaaseen joukkueeseen: 2004, 2012 ja 2016
  • Trofeo Bravo: 2004
  • World Soccer -lehden vuoden pelaaja: 2008 ja 2013
  • Onze d’Or (Onze Mundial -lehden vuoden pelaaja): 2008 ja 2017

• Caioli, Luca: Ronaldo. Minerva Kustannus, 2013. ISBN 9789523120655.
• Ortego, Enrique: Sueños cumplidos. Editorial Everest, 2009. ISBN 9788444102412.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cristiano Ronaldo Wiki Commonsissa

• Cristiano Ronaldo Topforward -sivustolla. (englanniksi)
• Cristiano Ronaldon tilastot BDFutbol -sivustolla. (englanniksi)
• Cristiano Ronaldo Elite Football -sivustolla. (englanniksi)
• Cristiano Ronaldo Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
• Cristiano Ronaldo Internet Movie Databasessa. (englanniksi)

Palkinnot

Euroopan Kultainen kenkä

1968: Eusébio • 1969: Petăr Žekov • 1970: Gerd Müller • 1971: Josip Skoblar • 1972: Gerd Müller • 1973: Eusébio • 1974: Héctor Yazalde • 1975: Dudu Georgescu • 1976: Sotiris Kaiafas • 1977: Dudu Georgescu • 1978: Hans Krankl • 1979: Kees Kist • 1980: Erwin Vandenbergh • 1981: Georgi Slavkov • 1982: Wim Kieft • 1983: Fernando Gomes • 1984: Ian Rush • 1985: Fernando Gomes • 1986: Marco van Basten • 1987: Rodion Cămătaru & Toni Polster • 1988: Tanju Çolak • 1989: Dorin Mateuț • 1990: Hugo Sánchez & Hristo Stoitškov • 1997: Ronaldo • 1998: Nikos Mahlas • 1999: Mário Jardel • 2000: Kevin Phillips • 2001: Henrik Larsson • 2002: Mário Jardel • 2003: Roy Makaay • 2004: Thierry Henry • 2005: Thierry Henry & Diego Forlán • 2006: Luca Toni • 2007: Francesco Totti • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Diego Forlán • 2010: Lionel Messi • 2011: Cristiano Ronaldo • 2012: Lionel Messi • 2013: Lionel Messi • 2014: Cristiano Ronaldo / Luis Suárez • 2015: Cristiano Ronaldo

Kultainen pallo (Ballon d’Or)

1956: Stanley Matthews • 1957: Alfredo Di Stéfano • 1958: Raymond Kopa • 1959: Alfredo Di Stéfano • 1960: Luis Suárez • 1961: Omar Sivori • 1962: Josef Masopust • 1963: Lev Jašin • 1964: Denis Law • 1965: Eusébio • 1966: Bobby Charlton • 1967: Flórián Albert • 1968: George Best • 1969: Gianni Rivera • 1970: Gerd Müller • 1971: Johan Cruijff • 1972: Franz Beckenbauer • 1973: Johan Cruijff • 1974: Johan Cruijff • 1975: Oleh Bloh’in • 1976: Franz Beckenbauer • 1977: Allan Simonsen • 1978: Kevin Keegan • 1979: Kevin Keegan • 1980: Karl-Heinz Rummenigge • 1981: Karl-Heinz Rummenigge • 1982: Paolo Rossi • 1983: Michel Platini • 1984: Michel Platini • 1985: Michel Platini • 1986: Ihor Bjelanov • 1987: Ruud Gullit • 1988: Marco van Basten • 1989: Marco van Basten • 1990: Lothar Matthäus • 1991: Jean-Pierre Papin • 1992: Marco van Basten • 1993: Roberto Baggio • 1994: Hristo Stoitškov • 1995: George Weah • 1996: Matthias Sammer • 1997: Ronaldo • 1998: Zinédine Zidane • 1999: Rivaldo • 2000: Luís Figo • 2001: Michael Owen • 2002: Ronaldo • 2003: Pavel Nedvěd • 2004: Andri Ševtšenko • 2005: Ronaldinho • 2006: Fabio Cannavaro • 2007: Kaká • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Lionel Messi

FIFAn kultainen pallo (FIFA Ballon d’Or)

2010: Lionel Messi • 2011: Lionel Messi • 2012: Lionel Messi • 2013: Cristiano Ronaldo • 2014: Cristiano Ronaldo • 2015: Lionel Messi

FIFAn vuoden pelaaja

Miehet:	1991   Lothar Matthäus	1992   Marco van Basten	1993   Roberto Baggio	1994   Romário	1995   George Weah	1996   Ronaldo	1997   Ronaldo
	1998   Zinédine Zidane	1999   Rivaldo	2000   Zinédine Zidane	2001   Luís Figo	2002   Ronaldo	2003   Zinédine Zidane
	2004   Ronaldinho	2005   Ronaldinho	2006   Fabio Cannavaro	2007   Kaká	2008   Cristiano Ronaldo	2009   Lionel Messi
Naiset:	2001   Mia Hamm	2002   Mia Hamm	2003   Birgit Prinz	2004   Birgit Prinz	2005   Birgit Prinz	2006   Marta
	2007   Marta	2008   Marta	2009   Marta	2010   Marta	2011   Homare Sawa

UEFA Club Football Awards

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

Vuoden pelaaja:

Ronaldo

Beckham

Redondo

Effenberg

Zidane

Buffon

Deco

Gerrard

Ronaldinho

Kaká

C. Ronaldo

Messi

Milito

Vuoden maalivahti:

Schmeichel

Kahn

Kahn

Kahn

Kahn

Buffon

Baía

Čech

Lehmann

Čech

Čech

Van Der Sar

Júlio César

Vuoden puolustaja:

Hierro

Stam

Stam

Ayala

Carlos

Carlos

Carvalho

Terry

Puyol

Maldini

Terry

Terry

Maicon

Vuoden keskikenttäpelaaja:

Zidane

Beckham

Mendieta

Mendieta

Ballack

Nedvěd

Deco

Kaká

Deco

Seedorf

Lampard

Xavi

Sneijder

Vuoden hyökkääjä:

Ronaldo

Ševtšenko

Raúl

Raúl

Raúl

Van Nistelrooy

Morientes

Ronaldinho

Eto’o

Kaká

C. Ronaldo

Messi

Milito

Vuoden valmentaja:

Lippi

Ferguson

Cúper

Hitzfeld

Del Bosque

Ancelotti   Mourinho

Mourinho   Benítez

Benítez   Gazzajev

Ramos   Rijkaard