Bukarest: Romanian pääkaupunki

Se on 1,6 miljoonalla asukkaallaan myös maan suurin kaupunki. Kaupunki sai nimensä 70 vuotta eaa. daakialaisen Bucur-nimisen paimenen mukaan, jonka alueelle Dâmbovițajoen varteen alkoi muodostua "Bucurin kylä". Ensimmäiset merkinnät historiankirjoihin kaupunki sai vasta 1400-luvulla, kun ruhtinas Vlad Țepeș rakennutti alueelle voivodilinnan.

Bukarest (București)
lippu	vaakuna
Bukarest
Koordinaatit: , 26°06′14″E
Valtio	Romania
Ensimmäinen asiakirjamaininta	1459
Hallinto
– Pormestari	Sorin Oprescu
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	228 km²
– Metropolialue	5 046 km²
Korkeus	60–90 m
Väkiluku (2007)	1 677 985
– Väestötiheys	7 360 as./km²
– Metropolialue	2 042 000
Aikavyöhyke	UTC+2
– Kesäaika	UTC+3
www.pmb.ro
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Vuonna 1862 Bukarestista tuli Romanian pääkaupunki, joka kokosi taiteilijoita, älymystöä ja eliittiä. Bukarestille annettiin lempinimeksi ”Pikku Pariisi” (”Micul Paris”). Kaupunki sai kokea molemmat maailmansodat, vuoden 1940 maanjäristyksen sekä Nicolae Ceaușescun valtakauden. Vuoden 2011 väestönlaskennassa Bukarestissa oli 1 677 985 asukasta. Metropolialue mukaan laskettuna Bukarest on Euroopan unionin yhdeksänneksi suurin kaupunki.

 

Bukarest sijaitsee Dâmbovițan varrella. Dâmbovița virtaa Argeșiin, joka on Tonavan sivujoki. Kaupungin alueella sijaitsee useita järviä, joista tärkeimpiä ovat Herăstrău, Floreasca, Tei ja Colentina. Keskustassa on myös pieni tekojärvi Cișmigiu, jonka ympärille on rakennettu puisto. Cișmigiun puisto avattiin vuonna 1847 saksalaisen arkkitehdin Carl F.W. Meyerin suunnitelmia mukaillen. Muita tärkeitä kaupungin puistoja ovat Herăstrăun puisto sekä Bukarestin kasvitieteellinen puutarha. Kasvitieteellinen puutarha on Romanian suurin yli 10 000 lajin kokoelmallaan. Puisto oli Romanian kuningasperheen suojeluksessa.

Bukarest sijaitsee alangolla, jota aikoinaan peittivät laajat metsäalueet. Kuten monen muunkin tuon aikakauden kaupungin, myös Bukarestin sanotaan olevan rakennettu seitsemän kukkulan keskelle. Kaupungin pinta-ala on yhteensä 226 km². Kaupungin kanssa samalla pituuspiirillä 26°05'48" E ovat Helsingin ja Johannesburgin kaupungit, ja samalla leveyspiirillä 44°24'49" N sijaitsevat Belgrad, Geneve, Bordeaux sekä Minneapolis.

Ilmasto

Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Bukarest kuuluu kesäkuumaan mannerilmastoon (luokka Dfa). Sijaintinsa vuoksi kaupungin talvet voivat olla tuulisia ja lämpötila laskee nollan alapuolelle. Kesän keskilämpötila on 23 astetta, vaikka helleaikoina lämpötilat voivat nousta jopa 35–40 asteeseen.

 

Ensimmäinen löydetty kirjallinen maininta Bukarestista on päivätty 20. syyskuuta vuonna 1459, jolloin Valakian prinssi Vlad III määräsi Bucurin kylään rakennettavaksi linnoituksen. Käsityöläiset alkoivat rakentaa Dâmbovițan rannoille talojaan, ja aikakauden asiakirjoista löytyy merkintä, joka on päivätty 5. kesäkuuta vuonna 1589, käsityöläiskadusta "Ulița Mare" (isokatu), joka nykyisin tunnetaan nimellä Lipscani. 13. marraskuuta 1594 Mihail Urhea nousi osmaanien hallintoa vastaan, ja Bukarestissa ryhdyttiin surmaamaan heidän velkojiaan. Sinan Pashan johtamat joukot kukistivat kapinan ja tuhosivat kaupungin lähes kokonaan. Kaupunkia ryhdyttiin rakentamaan uudelleen Valakian prinssi Matei Basarabin johdolla.

Paha onni kuitenkin vainosi kaupunkia, ja vain 15 vuotta myöhemmin, vuonna 1655, Hospodarin palkkasotilaat kapinoivat prinssi Constantin Șerbania vastaan pidättäen ja surmaten useita korkea-arvoisia pajareita. Transilvanialaisten joukot kukistivat palkkasotilaiden kapinan saman vuoden kesäkuussa. Constantin Șerban aloitti mittavat jälleenrakennustoimet, jotka kuitenkin keskeytyivät, sillä Șerbanin määräyksestä kaupunki poltettiin, jotteivät Mihnea III ja hänen osmani-liittolaiset valloittaisi sitä. Kaupungin jälleenrakentamista oli todistamassa osmanimatkailija Evliya Çelebi, jonka mukaan pieni kaupunki nousi takaisin yhtä nopeasti kuin se oli tuhoutunutkin.

Valakian oikeus siirrettiin Bukarestiin ruhtinas Constantin Brâncoveanun aloitteesta vuonna 1698. Brâncoveanu oli suuri kulttuurin ystävä, ja hänen aikakaudellaan Bukarestiin perustettiin muun muassa kirjapaino ja ensimmäiset oppilaitokset.

 

Seuraavan 200 vuoden aikana kaupunki kärsi useita luonnonkatastrofeja, sotia ja vuonna 1813 ruton.

Kaupungin hallinnasta käytiin taisteluja osmanien, Habsburgin monarkian sekä Venäjän keisarikunnan välillä.

Vuoden 1807 väestönlaskennassa kaupungissa oli 3 523 kauppaa. 13 vuotta myöhemmin siellä vaikutti yli 200 keisarikunnan rakennusta, kauppapaikkaa ja puistoa. Kreikan vapaussodan myötävaikuttama Valakian vallankumous vuonna 1821 oli Bukarestin uuden ajan alku. Vuonna 1830 kaupunkiin perustettiin ensimmäinen valtuusto ja kaupunki jaettiin viiteen eri sektoriin. Romanian kuningaskunnan julistauduttua itsenäiseksi Osmanien valtakunnasta vuonna 1877 Bukarestista tuli kuningaskunnan pääkaupunki, ja tämän tapahtuman vaikutuksena taloudellinen ja taiteellinen kehitys käynnistyi.

Vuonna 1869 ensimmäinen rautatie rakennettiin Bukarestin ja Giurgiun välille, ja vuotta myöhemmin valmistui rautatie Bukarest-Ploiesti-Galati-välille. Samaan aikaan rakennettiin "Mumbain" rautatieasema, jota nykyisin kutsutaan Gara de Nordiksi. Kaupunki sai sähköiset katuvalot vuonna 1882, ja kaupungin läheisyyteen Grozăveștiin rakennettiin vuonna 1894 voimalaitos, joka edesauttoi raitiovaunujen tuloa kaupungin katukuvaan.

 

Keskusvallat miehitti Bukarestin ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 6. joulukuuta 1917. Tällöin Romanian pääkaupungiksi tuli väliaikaisesti Iași. Bukarestin miehitys päättyi marraskuussa 1918, ja kaupungista tuli Suur-Romanian pääkaupunki. Kaupunki sai vuosittain lähes 30 000 uutta asukasta ja laajeni huomattavasti. Kuningas Kaarle II:n aikana kaupunkiin rakennettiin useita palatseja, riemukaari sekä Gara de Nord:iin uusi siipi.

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1944 liittoutuneet pommittivat Ion Antonescun johtamaa Romaniaa, ja Bukarestia pommitettiin usein. Romanian vaihtaessa puolta 23. elokuuta 1944 oli Luftwaffen vuoro pommittaa kaupunkia.

Bukarest kärsi merkittävästi toisen maailmansodan liittoutuneiden pommituksissa. Kaupungille on aiheutunut kärsimystä myös maanjäristyksistä: 10. marraskuuta 1940 Vrancean alueella sekä 4. maaliskuuta 1977 Itä-Karpaateilla tapahtuneesta maanjäristyksestä, jossa kuoli lähes 1 500 kaupunkilaista ja tuhoutui 40 asuinkorttelia ja satoja rakennuksia.

Kaupunkia alettiin rakentaa 1970-luvulla uudelleen Nicolae Ceaușescun systematisaation mukaan. Vuonna 1978 tehtiin päätös uudesta kansankeskustasta (Centrul Civic), jonka tieltä purettiin rakennukset kahdeksan neliökilometrin alueelta. Purettuihin tai siirrettyihin rakennuksiin kuului muun muassa 3 luostaria, 20 kirkkoa, 3 synagogaa, 3 sairaalaa, 2 teatteria ja merkittävä art deco -stadioni. Purkutöihin kuului myös 40 000 asukkaan siirto uusiin asuntoihin, eräiden jopa päivän varoitusajalla. Tilalle tuli Pariisin Champs-Élysées’n kaltainen mutta sitä muutaman metrin pidempi itä-länsisuuntainen bulevardi, joka päättyy länsipäässään Kansan taloon (Casa Poporului, nykyisin Palatul Parlamentului). Keskustaan rakennettiin lukuisia hallituksen virastoja. Purettuja asuinrakennuksia korvaamaan rakennettiin sama määrä uusia asuntoja, jotka oli kuitenkin tarkoitettu vain korkeimmalle puolueväelle. Suunnitelmissa oli lisäksi muun muassa Tonavan-Bukarestin kanava, joka ei koskaan valmistunut. Keskustan avoimet tilat saivat myöhemmin humoristisen lisänimen Ceaușima (Ceaușescu + Hiroshima).

Ceaușescun uuden keskustan asuinrakennukset eivät ole kelvanneet Romanian post-kommunistiselle rahaeliitille, ehkä lukuun ottamalla Unirea-toria, jossa Centrul Civic risteää Dâmbovițajoen kanssa. Rakennushanke jäi kesken itäpäästä Mircea Vodă ja Nerva Traian -katujen väliltä, jonne jäi noin 30 hehtaarin puolivalmiiden rakennusten alue. Vuonna 2006 sen uudelleenkehittämiseksi tehtiin paljon keskustelua aiheuttanut Esplanada-suunnitelma.

Centrul Civicia ympäröi edelleen historiallisten rakennusten ja kaupunginosien alue. Etenkin Lipscani-katu on entisöity. Sf. Nicolai-Mihai Vodăn kirkko siirrettiin purkamisen sijaan, ja Antimin luostari on entisellään. Unirii-torin laidalla on Dealul Metropoliei, jossa on patriarkan katedraali, Romanian ortodoksisen kirkon keskus.

 

Bukarestissa solmitut rauhat

• 28. toukokuuta 1812, Venäjä-Turkin sodan rauha
• 3. maaliskuuta 1886, Serbian-Bulgarian sodan rauha
• 10. elokuuta 1913, Toisen Balkanin sodan rauha
• 4. elokuuta 1916, Romanian ja Entente cordialen sekä Venäjän välinen rauha
• 6. toukokuuta 1918, Romanian ja Keskusvaltojen rauha.

Bukarestin hallinnollinen järjestelmä poikkeaa muun Romanian järjestelmästä, sillä se on ainoa kaupunki, joka ei kuulu mihinkään piirikuntaan. Kaupungin 55-paikkaista kaupunginvaltuustoa on johtanut pääpormestari Sorin Mircea Oprescu vuodesta 2008.. Kaupungin hallinto on jaettu kuuteen itsenäiseen sektoriin, jolla jokaisella on oma pormestari, kaupungintalo sekä 27-paikkainen valtuusto. Kaupunginvaltuusto tekee päätöksiä koko kaupunkia käsittelevistä asioista (sähkö- ja vesijohdot, päätiet sekä julkinen liikenne) kun taas sektorit yksittäistä ihmistä koskevista asioista (koulutus, sivutiet, puistot).

Sektori 1.

 

Sektori 1 on Bukarestin pohjoisin ja pinta-alaltaan (67,5 km²) suurin sektori. Vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan sektorissa asui 229 238 asukasta.

Pormestarina on toiminut vuodesta 2004 lähtien Andrei Ioan Chiliman. Sektorin tulot vuodessa on 1 144 197 000 LEU:ta (251 miljoonaa €)., mikä tekee siitä varakkaimman sektorin Bukarestissa. Sektorin alueella pitää pääkonttoria muun muassa Blue Air. Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:

• Băneasa
• Pipera
• Floreasca
• Gara de Nord

Sektori 2.

 

Sektori 2 on asukasluvultaan toiseksi suurin 357 338 asukkaallaan, ja sen pinta-ala on yhteensä 32 km². Pormestarina on toiminut vuodesta 2000 lähtien Neculai Onțanu. Sektori on talousongelmissa, sillä vuoden 2012 budjetin mukaan sen talous on 244 725 000 LEU:ta (54 milj €) alijäämäinen. Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:

• Pantelimon
• Colentina
• Obor

Sektori 3.

 

Sektori 3 on Bukarestin itäisin sektori. Vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan siellä asui 393 226 asukasta, ja se on suurin sektori sekä asukasluvun että väestötiheyden mukaan.

Liviu Negoiță on toiminut sektorin pormestarina vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2011 sektorin budjetti oli 57 430 800 (14 milj €) LEU:ta alijäämäinen.

Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:

• Vitan
• Titan
• Centru Civic

Sektori 4.

 

Sektori 4 on eteläisin sektoreista, ja siellä asui vuonna 2007 299 414 asukasta. Sektorin pinta-ala on 34 km^2, ja se on yksi vanhimmista asutuista alueista Bukarestissa. Sektoria on johtanut vuodesta 2008 lähtien pormestari Cristian Popescu Piedone. Vuoden 2012 budjetti on 718 600 000 LEU:ta (158 milj. €) ylijäämäinen.

Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:

• Berceni
• Giurgiului
• Olteniței
• Tineretului

Sektori 5.

 

Sektori 5 on pinta-alaltaan (30 km²) pienin ja asukasluvultaan (282 935 asukasta 2007) toiseksi pienin sektori Bukarestissa. Sektorilla sijaitsee romaanien asuttama slummialue Ferentari. Sektorin pormestarina on toiminut vuodesta 2000 lähtien Marian Vanghelie.

Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:

• Rahova
• Ferentari
• Cotroceni
• 13 Septembrie

Sektori 6.

 

Sektori 6 on läntisin Bukarestin sektoreista. Sen pinta-ala on yhteensä 38 km² ja vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan alueella asui 359 396 asukasta. Bukarestin kolme suurinta jalkapalloseuraa on kotoisin tältä sektorilta. Sektorin alueella toimii 9786 erilaista yritystä sekä 10 isoa kauppakeskusta. Sektorin pormestarina on toiminut vuodesta 2001 Cristian Constantin Poteraș. Sektorin vuoden 2012 budjetti oli 3 800 000 LEU:ta (900 000 €) ylijäämäinen.

Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:

• Giulești
• Drumul Taberei
• Militari
• Crângași

Oikeusjärjestelmä

 

Kaupungin oikeusjärjestelmä on samankaltainen muiden piirikuntien kanssa. Jokaisella sektorilla on oma ensimmäisen asteen oikeutensa judecătorie, josta seuraava oikeusaste on kaupunginoikeus. Bukarestissa on myös kassaatio-oikeus sekä valtiosääntöoikeus.

Bukarestissa on oma poliisilaitos, Poliția București (tai Poliția Capitalei), jonka toimialueena on koko kaupunki. Sen esikunta sijaitsee Ștefan cel Mare -bulevardilla, kaupungin keskustassa, ja poliisiasemia on jokaisessa sektorissa. Vuodesta 2004 lähtien jokaisen sektorin hallinnon alaisena on myös paikallispoliisi Poliția Comunitară, joka vastaa poliisitoiminnasta paikallisesti. Paikallispoliisin toimivaltuudet ovat kuitenkin rajatummat kuin muiden poliisien. Bukarestissa sijaitsevat lisäksi santarmien sekä kansallisen poliisin esikunnat.

Rikollisuus

Bukarestin rikollisuusaste on matala verrattuna muihin Euroopan pääkaupunkeihin. Väkivaltarikollisuutta on vähän, sillä esimerkiksi vuonna 2007 kaupungissa tapahtui 11 murhaa ja 983 muuta väkivallantekoa. Vaikka järjestäytyneellä rikollisuudella on kaupungissa vahva jalansija, sen vaikutus ei näy päivittäisessä elämässä. Näpistykset ja muut turisteihin kohdistuvat huijaukset ovat kuitenkin erittäin yleisiä.

Vielä 1990-luvulla katulapset olivat yksi kaupungin suurimmista ongelmista. Nykyisin katulasten määrä on vähentynyt, ja koko Romaniassa arvioidaan olevan noin 2 000 lasta, jotka asuvat joko täysin tai osittain kadulla.

Vuosi	Kaupungin väestönkasvu
1800	32 000
1859	122 000
1900	282 000
1918	383 000
1930	639 000
1948	1 025 180
1956	1 177 661
1966	1 452 000
1977	1 807 239
1992	2 067 545
2000	2 300 000
2003	2 082 000
2011	1 677 985

Bukarest on kasvanut voimakkaasti viimeisten kahdensadan vuoden aikana lähinnä Romanian kaupungistumisen myötä. Ennen 1800-lukua romanialaiset olivat yleensä maanviljelijöitä, jotka asuivat maaseudulla. Kasvu on tapahtunut kahdessa erillisessä syklissä: ensin luontaisen teollisuuden kehittymisen myötä ja sitten Nicolae Ceaușescun valtakaudella, kun hän kielsi abortin ja siirsi ihmisiä asumaan kasvukeskuksiin. Nykyään 9 % Romanian väestöstä asuu Bukarestissa.

Odotettavissa oleva elinikä Bukarestissa vuosina 2005–2007 oli 73,3 vuotta, joka on noin kaksi vuotta enemmän kuin keskimäärin Romaniassa. Kaupungin asukkaista noin 51 % on työikäisiä, ja heistä 18,6 % työskentelee kaupan alalla, 18,5 % teollisuudessa, 12,3 % rakennusalalla, 5,5 % opetusalalla ja 5,3 % terveydenhuollon alalla.

 

Bukarestin ensimmäinen moderni korkeakoulu oli Ruhtinaskunnan akatemia, joka perustettiin vuonna 1694. Vuonna 1864 se jaettiin Bukarestin yliopistoksi ja Saint Savan lukioksi. Vuonna 2010 Bukarestin yliopistossa opiskeli 30 000 opiskelijaa, joista tuhat oli ulkomaalaisia.

Nykyään kaupungissa sijaitsee 16 kunnallista ja 19 yksityistä yliopistoa. Yksityisiä yliopistoja on arvosteltu niiden opetuksen tason ja korruption vuoksi. Epäilysten vuoksi yliopistot eivät ole nauttineet suurta kansainvälistä arvostusta. Toimet korruption kitkemiseksi ovat tehonneet, ja nykyään kaupunkikuvassa näkyy yhä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita, pääasiassa Aasiasta.

Kaupungissa on noin 450 julkista peruskoulua. Jokainen Bukarestin sektori hallinnoi kouluja itsenäisesti. Vuonna 2010 Bukarestin peruskouluissa oli yhteensä 262 073 oppilasta, 14 520 pätevää opettajaa sekä 2 484 epäpätevää opettajaa.

Bukarest toimii useiden eri liikennemuotojen risteysasemana. Vuonna 1998 kaupunki aloitti yhteistyön japanilaisen viraston Japan International Cooperation Agencyn (JICA) kanssa. JICA esitti vuonna 2000 suunnitelman kaupungin sisäisen liikenteen parantamiseksi ja tehostamiseksi. Suunnitelman mukaan huomiota pitäisi kiinnittää yhdeksään eri pääluokkaan ja sen kustannusvaikutus olisi yli 2 miljardia dollaria.

Paikallisliikenne

Kaupungin sisäistä liikennettä liikennöi Regia Autonomă de Transport București (RATB) yhtiö. Yhtiön käytössä on linja-autoja, johdinautoja, raitiovaunuja ja pikaraitioteitä. Bukarestin metroa liikennöi Metrorex-yhtiö. RATB ja Metrorex ovat erillisiä yhtiöitä, eikä niissä voi matkustaa samalla lipulla.

Linja-autoliikenne

 

Kaupungin alueella on yhteensä 1 374 kilometriä linja-autoreittejä ja 121 säännöllisesti liikennöityä linjaa. RATB:llä on käytössään 1014 linja-autoa, joista 99 % on pyörätuoliystävällisiä.

Johdinautoliikenne

RATB:llä on 19 johdinautolinjaa, jotka käsittävät yhteensä 164,1 kilometriä.. Kalusto päivitettiin 1990-luvulla Ikarus-merkkisillä autoilla. Samalla päivitettiin pysäkkien aikataulut elektronisiksi.

Raitiovaunuliikenne

Bukarestin alueella on yhteensä 332,2 kilometriä raitiovaunukiskoja. RATB liikennöi näillä 21 eri linjalla. Vain yksi näistä linjoista on pyörätuoliystävällinen.

Metro

 

Bukarestin metro koostuu neljästä linjasta, joiden pituus on yhteensä 69,25 kilometriä. Metroa käyttää päivittäin 485 500 asiakasta. Kahden uuden metrolinjan rakennustyöt on aloitettu vuonna 2011, ja niistä toinen yhdistää päärautatieaseman ja lentokentän.

Maantieliikenne

Bukarest on Romanian tieverkoston tärkein risteysasema. Metropolialueelle oli rekisteröity vuonna 2008 1,24 miljoonaa ajoneuvoa, joista 985 000 oli yksityisomistuksessa. Tieverkosto on paikoin erittäin huonossa kunnossa. Kaupunki aloitti vuonna 2008 projektin 60 eri kadun korjaamiseksi.

Rautatieliikenne

Romanian rautatieverkoston risteysasema on București Gara de Nord -asema. Rautatieverkostoa liikennöi valtiollinen Căile Ferate Române (CFR) -yhtiö. Bukarestiin on rautatieyhteys monista Euroopan kaupungeista:

•   Budapest, Unkari
•   Belgrad, Serbia
•   Sofia ja Varna, Bulgaria
•   Chișinău, Moldova
•   Kiev, Tšernivtsi ja Lviv, Ukraina
•   Thessaloniki, Kreikka
•   Wien, Itävalta
•   Istanbul, Turkki
•   Moskova, Venäjä

Lentoliikenne

Bukarestia palvelee kaksi lentokenttää, Henri Coandăn lentoasema ja Băneasan lentoasema.

Henri Coandăn lentoasema

 

Henri Coandăn lentoasema sijaitsee 16,5 kilometriä Bukarestista luoteeseen Otopenin kaupungissa Ilfovin piirikunnassa. Lentokentältä liikennöi Romanian kansallinen lentoyhtiö Tarom. Vuonna 2011 lentokenttää käytti 5 049 443 matkustajaa, mikä oli 5,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.

OTP:n liikenne

Vuosi	Matkustajia (yhteensä)	Matkustajia (kotimaanlennot)	Lentoliikenne	Rahti
2005	2 972 799	-	49 593	16 887 tonnia
2006	3 497 938	-	55 056	18 089 tonnia
2007	4 937 683	410 916	67 372	17 423 tonnia
2008	5 063 555	497 208	69 916	-
2009	4 480 765	496 391	69 692	-
2010	4 802 510	-	71 481	-
2011	5 049 443	-	-	-

Băneasan lentoasema

 

Băneasan lentoasema oli vuoteen 1965 Bukarestin ainoa lentokenttä, kunnes Otopenin lentokenttä otettiin siviilikäyttöön. Vuosien 2007–2012 aikana lentokenttää käyttivät pääsääntöisesti halpalentoyhtiöt. Maaliskuussa 2012 laajojen muutostöiden jälkeen lentokenttä on VIP- sekä liikelentokäytössä ja tavanomainen reittiliikenne toimii Otopenin kentältä.

Vuosi	Matkustajia
2005	380 474
2006	672 923
2007	968 084
2008	1 724 633
2009	1 974 337
2010	1 881 509
2011	2 398 911

Jalkapallo on eniten seurattu laji Bukarestissa. Kaupungin neljä eri joukkuetta pelaa Romanian pääsarjassa:

• FC Steaua Bukarest
• FC Dinamo Bukarest
• Rapid Bukarest
• FC Sportul Studențesc Bukarest.

Stadionul Național otettiin käyttöön 6. syyskuuta 2011, ja se isännöi UEFA:n Eurooppa-liigan finaalin 9. toukokuuta 2012. Stadioniin mahtuu lähes 55 000 katsojaa, mikä tekee siitä kaakkois-Euroopan suurimman stadionin.

Vuodesta 2007 Bukarest on järjestänyt vuosittaiset katukisat katuradalla. Rata on rakennettu parlamenttitalon ympärille. Radalla on ajettu FIA GT Championship sekä Formula 3 -kilpailuja. Vuoden 2009 sekä 2010 kilpailuja ei käyty radalla oikeusjutun vuoksi, mutta vuodesta 2011 kisoja on käyty normaalisti.

Syksyisin Bukarest isännöi Romania open -tennisturnauksen, joka kuuluu ATP-kiertueeseen.

Kunnia-asukkaat

Bukarestin kaupunki on myöntänyt vuosien 1990–2008 välillä kunnia-asukkaan arvonimen seuraaville henkilöille:

Romanian ulkoministeriö perustettiin Bukarestiin kesäkuussa vuonna 1862. Ensimmäinen ulkoministeri oli Apostol Arsache. Suomen ensimmäinen suurlähettiläs Väinö Tanner aloitti tehtävänsä Bukarestissa 30. heinäkuuta 1920. Bukarestissa sijaitsevat muun muassa seuraavien maiden suurlähetystöt:

Bukarestin suurlähetystöt

Maa	Suurlähettiläs	Osoite	WWW
Albania	Sami Shiba	Str.Duiliu Zamfirescu, nr.7 , 26.087937355041504°E
Algeria	Habib Chawki HAMRAOUI	Str. Theodor Aman nr. 4 , 26.089696884155273°E	[2]
Argentina	Claudio Perez PALADINO	Str. Ion Câmpineanu nr.11 , 26.094181537628174°E	[3]
Armenia	Hamlet GASPARIAN	Str. Intr. Poiana nr. 27 , 26.09024405479431°E	[4]
Itävalta	Michael SCHWARZINGER	Str.Dumbrava Roșie nr.7 , 26.105328798294067°E	[5]
Azerbaidžan	Eldar HASANOV	Str. Grigore Gafencu, nr.10 , 26.08906388282776°E	[6]
Valko-Venäjä	Sergei MOLUNOV	Str. Tuberozelor nr.6 , 26.0825514793396°E	[7] (Arkistoitu – Internet Archive)
Belgia	Philippe BEKE	B-dul Dacia 58 , 26.09281897544861°E	[8]
Brasilia	Raymundo Santos Rocha MAGNO	B-dul Aviatorilor nr. 40 , 26.086692810058594°E	[9]
Bulgaria	Assen Tutekov	Str. Rabat nr.5 , 26.090877056121826°E	[10]
Kanada	Philippe BEAULNE	Str. Tuberozelor nr.1-3, , 26.081843376159668°E	[11]
Chile	Maria Eliana CUEVAS BERNALES	Str. Rabat nr.5 , 26.090877056121826°E	[12]
Kiina	Dna Huo Yuzhen	Șos. Nordului nr. 2 , 26.091177463531494°E	[13]
Kroatia	Andrea Gustović ERCEGOVAC	Str.Dr. Burghelea, Nr.1, , 26.118106842041016°E	[14][vanhentunut linkki]
Kuuba	Marta Caridad Fajardo PALET	Str. Nicolae Caramfil nr.73 , 26.092362999916077°E	[15] (Arkistoitu – Internet Archive)
Kyproksen tasavalta	Kalliopi AVRAAM	Str. Petofi Sandor, nr.2 , 26.078099012374878°E	[16] (Arkistoitu – Internet Archive)
Tšekki	Jiři ŠITLER	Str. Ion Ghica nr. 11 , 26.101466417312622°E	[17]
Tanska	Michael STERNBERG	Str. Dr. Burghelea Nr.3 , 26.11823558807373°E	[18][vanhentunut linkki]
Egypti	Sanaa Esmail Atallah ESMAIL	B-dul Dacia Nr.67 , 26.102893352508545°E	[19] (Arkistoitu – Internet Archive)
Suomi	Päivi Pohjanheimo	Str. Atena 2 bis , 26.09028697013855°E	[20][vanhentunut linkki]
Ranska	Philippe Gustin	Str.Biserica Amzei nr.13-15 , 26.094342470169067°E	[21]
Georgia	Inga Paliani-Dittrich	Str. Herăstrău nr.16 , 26.088355779647827°E	[22]
Kreikka	eorgios Poukamissas	Bdul Pache Protopopescu nr.1-3 , 26.129897832870483°E	[23]
Unkari	szkar Laszlo Fuzes	str. Negulescu Ștefan nr. 30 , 26.097636222839355°E	[24] (Arkistoitu – Internet Archive)
Intia	Manimekalai Murugesan	Str. Mihai Eminescu nr.183 , 26.118391156196594°E	[25]
Indonesia	Marianna Sutadi	Str. Gina Partichi (fostă Orlando) nr.10 , 26.10448122024536°E	[26] (Arkistoitu – Internet Archive)
Irak	Mohammed Saeed AL-SHAKARCHI	Str.Venezuela Nr.6-8 , 26.090233325958252°E	[27] (Arkistoitu – Internet Archive)
Irlanti	Oliver GROGAN	Str. Buzești, nr.50-52 , 26.08331322669983°E	[28]
Israel	Dan BEN-ELIEZER	Bd. Dimitrie Cantemir nr.1, tronson 2+3 , 26.104615330696106°E	[29]
Italia	Mario COSPITO	Str. Henri Coandă Nr. 9 , 26.09201431274414°E	[30] (Arkistoitu – Internet Archive)
Japani	Natsuo AMEMIYA	Șos. Nicolae Titulescu, nr.4-8 , 26.08254611492157°E	[31]
Jordania	Maen MASADEH	Str. Dumbrava Roșie Nr.1 , 26.10675573348999°E	[32]
Libanon	Mohammed EL-DIB	Str. Andrei Mureșanu nr.16 , 26.0915207862854°E	[33] (Arkistoitu – Internet Archive)
Liettua	Vladimir JARMOLENKO	B-dul Primăverii, nr.51 , 26.092175245285034°E	[34] (Arkistoitu – Internet Archive)
Pohjois-Makedonia	Borco DAMJANOV	Str. Mihai Eminescu Nr.144 , 26.101412773132324°E	[35]
Liettua	Vladimir JARMOLENKO	B-dul Primăverii, nr.51 , 26.092175245285034°E	[36] (Arkistoitu – Internet Archive)
Malesia	Mohd Fareed ZAKARIA	Str. Drobeta nr.11 , 26.106868386268616°E	[37] (Arkistoitu – Internet Archive)
Meksiko	Maria Cristina de la Garza SANDOVAL	Str. Dr. Louis Pasteur nr.22 , 26.10751211643219°E	[38]
Moldova	Iurie RENIȚĂ	Aleea Alexandru nr.40 , 26.08973979949951°E	[39]
Marokko	Faouz El Achchabi	Str. Dionisie Lupu Nr.78 , 26.101187467575073°E	[40]
Norja	Øystein HOVDKINN	Atena nr.18 , 26.0915744304657°E	[41]
Pakistan	Rab NAWAZ KHAN	Str. Barbu Delavrancea nr. 22 , 26.080158948898315°E	[42]
Peru	Jose Antonio Arrospide del Busto	Strada Maior Gheorghe Șonțu , 26.082240343093872°E	[43]
Filippiinit	Maria Fe T. PANGILINAN	Str.Carol Davila Nr.105-107 , 26.069505214691162°E	[44] (Arkistoitu – Internet Archive)
Puola	Marek SZCZYGIEL	Aleea Alexandru nr. 23 , 26.08928918838501°E	[45] (Arkistoitu – Internet Archive)
Venäjä	Oleg Sergheevici MALGINOV	Șos. Pavel Kiseleff nr. 6 , 26.08228325843811°E	[46] (Arkistoitu – Internet Archive)
Saksa	Andreas von METTENHEIM	av. Gheorghe Demetriade 6-8 , 26.087154150009155°E	[47]
Serbia	Zoran POPOVICI	Calea Dorobanților nr. 34 , 26.099653244018555°E	[48]
Slovakia	Dagmar REPCEKOVA	Str. Oțetari nr. 3 , 26.095093488693237°E	[49] (Arkistoitu – Internet Archive)
Etelä-Afrikka	Pieter Andries SWANEPOEL	Str. Știrbei Vodă 26-28 , 26.091392040252686°E	[50]
Espanja	Estanislao de GRANDES PASCUAL	Str. Aleea Alexandru nr. 43 , 26.089219450950623°E	[51] (Arkistoitu – Internet Archive)
Ruotsi	Anders Bengtcén	Șos. Kiseleff nr. 43 , 26.078850030899048°E	[52]
Syyria	Walid OTHMAN	Str. Paris nr.47 , 26.0905122756958°E	[53]
Turkki	Ömür ŞÖLENDIL	Calea Dorobanților 72 , 26.09928846359253°E	[54]
Ukraina	Teofil Bauer	Bdul Aviatorilor 24 , 26.08657479286194°E	[55]
Yhdistynyt kuningaskunta	Martin HARRIS	Str. Jules Michelet 24 , 26.100130677223206°E	[56]
Yhdysvallat	Mark GITENSTEIN	B-dul Dr. Liviu Librescu, nr. 4 - 6 , 26.08677864074707°E	[57]

•  
  Ateneul Român -konserttitalo Bukarestissa
•  
  Romanian kansallinen pankki Bukarestissa
•  
  Bukarestin yliopiston päärakennus
•  
  CEC-Pankki
•  
  Patriarkaalinen palatsi

• Jussila, Tapani: Romania Passi. Helsinki: Kanki press, 2008. ISBN 978-952-99419-2-6.
• Le Bass, Tom: Insight Guide Romania. Singapore: Apa Publications Ghmb & Co., 2007. ISBN 978-981-258-610-0. (englanniksi)
• Constantin C. Giurescu: Istoria Bucureștilor. Din cele mai vechi timpuri pînă în zilele noastre. Bucharest: Pentru Literatură, 1966. (romaniaksi)
• Ștefan Ionescu: Bucureștii în vremea fanarioților. Cluj: Dacia, 1974. (romaniaksi)
• Neagu Djuvara: Între Orient și Occident. Țările române la începutul epocii moderne. Bucharest: Huminatas, 1995. (romaniaksi)
• Ștefan Ionescu: Bucureștii în vremea fanarioților. Cluj: Dacia, 1974. (romaniaksi)

Viitteet

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bukarest Wiki Commonsissa