Euroopan Turvallisuus- Ja Yhteistyöjärjestö
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj, ETYJ) (engl.
Se perustuu vuonna 1975 Helsingissä järjestetylle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssille (ETYK), josta muodostui vuonna 1994 pysyvä kansainvälinen järjestö vuoden 1992 seurantakonferenssin pohjalta. ETYJin päämaja sijaitsee Wienissä, Itävallassa. ETYJ käsittelee laajasti kolmeen eri pääryhmään liittyviä turvallisuuskysymyksiä:
- poliittis-sotilaalliset kysymykset
- talous- ja ympäristökysymykset
- niin kutsutun inhimillisen ulottuvuuden (ihmisoikeus-) kysymykset.
| Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö | |
|---|---|
| Organization for Security and Co-operation in Europe | |
 | |
.svg) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön jäsenvaltiot. | |
| Perustettu | 3. heinäkuuta 1973 Helsinki, Suomi |
| Päämaja | Wien, Itävalta |
| Jäsenet | 57 jäsenvaltiota |
| Viralliset kielet | englanti, espanja, italia, ranska, saksa, venäjä |
| Puheenjohtaja | Bujar Osmani |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Näitä ulottuvuuksia kutsuttiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen aikana koreiksi, koska ajatuksia koottiin ikään kuin (paperi)koreihin. Kolmas kori, joka koski ihmisoikeuksia, oli tai sen katsottiin olleen Neuvostoliitolle epäedullinen, koska se tarjosi perusteen ihmisoikeusryhmien työskentelylle Neuvostoliitossa ja muissa Varsovan liiton maissa. Sen sijaan vuoden 1975 kokoukseen liittyvä toisen maailmansodan jälkeisten rajojen yleinen tunnustaminen katsottiin Neuvostoliitolle edulliseksi.
ETYJillä on toimintaa lähinnä Itä-Euroopassa, missä kansainvälisen läsnäolon katsotaan vahvistavan turvallisuutta. Esimerkkejä tästä ovat Kosovo, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova ja Georgia. Näissä hankkeissa isäntävaltioita pyritään opastamaan lähinnä maan demokratisointiin ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.
ETYJ harjoittaa siviilikriisinhallintaa, muun muassa vaalitarkkailua vaikuttaen siirtymätapauksien demokratisoitumisprosesseihin.
ETYJin toiminnan suuntalinjat päätetään kahden vuoden välein järjestettävässä huippukokouksessa. Huippukokoukset julkaisevat loppuasiakirjan, jossa määritetään Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämisen suuntaa.
ETYJin luottamusta ja turvallisuutta lisäävä toiminta
ETYJin tärkein asiakirja on säännöllisesti uusittu Wienin asiakirja. Se on sotilaallista turvallisuutta käsittelevä, osanottajavaltioiden luottamusta ja turvallisuutta kehittävä säännöstö. Asiakirjaa täydennetään aika ajoin järjestön elimien päätöksellä. Wienin asiakirjan tärkeimmät tekijät ovat:
- vuotuinen tiedonvaihto koskien osanottajavaltioiden asevoimia, puolustussuunnittelua ja budjetointia
- edellä mainitun tiedon verifiointi tarkastuksin tai arviointikäynnein
- sotaharjoitusten ja joukkojen siirron ennaltailmoitusvelvoite
- vierailujen ja uuden kaluston esittelyn järjestämisvelvoite
- asevoimien demokraattinen käyttäytymissäännöstö ja sen koulutusvelvoite
- vaarallisten, luonteeltaan sotilaallisten tapahtumien ennaltailmoitusvelvoite sekä mahdollisuus selvitysten pyyntöön em. tapauksissa
Avoin taivas -sopimus
- Pääartikkeli: Avoin taivas -sopimus
ETYJin yhteydessä on vuonna 1992 solmittu Avoin taivas -sopimus, jonka on allekirjoittanut 28 maata. Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2002, kun 20 sopimusvaltiota oli ratifioinut sen. Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sallivat tarkkailu- ja ilmakuvauslentojen suorittamisen toistensa ilmatilassa vastavuoroisuusperiaatteella.
Osanottajavaltiot
ETYJillä on 57 osanottajavaltiota Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Huippukokoukset
| Isäntämaa | Kaupunki | Päivämäärä |
|---|---|---|
 Kazakstan | Astana | 1-2. joukukuuta 2010 |
 Turkki | Istanbul | 18-19, marraskuuta 1999 |
 Portugali | Lissabon | 2-3. joukukuuta 1996 |
 Unkari | Budapest | 5-6.joukukuuta 1994 |
 Suomi | Helsinki | 9-10. heinäkuuta 1992 |
 Ranska | Pariisi | 19-21. marraskuuta 1990 |
| Suomi | Helsinki | 30. heinäkuuta- 1.elokuuta 1975 |
Seuranta kokoukset
| Isäntämaa | Kaupunki | Päivämäärä |
|---|---|---|
 Jugoslavia | Belgrad | 4. lokakuuta 1977 - 9. maaliskuuta 1978 |
 Espanja | Madrid | 11. marraskuuta 1980 - 9. syyskuuta 1983 |
 Itävalta | Wien | 4. marraskuuta 1986 - 19. tammikuuta 1989 |
| Suomi | Helsinki | 24. maaliskuuta - 8. heinäkuuta 1992 |
| Unkari | Budapest | 10. lokakuuta - 2. joulukuuta 1994 |
| Itävalta | Wien | 4. - 22. marraskuuta 1996 |
| Portugali | Lissabon | |
| Itävalta | Wien | 1. lokakuuta - 20. syyskuuta 1999 |
| Turkki | Istanbul | 10 .marraskuuta 1999 |
 Puola | Varsova | 30.syyskuuta-8.lokakuuta 2010 |
| Itävalta | Wien | 18.–26. lokakuuta 2010 |
| Kazakstan | Astana | 26.–28. marraskuuta 2010 |
Ministerineuvoston kokoukset
| Sija | Päiväys | Kaupunki | Isäntämaa |
|---|---|---|---|
| 30. | 30. marraskuuta - 1. joulukuuta 2023 | Skopje |  Pohjois-Makedonia |
| 29. | 1-2 .joulukuuta 2022 | Łódź | Puola |
| 28. | 2-3 .joulukuuta 2021 | Tukholma |  Ruotsi |
| 27. | 3-4 .joulukuuta 2020 | Tirana |  Albania |
| 26. | 5-6 .joulukuuta 2019 | Bratislava |  Slovakia |
| 25. | 6-7 .joulukuuta 2018 | Milano |  Italia |
| 24. | 7-8 .joulukuuta 2017 | Wien | Itävalta |
| 23. | 8-9 .joulukuuta 2016 | Hampuri |  Saksa |
| 22. | 3-4 .joulukuuta 2015 | Belgrad | Jugoslavia |
| 21. | 4-5 .joulukuuta 2014 | Basel |  Sveitsi |
| 20. | 5-6 .joulukuuta 2013 | Kiova |  Ukraina |
| 19. | 6-7 .joulukuuta 2012 | Dublin |  Irlanti |
| 18. | 6-7 .joulukuuta 2011 | Vilna |  Liettua |
| 17. | 1-2 .joulukuuta 2009 | Ateena |  Kreikka |
| 16. | 4-5 .joulukuuta 2008 | Helsinki | Suomi |
| 15. | 29-30 .marraskuuta 2007 | Madrid | Espanja |
| 14. | 4-5 .joulukuuta 2006 | Bryssel |  Belgia |
| 13. | 5-6 .joulukuuta 2005 | Ljubljana |  Slovenia |
| 12. | 6-7 .joulukuuta 2004 | Sofia |  Bulgaria |
| 11. | 1-2 .joulukuuta 2003 | Maastricht |  Alankomaat |
| 10. | 6-7 .joulukuuta 2002 | Porto | Portugali |
| 9. | 3-4 .joulukuuta 2001 | Bukarest |  Romania |
| 8. | 27-28 .marraskuuta 2000 | Wien | Itävalta |
| 7. | 2-3 .joulukuuta 1998 | Oslo |  Norja |
| 6. | 18-19 .joulukuuta 1997 | Kööpenhamina |  Tanska |
| 5. | 7-8 .joulukuuta 1995 | Budapest | Unkari |
| 4. | 30 .marraskuuta - 1 .joulukuuta 1993 | Rooma | Italia |
| 3. | 14-15 .joulukuuta 1992 | Tukholma | Ruotsi |
| Ylimääräinen ministerikokous | 24, maaliskuuta 1992 | Helsinki | Suomi |
| 2. | 30-31. tammikuuta 1992 | Praha |  Tšekki |
| Ylimääräinen ministerikokous | 10. syyskuuta 1991 | Moskova |  Venäjä |
| 1. | 19-20. kesäkuuta 1991 | Berliini | Saksa |
| Ulkoministerien kokous | 1-2. lokakuuta 1990 | New York |  Yhdysvallat |
| Konsultaatio kokous | 3-7. heinäkuuta 1973 | Helsinki | Suomi |
Puheenjohtajat
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtaja johtaa järjestön toimintaa. Puheenjohtajamaa valitaan järjestön jäsenmaista vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajamaan ulkoministeri toimii järjestön puheenjohtajana. Suomi on ollut puheenjohtajamaana viimeksi vuonna 2008.
Luopunut puheenjohtajamaa, puheenjohtajamaa ja vastaanottava puheenjohtajamaa toimivat myös troikaksi kutsuttuna ETYJin kolmikkona jatkuvuuden turvaamiseksi.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Wiki Commonsissa
- Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön sivusto (englanniksi)
Puheenjohtaja | Kolmikko | Puheenjohtajan edustajat | Parlamentaarinen yleiskokous | Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto | Kansallisten vähemmistöjen pääkomissaari | Joukkotiedotusvälineiden vapauden edustaja | Sihteeristö | Korkean tason suunnitteluryhmä | Tuki kahdenkeskisten sopimusten toimeenpanolle
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.