Kazakit: Turkkilainen kansa Keski-Aasiassa

Kazakkeja on noin 13 miljoonaa.

Kazakit
қазақтар қазақ
Chokan Valikhanov Alikhan Bukeikhanov Saken Seifullin Ybyrai Altynsarin Kazhymukan Munaitpasov Nursultan Nazarbajev Timur Bekmambetov Talgat Musabayev Kasym-Žomart Tokajev Ken Alibek Galymzhan Zhakiyanov Zhansaya Abdumalik Zarina Diyas Bauyrzhan Islamkhan Hakimžan Nauryzbai
Väkiluku	17 000 000
Merkittävät asuinalueet  Kazakstan 11 244 547 (2014)  Kiina 1 500 000  Uzbekistan 800 000  Venäjä 647 732  Mongolia 201 526  Kirgisia 33 200  Yhdysvallat 24 636  Turkki 10 000  Kanada 9 600  Iran 3 000 - 4 000 - 15 000  Tšekki 5 639  Ukraina 5 526  Yhdistyneet arabiemiraatit 5 000  Itävalta 1 685  Valko-Venäjä 1 355  Saksa 1 000
Kielet	kazakki, venäjä, mandariinikiina
Uskonnot	sunni-islam, tengrismi, ja kristinusko
Sukulaiskansat	mm. kirgiisit
Infobox OK

Suurin osa kazakeista asuu Keski-Aasian pohjoisosassa Kazakstanissa, jonka väestöstä kazakit muodostavat 63 prosenttia. Merkittäviä kazakkivähemmistöjä on myös Sinkiangin autonomisessa provinssissa Kiinassa, Uzbekistanissa, Mongoliassa ja Venäjällä. Venäjän kazakkivähemmistö on keskittynyt Kazakstaniin rajoittuville alueille, kuten Astrahanin, Orenburgin, Saratovin ja Omskin alueilla sekä Kalmukian ja Altain tasavalloissa. Pienempiä kazakkivähemmistöjä on Turkmenistanissa, Kirgisiassa, Tadžikistanissa, Afganistanissa, Ukrainassa, Turkissa ja Iranissa.

Sekä kazakin että Etelä-Ukrainan kasakkaorganisaation ratsumiestä tarkoittavan kasakan nimitysten arvellaan tulevan turkkilaisten kielten sanasta kazak, ’vaeltaja’, ’seikkailija’ tai ’vapaa mies’.

Sana kazakki esiintyy ensi kerran 1200-luvulla turkkilais-arabialaisessa sanakirjassa, jossa se tarkoitti itsenäistä tai vapaata. Sanan todellisesta merkityksestä ei ole päästy yksimielisyyteen. Yhden teorian mukaan se tulee sanasta Ak Kaz, mikä tarkoittaa valkoista joutsenta.

Venäjän kielessä ei käytetty sanaa kazakki ennen kuin 1920-luvun puolivälistä alkaen. Tätä ennen venäläiset kutsuivat sekä kazakkeja että kirgiisejä kirgiiseiksi.

Vaikka kazakkeja ei tule sekoittaa kasakoihin, tulee niiden molempien nimi samasta turkkilaisesta juuresta. ("Seikkailija, nomadi, vaeltaja").

Suurin osa kazakeista puhuu äidinkielenään kazakkia, joka kuuluu turkkilaiseen kieliryhmään.

Kazakkien kulttuurissa on vaikutteita venäläisestä ja persialaisesta kulttuurista sekä jonkin verran arabialaisesta kulttuurista. Kazakit on perinteisesti tunnettu vapaudenrakkaudestaan, ratsastustaidostaan ja puolikesyjen kotkien kanssa harrastetusta metsästyksestä.

Perinteisesti kazakit ovat tietoisia juuristaan ja omasta heimostaan. Varhemmin jokaisen kazakin oletettiin tietävän oman heimonsa sekä esivanhempien heimot aina seitsemän sukupolvea taaksepäin. Tämä tieto oli myös edellytys naimisiinmenolle, sillä henkilö, joka ei tiennyt omaa heimotaustaansa ei ollut kelvollinen aviopuoliso. Lapset tulivat yleensä kuulumaan isänsä heimoon. Heimojen välisiä avioliittoja suosittiin.

Nyky-Kazakstanissa heimojärjestelmä on virallisesti kielletty ja käytännössä lähes merkityksetön. Varsinkin taloudellisessa ja valtiollisessa elämässä se on häviämässä pois. Se on kuitenkin edelleen olemassa ja kulttuurielämässä sillä on joskus aika suurikin merkitys. On varsin tavallista, että kazakit tavatessaan tiedustelevat toistensa heimoja. Heimojen välit eivät ole vihamieliset, ja vaikka kazakit katsovatkin kuuluvansa johonkin tiettyyn heimoon, pitävät he silti kaikkia heimoja yhtenä kansallisuutena.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kazakit Wiki Commonsissa