Raparperi: Tatarkasveihin kuuluva erittäin hapan vihannes
Raparperi eli tarharaparperi (Rheum rhabarbarum) on tatarkasveihin kuuluva erittäin hapan vihannes, jonka meheviä varsia käytetään ravinnoksi, lehdet ovat myrkyllisiä ravintona.
Raparperia voidaan käyttää esimerkiksi piirakoissa, kiisselissä ja hilloissa.
| Raparperi | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Tatarkasvit Polygonaceae |
| Suku: | Raparperit Rheum |
| Laji: | rhabarbarum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Rheum rhabarbarum | |
| Katso myös | |
Raparperi on kotoisin Kiinasta, missä sen juurta on käytetty tuhansia vuosia ulostus- ja mahalääkkeenä. Euroopassa raparperi tunnettiin luultavasti jo keskiajalla, mutta sitä ei käytetty elintarvikkeena, vaan se luokiteltiin pikemminkin myrkylliseksi tai syötäväksi kelpaamattomaksi kasviksi. Euroopassa julkaistiin vuonna 1612 raparperin lääkinnällisistä ominaisuuksista teos De Rhapontico. Vielä 1700-luvulla kasvia pidettiin puhtaasti lääketieteellisenä yrttinä.
Raparperin nimelle on useita selityksiä. Isidorus Sevillalaisen mukaan *rheu on 'juurta' tarkoittava barbaarien sana. Ammianuksen mukaan alun Rha barbaarien nimi nykyiselle Volgalle. Tämän tarinan mukaan raparperia kasvoi Uralin rinteillä, ja sitä kuljetettiin Välimeren maihin pitkin Volgaa, barbaarien jokea - Rha barbarum.
Ulkonäkö ja kasvutapa
Raparperin suurikokoiset lehdet kasvavat maavarresta pitkän lehtiruodin päähän. Luonnonvaraisella kasvilla lehtiruodin halkaisija on noin 2,5 cm, pituus 60 cm ja lehden halkaisija 60 cm. Lehdet nousevat varhain keväällä, myöhemmin kesällä kehittyy kukkavarsi, johon tulee vihertävänvalkoisten kukkien muodostama kukinto.
Raparperilla tapaa toisinaan punaisenkirjavia hierakanjärviruokoruosteen helmi-itiöpesäkkeitä, jotka ovat vähintään esteettinen haitta.
Ominaisuudet elintarvikkeena
Sadassa grammassa raparperia on 5,5 grammaa hiilihydraatteja eikä juuri lainkaan rasvaa tai proteiinia. C-vitamiinia on 5 mg, A-vitamiinia 5,1 µg.
Raparperin vihreät lehdet sisältävät runsaasti myrkyllistä oksaalihappoa. Oksaalihappomyrkytys voi syntyä, jos syödään raparperin lehtiä. Oksaalihappoa jää kasvussa hieman myös lehtiruotiin, jonka happamuus johtuu kuitenkin runsaasta omenahaposta. Oksaalihappo sitoo elimistön kalsiumia lähes liukenemattomaksi kalsiumoksalaatiksi, josta voi muodostua virtsa- ja munuaistiehyitä tukkivia kiviä. Oksaalihappo voi pahentaa kihtipotilaan tai niveltulehdusta potevan vaivoja. Oksaalihapon pitoisuus syötävissä raparperin lehtiruodissa on pienehkö, mutta munuais- ja sappikiviongelmaisten on oltava varovaisia.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Eliaksen yrittitarha (Internet Archive)
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Tarharaparperi (Rheum x hybridum)
- Ravintosisältö (Arkistoitu – Internet Archive) fineli.fi
- ITIS: Rheum rhabarbarum (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Rheum rhabarbarum (englanniksi)
- Flora of China: Rheum rhabarbarum (englanniksi)
| Juurekset | |
|---|---|
| Kaalit | |
| Kurkkukasvit | |
| Mausteet | |
| Mukulakasvit | |
| Palkokasvit | |
| Sipulit | |
| Muut kasvikset |
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Raparperi, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.