Kazakin Kieli: Kieli
Kazakin kieli eli kazakki (aikaisemmin kazahi; kazakiksi қазақ тілі, qazaq tili tai қазақша, qazaqşa) on Kazakstanissa ja sen lähialueilla asuvien kazakkien puhuma turkkilainen kieli.
Se kuuluu kiptšakkilaisten kielten kiptšak-nogain alaryhmään ja on Kazakstanin tasavallan virallinen kieli. Kazakkia kirjoitetaan kyrillisesti, mutta tarkoituksena on vuoteen 2025 mennessä siirtyä latinalaiseen kirjaimistoon.
| Kazakki | |
|---|---|
 Enemmistökieli Vähemmistökieli | |
| Oma nimi | Қазақ тілі / qazaq tili, қазақша / qazaqşa |
| Muu nimi | kazahi |
| Tiedot | |
| Alue | Keski-Aasia |
| Virallinen kieli |  Kazakstan Venäjä– Altain tasavalta  Kiina– Xinjiang |
| Puhujia | 12,9 milj. |
| Sija | 89. |
| Kirjaimisto | kyrillinen, arabialainen, latinalainen |
| Kielenhuolto | Kazakstanin kulttuuri- ja urheiluministeriö |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä | kiptšakkilainen |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | kk |
| ISO 639-2 | kaz |
| ISO 639-3 | kaz |
Levinneisyys ja puhujamäärä
Kazakstanin lisäksi kazakkeja asuu Uzbekistanissa, Kirgisiassa, Turkmenistanissa, Tadžikistanissa, Venäjällä, Xinjiangin alueella Kiinassa, Mongolian länsiosassa, Afganistanissa ja Turkissa. Entisen Neuvostoliiton alueella kazakkeja laskettiin vuonna 1989 olevan 8,1 miljoonaa henkeä, joista 97 % puhui kazakkia äidinkielenään. Xinjiangissa kazakin puhuma-alue rajoittuu lähinnä Ilin kazakkien autonomiseen prefektuuriin.
Vuonna 1998 kazakin puhujia arvioitiin olevan yli 12 miljoonaa. Heistä yli 8 miljoonaa asuu Kazakstanissa, noin 2 miljoonaa muualla entisessä Neuvostoliitossa ja noin 1,5 miljoonaa Kiinassa. Venäjällä kazakkia puhuu vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 563 700 henkeä.
Vuonna 2020 kazakin puhujamääräksi arvioitiin 12,9 miljoonaa, mikä tekee siitä maailman 89. puhutuimman kielen.
Historia ja murteet
Kazakki kuuluu turkkilaisten kielten kiptšakkilaisen ryhmän kiptšakkilais-nogailaiseen alaryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat karakalpakki, nogai sekä uzbekin kielen kiptšakkilaismurteet. Kiptšakkilais-nogailaiset kielet ovat eriytyneet muista alaryhmistä Kultaisen ordan hajoamisvaiheessa. Nykyinen kazakin kieli kehittyi 1400–1500-lukujen aikana.
Kazakkien harjoittaman paimentolaisuuden ja eksogamisten avioliittojen seurauksena kielellä ei ole selkeää murrejakoa. Tutkijat jakavat kazakissa esiintyvät murrepiirteet eteläiseen, läntiseen ja koilliseen ryhmään.
Vieraiden kielten vaikutus on suhteellisen vähäistä. Lainasanoja on omaksuttu arabiasta, iranilaisista kielistä, mongolista ja venäjästä.
Äännerakenne
Konsonantit
| Bilabiaalit | Dentaalit | Postalveolaarit | Palataalit | Velaarit | Uvulaarit | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | p b | t̪ d̪ | k g | q | ||
| Nasaalit | m | n̪ | ŋ | |||
| Tremulantit | r̪ | |||||
| Frikatiivit | s̪ z̪ | ʃ ʒ | χ ʁ | |||
| Approksimantit | w | j | ||||
| Lateraaliapproksimantit | l̪ |
Lainasanoissa esiintyy muitakin äänteitä, kuten [f v] venäjästä ja [h] arabiasta lainatuissa sanoissa. Nämä ovat yleisiä Kazakstanissa mutta eivät Kiinassa tai Mongoliassa.
Soinnittomat klusiilit ovat yleensä aspiroituja ja sananalkuiset soinnilliset klusiilit esisoinnillisia. Sanan lopussa soinnilliset klusiilit ääntyvät soinnittomina. Klusiileista /k g/ esiintyvät etuvokaalien ja /q/ takavokaalien läheisyydessä; molemmat voivat kuitenkin esiintyä ennen vokaalifoneemia /i͡j/. Klusiili /q/ ääntyy usein frikatiivina [χ], jolloin foneemien /q χ/ välillä ei välttämättä ole eroa puhutussa kielissä. Lisäksi uvulaarinen /χ/ ääntyy joskus velaarisena [x], mahdollisesti venäjän vaikutuksesta.
Morfeemi- ja sanarajoilla klusiilit ääntyvät yleensä soinnillisina ja spirantisoituneina, esimerkiksi /kɵp-ɪ/ [kɵβɪ] ja /ɑq i̯͡eʃqɪ/ [ɑʁ i̯͡eʃqɪ]. Peräkkäiset sibilantit voivat assimiloitua soinnillisuuden perusteella, esimerkiksi /ki̯͡ez̪-si̯͡e/ [ki̯͡es̪-si̯͡e] ja /t̪æʒ-s̪ɪz̪/ [t̪æʃ-s̪ɪz̪], tai myös artikulaatiopaikan perusteella, esimerkiksi /t̪as̪ ʒol̪/ [t̪aʃ ʃoɫ] ja /bi̯͡es-ʒyz̪/ [bi̯͡eʃ-ʃyz̪].
Nasaaleista /ŋ/ saattaa ääntyä uvulaarisena takavokaalisessa ympäristössä. Dentaalinen /n̪/ assimiloituu seuraavan obstruentin artikulaatiopaikan mukaan, esimerkiksi /ʃɑpɑn̪-ʁa/ [ʃɑpɑɴ-ɢa. Takavokaalisessa ympäristössä /l̪/ velarisoituu ja ääntyy [ɫ]. Sananalkuista /r̪/:ää edeltää usein vokaali, esimerkiksi /r̪i̯͡eŋk/ [ɪr̪i̯͡eŋk].
Vokaalit
| etu | lähes etu | keski | lähes taka | taka | |
|---|---|---|---|---|---|
| suppea | i͡j | u͡w | |||
| lähes suppea | ɪ ʏ | ʊ | |||
| puolisuppea | i̯͡e | ɵ | o | ||
| väli | ə | ||||
| väljä | æ | ɑ |
Kazakin vokaalifoneemien määrän on arvioitu olevan välillä 5–11. /ɑ/ ääntyy hieman etisenä, ja ennen velaarista [ɫ]:ää se ääntyy [ɑ̠] tai jopa [ɒ]. Foneemista /ə/ on käytetty vaihtoehtoisia merkintöjä /ɤ/, /ɯ/ tai /ɪ̈/, ja se ääntyy yleisesti keskisenä ja švaamaisena. /a/ ja /ə/ ääntyvät muissa kuin sananalkuisissa tavuissa hieman etisempinä.
Siinä missä /ʏ/ voi ääntyä etisenä tai keskisenä [ʉ̞], /ɵ/ on aina keskinen, ja sitä kuvaillaan usein diftongiseksi. Ne on joskus analysoitu /ʏ/:ksi ja /ʏː/:si tai /ʉ/:ksi ja /yʉ/:ksi. Keskisenä ääntyvä /ʏ/ on lyhyempi kuin /ɵ/.
/i̯͡e/ ääntyy huomattavan diftongaalisena, vaikkakin sen diftongaalisuuden on esitetty riippuvan sijainnista sanassa. Puhekielessä se ääntyy monoftongaalisena.
Kazakissa esiintyy kahdenlaista vokaaliharmoniaa. Palataaliharmoniassa mukaan samassa sanassa voi yleensä esiintyä vain etuvokaaleja /i̯͡e ɵ ɪ ʏ/ tai takavokaaleja /ɑ o ə ʊ/. /i͡j/ ja /æ/ voivat esiintyä sekä etu- että takavokaalisissa sanoissa. Vokaaliharmoniaa rikkovat sanat ovat tyypillisesti lainasanoja. Labiaaliharmoniassa sanavartalon ensimmäisessä tavussa esiintyvän pyöreän vokaalin jälkeen esiintyvät vokaalit pyöristyvät.
Fonotaksi
Tyypillisin tavun rakenne on KV, jossa K on konsonantti ja V on vokaali. Yksitavuiset sanat ovat yleensä muotoa KVK. Omaperäisissa sanoissa ei esiinny tavunalkuisia konsonanttiklustereita, mutta lainasanoissa niitä on; tällöin kuitenkin konsonanttien välissä ääntyy yleensä lyhyt švaa, esimerkiksi /kr̪ɑn̪/ [kə̆ɾɑn̪]. Koodassa voi esiintyä kaksi konsonanttia, jos ensimmäinen on sonorantti, toinen on soinniton ja molemmilla on sama artikulaatiopaikka. Tämän vastaisen koodan konsonanttien väliin äännetään švaa, esimerkiksi /χɑl̪q/ [χɑ.ɫəq].
Prosodia
Sanapainon on kazakissa yleensä esitetty olevan sanan viimeisellä tavulla; toisaalta on myös ehdotettu, että paino on sanan ensimmäisellä tavulla, ja viimeisellä tavulla on nousevana sävelkorkona ilmenevä aksentti, sekä myös sitä, ettei sanapainoa ole ollenkaan.
Kirjakieli
Kazakkien kirjakielenä toimi 1400-luvulta lähtien keskiaasialainen türki, joka vähitellen lähentyi kohti puhuttua kansankieltä. 1500–1800-luvun puolivälin kirjakieltä nimitetään vanhaksi kazakin kirjakieleksi. Nykyaikainen kirjakieli alkoi kehittyä 1800-luvun loppupuolella. Sen normien muotoutumiseen vaikutti suullisen kansanperinteen kieli, runoilija Abai Qunanbaiulyn ja kansanvalistaja Ybyrai Altynsarinin toiminta sekä 1800–1900-lukujen vaihteessa ilmestyneet ensimmäiset kazakinkieliset sanoma- ja aikakauslehdet.
Kirjoitusjärjestelmä perustui vanhastaan arabialaiseen kirjaimistoon, jota myöhemmin sovitettiin paremmin kazakin kieltä vastaavaksi. Vuonna 1930 siirryttiin Neuvostoliiton turkkilaisten kielten yhteiseen latinalaiseen kirjaimistoon (ns. uusi kirjaimisto) ja vuonna 1940 kyrilliseen aakkostoon, jota on täydennetty lisämerkeillä ә, ғ, і, қ, ң, ө, ү, ұ ja һ. Kiinassa käytetään edelleen arabialaista kirjoitusjärjestelmää.
Kazakin kirjaimisto
| А а | Ә ә | Б б | В в | Г г | Ғ ғ | Д д | Е е | Ё ё |
| Ж ж | З з | И и | Й й | І і | К к | Қ қ | Л л | М м |
| Н н | Ң ң | О о | Ө ө | П п | Р р | С с | Т т | У у |
| Ү ү | Ұ ұ | Ф ф | Х х | Һ һ | Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ |
| Ъ ъ | Ы ы | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я |
Toisen maailmansodan jälkeen kazakin kielen käyttöala supistui voimakkaasti mm. väestönsiirtojen ja Kazakstaniin suuntautuneen muuttoliikkeen seurauksena. Käytännössä tasavallan pääkielenä toimi venäjä. Maan itsenäistymisen jälkeen kazakin käyttöä on pyritty laajentamaan. Vuonna 1997 hyväksytyn kielilain mukaan kazakki on tasavallan virallinen kieli. Sen rinnalla voidaan eräin rajoituksin käyttää myös venäjää, joka on edelleen pääkieli mm. korkeakouluopetuksessa ja kirjallisuuden julkaisemisessa. Yli puolet kazakeista ilmoittaa osaavansa venäjää, mutta todellisuudessa sen puhujia arvioidaan olevan huomattavasti vähemmän.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Kazakstanissa on keskusteltu siirtymisestä latinalaiseen kirjaimistoon. Ehdolla on ollut useita järjestelmiä, jotka kaikki poikkeavat neuvostovallan alussa käytössä olleesta latinalaisesta kirjaimistosta. Alla olevassa taulukossa esitetään ehdotus A ja niin sanottu QazAqparat.
| Kyrillinen kirjaimisto | Latinalainen kirjaimisto (nykyaikainen) | Latinalainen kirjaimisto (1929-1940) | Latinalainen (Ehdotus A) | Latinalainen (QazAqparat) | IPA |
|---|---|---|---|---|---|
| А a | A a | A a | A a | А a | /a/ |
| Ә ә | Á á | Ə ə | A̋ a̋ | Ä ä | /æ/ |
| Б б | B ʙ | B ʙ | B b | B b | /b/ |
| В в | V v | V v | V v | V v | /v/ |
| Г г | G g | G g | G g | G g | /ɡ/ |
| Ғ ғ | Ǵ ǵ | Ƣ ƣ | Ġ ġ | Ğ ğ | /ɣ/ |
| Д д | D d | D d | D d | D d | /d/ |
| Е е | E e | Je jе | E e | E e | /e/, /je/ |
| Ё ё | Io ıo | Jo jo | Ë ë | Yo yo | /jo/, /jø/ |
| Ж ж | J j | Ç ç | Ž ž | J j | /ʒ/ |
| З з | Z z | Z z | Z z | Z z | /z/ |
| И и | I ı | I j | I i | Ï ï | /ɯj/, /ɪj/ |
| Й й | I ı | J j | J j | Y y | /j/ |
| К к | K k | K k | K k | K k | /k/ |
| Қ қ | Q q | Q q | Ķ ķ | Q q | /q/ |
| Л л | L l | L ʟ | L l | L l | /l/ |
| М м | M m | M m | M m | M m | /m/ |
| Н н | N n | N n | N n | N n | /n/ |
| Ң ң | Ń ń | Ŋ ŋ | Ņ ņ | Ñ ñ | /ŋ/ |
| О о | О о | О о | O o | O o | /o/ |
| Ө ө | Ó ó | Ɵ ɵ | Ô ô | Ö ö | /ø/ |
| П п | P p | P p | P p | P p | /p/ |
| Р р | R r | R r | R r | R r | /r/ |
| С с | S s | S s | S s | S s | /s/ |
| Т т | Т т | Т т | T t | T t | /t/ |
| У у | Ý ý | V v | W w | /w/ | |
| Ұ ұ | U u | U u | U u | U u | /ɤ/ |
| Ү ү | Ú ú | Y y | Ù ù | Ü ü | /y/ |
| Ф ф | F f | F f | F f | F f | /f/ |
| Х х | H h | H h | H h | X x | /x/ |
| Һ һ | H h | Ḥ ḥ | H h | /h/ | |
| Ц ц | Ts ts | C c | C c | /ts/ | |
| Ч ч | Ch ch | Tc tc | Č č | Ç ç | /tʃ/ |
| Ш ш | Sh sh | C c | Š š | Ş ş | /ʃ/ |
| Щ щ | Ŝ ŝ | Şş şş | /ʃʃ/ | ||
| Ъ ъ | |||||
| Ы ы | Y y | Ƅ ƅ | Y y | I ı | /ɯ/ |
| І і | I i | I i | Ì ì | İ i | /ɪ/ |
| Ь ь | |||||
| Э э | E e | È è | E e | /e/ | |
| Ю ю | Iý ıý | Ju ju | Û û | Yu yu | /jɤ/, /jy/ |
| Я я | Ia ıa | Ja ja | Â â | Ya ya | /ja/, /jæ/ |
Kirjoitusjärjestelmän muuttaminen
Syyskuussa 2007 Kazakstanin valtionjohdon teettämän tutkimuksen mukaan Kazakstanissa voitaisiin siirtyä latinalaiseen kirjaimistoon 10–12 vuoden siirtymäajalla noin 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin kustannuksin. Saman vuoden joulukuussa presidentti Nursultan Nazarbajev kuitenkin julisti päätöksen kyrillisissä kirjaimissa pitäytymisestä. Tätä hän perusteli sillä, että kazakstanilaiset ovat yli 70 vuoden ajan käyttäneet kyrillistä kirjaimistoa, valtiossa asuu ihmisiä yli sadasta kansallisuudesta ja kansa tarvitsee vakautta ja rauhaa, eikä kirjoitustavan muutoksen suhteen ole syytä pitää kiirettä.
Vuonna 2017 presidentti Nursultan Nazarbajev ilmoitti, että kyrilliset kirjaimet tullaan korvaamaan vuodesta 2018 vuoteen 2025 latinalaisilla kirjaimilla. Naapurimaa Turkmenistan vaihtoi kyrilliset kirjaimet latinalaisiksi vuonna 1991. Kazakstanin päätös vaihtaa kirjaimet latinalaisiin liittyy maan nykyaikaistamiseen, mutta kyse on myös etäisyyden ottamisesta suhteessa Venäjään.
Lähteet
Aiheesta muualla
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Kazakin kieli, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.