Sotši: Kaupunki Venäjällä

Kaupungista on vain noin 20 km Georgiasta itsenäiseksi julistautuneen Abhasian rajalle. Sotšin asukasluku vuonna 2012 oli 364 171 ja koko kaupunkipiirin 441 407.

Sotši (Сочи)
lippu	vaakuna
Krasnodarin aluepiiri Venäjällä, alla kaupungin sijainti aluepiirissä
Sotši
Koordinaatit: , 39°43′36″E
Valtio	Venäjä
Hallintoalue	Krasnodarin aluepiiri
Perustettu	1864
Nykyinen nimi	1896
Kaupungiksi	1917
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Viktor Kolodjažny
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	3508 km²
Väkiluku (2012)	364 171
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)
Postinumero	354xxx
Suuntanumero(t)	+7 8622
http://www.sochiadm.ru
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Talviolympialaiset 2014 järjestettiin Sotšissa.

Varhaiset vaiheet

500-luvulta 1400-luvulle alue kuului vuorotellen kasaareille, Abhasian kuningaskunnille ja viimeisimpänä Georgialle, minkä alaisuudessa nykyisen Sotšin kaupungin alueelle rakennettiin jopa tusinan verran kirkkoja. Muun muassa 1000-luvulta peräisin olevan bysanttilaisen basilikan rauniot ovat edelleen nähtävissä.

1400-luvulta lähtien rannikkoa hallitsivat ottomaanit ja pieniltä osin paikalliset vuoristolaisklaanit.

 

Venäjän hallintaan

Alue luovutettiin Venäjälle vuonna 1829 Venäjän-Turkin sodan päätteeksi. Vuonna 1838 venäläiset perustivat nykyisen Sotšin alueelle Aleksandrijan (ven. Александри́я) linnoituksen, jonka nimi vaihdettiin Navaginskiksi (ven. Навагинский) seuraavana vuonna. Krimin sodan aikana linnoitus hylättiin.

Sotši oli välillä Tšerkessian valtion pääkaupunki. Venäjän valloitettua Tšerkessian 1858 tšerkessiväestö karkotettiin tai tapettiin ja kaupunki asutettiin venäläisillä. Aikaisemmin hylätty linnoitus jälleenrakennettiin vuonna 1864 Dahovskin (ven. Даховский) etuvartioksi. Vuonna 1874 nimi vaihdettiin Dahovski Posadiksi (ven. Даховский Посад).

Sotši sai nykyisen nimensä paikalliselta joelta vuonna 1896. Vuonna 1917 siitä tuli kaupunki. Alueella tapahtui useita hajanaisia aseellisia yhteenottoja Puna-armeijan, Venäjän valkoisen armeijan ja georgialaisten välillä vuosina 1918-19.

Neuvostoajasta nykypäivään

Sotšista tuli yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä lomakohteista 1930-luvun alkuun mennessä. Stalin vieraili kaupungissa 1920-luvulla ja rakennutti kaupunkiin myöhemmin datšan. Viime aikoina Sotšin kiinnostavuus on kasvanut samanlaisesta syystä, sillä Vladimir Putin asustaa kesäajat kaupungissa, mikä on vetänyt alueelle liike-elämän johtajia ja nostanut kaupungin kiinnostavuutta Moskovan raharikkaiden keskuudessa. Kesäpääkaupungiksi profiloituvan Sotšin jo nykyään korkeahko hintataso lähenee lisähuomion myötä nopeasti Moskovan vastaavaa. Kesäkaudella turisteja käy kaupungissa neljä miljoonaa.

Sotši jakaantuu hallinnollisesti neljään piiriin, jotka jakaantuvat kukin vielä pienempiin osa-alueisiin.

• Adlerin piiri (А́длерский район)
• Hostan piiri (Хо́стинский район)
• Keskuspiiri (Центра́льный район)
• Lazarevskojen piiri (Лазаревский район)

 

Sotšissa on elintarviketeollisuutta ja se on myös tunnettu kylpyläkaupunki. Sotši on merkittävä satamakaupunki ja sieltä on rautatieyhteydet Tuapseen ja Georgiaan.

Kaupunkikeskustan kaakkoispuolella Adlerin piirissä sijaitsee Sotšin kansainvälinen lentoasema.

Adleriin valmistui vuoden 2013 lopussa myös rautatien risteysasema, josta on paikallisjunayhteydet lentoasemalle ja urheilukeskuksiin ja jossa myös pitkän matkan junat pysähtyvät. Junamatka Moskovaan kestää 24-36 tuntia.

Olympialaisten lähestyessä kaupunkiin rakennettiin myös uusia teitä. Koska kaupunki on nauhamainen, sen päätie ruuhkautuu usein.

Sotšin satamasta on matkustajalauttayhteyksiä Turkkiin ja Georgiaan.

Sotši sijaitsee Mustanmeren rannalla Kaukasuksen länsipuolella. Maisemien lisäksi luontaiset mineraalivesilähteet ja subtrooppinen ilmasto vauhdittivat sen kehittymistä matkailukohteeksi. Kaupungin pinta-ala on 3505 km² ja sillä on 145 km Mustanmeren rantaviivaa.

Läntinen Kaukasus on Unescon maailmanperintöluettelossa.

Sotšin ilmasto on kesäisin lämmin ja keväisin leuto.

Vuoden lämpimin kuukausi on elokuu, keskimääräinen ylin lämpötila 27,9 astetta. Keskimääräinen alin on kylmimmillään helmikuussa +3,3 astetta, mutta kaikkien aikojen pakkasennätys on tammikuulta 1892, jolloin mitattiin -13,4 astetta.

Vuoden 2013 arvion mukaan Sotšissa asui 368 000 asukasta.

Sotšissa toimii Sotšiin matkailukorkeakoulu sekä moskovalaisten korkeakoulujen ja opistojen alaosastoja.

 

Talviolympialaiset

Pääartikkeli: Talviolympialaiset 2014

Sotši haki vuonna 1995 talviolympialaisia 2002, mutta putosi jo karsintakierroksella. Vuonna 2007 Sotši valittiin järjestämään talviolympialaiset vuonna 2014, mikä on ensimmäinen kerta Venäjällä tai Neuvostoliitossa. Kisapaikasta päätettäessä kesällä 2007 tulevien kisojen budjetiksi arvioitiin 8,8 miljardia euroa. Kisojen alla arvio kuluista oli 50 miljardia dollaria (35 miljardia euroa).

Formula 1 -kilpailu

Pääartikkeli: Venäjän Grand Prix

Sotšissa on järjestetty vuodesta 2014 lähtien Formula 1 -osakilpailu.

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut

Pääartikkeli: Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2018

Sotši oli yksi vuoden 2018 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuiden isäntäkaupungeista. Ottelut pelatiin Sotšin olympiastadionilla, joka on toiminut myös Venäjän jalkapallomaajoukkueen harjoituskeskuksena vuodesta 2014 alkaen.

Sotšissa vaikuttaneita huippu-urheilijoita

• Marija Šarapova
• Jevgeni Kafelnikov

•   Cheltenham (1959)
•   Menton (1966)
•   Rimini (1977)
•   Espoo (1989) Espoo on keskeyttänyt ystävyyskaupunkitoiminnan v. 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan
•   Long Beach (1990)
•   Trabzon (1991)
•   Pärnu (1994)
•   Weihai (1996)

• "Sotshin olympiakuume". Yle Uutiset, 4.6.2007

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sotši.

 

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.