E-Koodi: Eurooppalainen merkintätapa lisäaineille

EU:ssa lisäaineiden turvallisuutta valvoo Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. EFSAn tutkimusten perusteella lisäaineille määritetään aineen suurin hyväksyttävä päiväsaanti eli ns. ADI-arvo. Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta tutkii ja valvoo Ruokavirasto.

Joskus E-koodilla luokitellut lisäaineet ovat osoittautuneet terveydelle haitallisiksi ja ne ovat päätyneet käyttökieltoon tai niiden käyttöä on rajoitettu. Kielletyksi on päätynyt esimerkiksi atsoväri E128 eli punainen 2G ja käyttörajoituksien piiriin keltainen väriaine E110 eli paraoranssi.

E-koodilla luokitelluista lisäaineisiin kuuluu myös terveydelle välttämättömien ravintoaineiden lähteitä synteettisessä muodossa, esimerkkinä C-vitamiini eli askorbiinihappo, E300, ja A-vitamiinilähde beetakaroteeni, E160a.

E-koodien eri numerovälit tarkoittavat seuraavia käyttötarkoituksen perusteella muodostettuja aineryhmiä:

• E100–E199 – väriaineet
• E200–E299 – säilöntäaineet
• E300–E399 – hapettumisenesto- ja happamuudensäätöaineet
• E400–E499 – sakeuttamis-, stabilointi- ja emulgointiaineet
• E500–E599 – happamuudensäätö- ja paakkuuntumisenestoaineet
• E600–E699 – makeutusaineet
• E700–E799 – antibiootit
• E900–E999 – sekalaiset
• E1000–E1999 – muihin ryhmiin kuulumattomat kemikaalit

• Luettelo E-koodatuista aineista

• E-koodit Ruokavirasto. Arkistoitu 25.10.2021. Viitattu 5.4.2019.
• EU:n jäsenmaiden lisäaineita koskeva lainsäädäntö (englanniksi)
• E-koodit.fi riippumaton palvelu, joka pyrkii kokoamaan elintarvikkeiden lisäaineista tietoa mahdollisimman puolueettomasti.