Indiana: Yhdysvaltain osavaltio

Se liittyi Yhdysvaltoihin 19. osavaltiona vuonna 1816.

Indiana
State of Indiana
lippu sinetti
Yhdysvaltain kartta, jossa Indiana korostettuna
Valtio	Yhdysvallat
Pääkaupunki	Indianapolis
Suurin kaupunki	Indianapolis
Kuvernööri	Eric Holcomb (R)
Viralliset kielet	englanti
Pinta-ala
– yhteensä	94 321 km² (38.)
– josta maata	92 897 km²
– josta vettä	1 424 km² (1,5 %)
Väestö (2014)
– asukkaita	6 596 855 (16.)
– asukastiheys	71 as./km²
Liittovaltion osavaltioksi
– päivämäärä	11. joulukuuta 1816
– järjestyksessä	19.
Aikavyöhyke	Eastern Standard UTC−5 Central: UTC−6
Pinnanmuodostus
– korkein kohta	383 m
– keskikorkeus	210 m
– matalin kohta	98 m
Lyhenteet
– postilyhenne	IN
– ISO 3166-2	US-IN
Lempinimi	The Hoosier State
Motto	The Crossroads of America (Amerikan tienristeys)
www.state.in.us/
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta
Infobox OK

Pohjoisessa osavaltio rajoittuu Michigan-järveen ja Michiganin osavaltioon, idässä Ohioon, etelässä Kentuckyyn (rajajokena Ohio-joki) ja lännessä Illinoisiin. Liki 800 kilometriä pitkä Wabash-joki jakaa osavaltion kahtia koillis-lounas-suunnassa.

Indianan pääkaupunki on Indianapolis. Muita suuria kaupunkeja ovat Fort Wayne, Evansville ja South Bend.

Sijainti ja maastonmuodot

Pohjoisessa osavaltio rajoittuu Michigan-järveen ja Michiganin osavaltioon, idässä Ohioon, etelässä Kentuckyyn (rajajokena Ohio-joki) ja lännessä Illinoisiin.

Indianassa on kolmea maastotyyppiä. Pohjoisimpana ovat Suurten järvien tasangot, joilla jääkausi on kasannut moreenia ja muovannut pieniä järviä. Niiden eteläpuolella on Tillin tasanko, joka on osa Maissivyöhykkeeksi kutsuttua hedelmällistä aluetta. Eteläisin osa ei ollut koskaan mannerjäätikön alla, ja niinpä siellä ovat jyrkimmät kukkulat. Merkittäviä jokia ovat Ohio, Kankakee, Tippecanoe, Wabash ja White River.

Ilmasto

 

Michigan-järven avoveden vaikutus lumisateeseen tuottaa noin viideosan Indianan sademäärästä. Yksi kaikkojen aikojen pahimmista lumimyrskyistä koettiin vuonna 1978, kun osavaltion eteläosassa satoi noin puoli metriä lunta ja pohjoisessa paikoin yli metri.

Vuoden kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Indianapolisissa on noin 29 astetta. Keskimääräinen alin on pakkasen puolella joulukuusta helmikuuhun, kylmimmillään tammikuussa −6,1 astetta.

Vuosina 1950–2005 keskimäärin 20 tornadoa vuodessa on ulottunut maahan asti Indianan alueella. Koko tuolla 55 vuoden jaksolla havaittiin kahdeksan tornadoa, jotka kuuluivat Fujitan asteikolla voimakkaimpaan luokkaan F5.

Luonto

1800-luvun alussa lähes koko Indiana oli lehtimetsän peitossa. Osavaltion luoteisnurkkaan ulottui ruohotasanko Suurilta tasangoilta. Maanviljelyn, kaupungistumisen ja teollistumisen myötä ikimetsät ovat väistyneet. Nykyisissä, suurelta osin viljellyissä metsissä kasvaa monia puulajeja, joille on tyypillistä kirkas syysväri. Valkohäntäpeuran kanta on kasvanut suojelun ansiosta. Muita nisäkäslajeja ovat opossumit, haisunädät, pesukarhut, jänikset, maamyyrät ja lepakot. Kosteikoissa elää monia vesilintuja, kuten joutsenia, sorsia ja hietakurkia. Vesistöissä tavataan monenlasia kaloja, myös uhanalaisia järvisampia.

Suurimmat kaupungit

Vuonna 2012 Indianassa oli neljä yli sadantuhannen asukkaan kaupunkia: Indianapolis, Fort Wayne, Evansville ja South Bend.

 

Nykyisen Indianan osavaltion alueella eli paleointiaaneja jo tuhansia vuosia sitten.

Sijaintinsa takia Indiana on ollut keskeinen alue liikuttaessa idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Ranskalaiset turkismetsästäjät kulkivat sen kautta matkallaan Kanadasta Louisianaan. Britit valtasivat sen 1763. Alueelle muutti idästä jatkuvasti uudisraivaajia, kun idässä alkoi tulla viljelysmaasta pulaa. Monet etsivät myös vapautta harjoittaa haluamaansa uskontoa.

Nykyinen Indiana oli osa Luoteisterritoriota, josta se irrotettiin vuonna 1800 Indianan territorioksi. Vuonna 1816 territorion eteläosa liittyi Yhdysvaltoihin Indianan osavaltioksi.

National Road ulottui Indianaan asti vuonna 1829 ja loi yhteyden Yhdysvaltojen itäosiin. 1832 alettiin rakentaa Wabash-Erie -kanavaa, joka yhdisti Ohiojoen Suuriin järviin. Näiden liikenneyhteyksien valmistaminen liitti Indianan tiiviimmin itärannikkoon, vaikka luontaiset vesireitit olisivat vieneet Meksikonlahdelle.

Vuosina 1780–1840 tehtiin päätöksiä ja sopimuksia, joilla intiaanit karkotettiin osavaltiosta vuoteen 1840 mennessä lähes kokonaan.

Sisällissodassa Indiana oli Unionin puolella. Unionin armeijaan liittyi yli 197 000 miestä, ja indianalaisten joukko oli Pohjoisvaltioista toiseksi suurin. Näiden lisäksi liittyi 100 000 paikallisjoukkoihin.

Talouskasvu sai vauhtia, kun 1880-luvulla löytyi maakaasua.

Vuoden 1913 tulvissa kuoli ainakin sata ihmistä.

Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama kysyntä vauhditti teollistumista. Indianan teollisuuden tärkeitä tuotteita tuohon aikaan olivat teräs, rauta, autot ja junanvaunut. Ku Klux Klan oli voimissaan.

Suuren laman aikana otettiin käyttöön Indianan ensimmäinen tulovero. Kuvernööri julisti sotatilalait käyttöön lopettaakseen lakkoja. Myös toisen maailmansodan aikana Indianan teollisuus osallistui varusteluun. 1970-luvun öljykriisi vaikutti autoteollisuuteen.^lähde?

Vuonna 2008 oli jälleen pahoja tulvia. Ihmishenkien menetyksiltä vältyttiin, mutta taloudelliset tappiot olivat noin miljardi dollaria.

 

Indianan lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 50 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on sata jäsentä. Alahuoneen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi, senaattorit neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri. Vuodesta 2017 kuvernöörinä on ollut Eric Holcomb, jonka edeltäjästä Mike Pencestä tuli Yhdysvaltojen varapresidentti.^lähde?

Osavaltio jakautuu 92 piirikuntaan.

Indianassa on käytössä kuolemanrangaistus. Sähkötuolista siirryttiin vuonna 1995 tappavien ruiskeiden käyttöön.

Indianan bruttokansantuote vuonna 2010 oli 276 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista 16. tilalla.

Indianassa tuotetaan kivihiiltä, joka tuo kaksi kolmasosaa kaivosteollisuuden tuotoista. Muita kaivannaisia ovat hiekka, sora ja sepeli. Karjatalous tuottaa ennen kaikkea sikoja, mutta myös maitoa, nautakarjaa ja munia. Peltokasveista tärkeimpiä ovat maissi ja soijapavut.

Vuonna 2013 Indianan kymmenen suurimman työnantajan joukossa oli viisi sairaalaa ja kolme yliopistoa. Suurin oli Indianan yliopiston yliopistollinen keskussairaala Bloomingtonissa, 30 000 työntekijää.

Indianassa tuloverotus on toteutettu tasaverona, ja sen veroprosentti oli vuonna 2013 alhaisin seitsemästä tasaveroa käyttävästä osavaltiosta eli 3,4 prosenttia.

Liikevaihtovero on seitsemän prosenttia ja sitä sovelletaan muihin artikkeleihin paitsi elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin.

Omasta osavaltiossa tuotettu kivihiili kattaa noin puolet kulutuksesta. Hiilen lisäksi muista osavaltioista tuodaan maakaasua; 1800-luvun talouskasvun laukaisseet kaasuvarannot on käytetty jo loppuun. Uusiutuvien energianlähteiden osuus on tarkoitus kasvattaa vuosien 2013–2018 neljästä prosentista kymmeneen prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

Liikenne

Indianassa on kaikkiaan 37 lentoasemaa. Suurin niistä on Indianapolis International. Indianassa on myös kuusi satamaa – kolme Michiganjärven rannalla osavaltion pohjoisosassa, kolme Ohiojoen varrella osavaltion etelärajalla.

Osavaltion väkiluku vuonna 2014 oli 6 596 855. Vuoden 2000 väestönlaskentatietojen mukaan noin 87 prosenttia Indianan asukkaista on valkoihoisia, mustia on hiukan yli kahdeksan ja hispaanoja 3,5. Virallinen englanninkielinen nimitys Indianan asukkaalle on Hoosier.

Protestantteja on 52 prosenttia väestöstä, katolisia 18, muita uskontoja kolme ja uskonnottomia 26.

Kuuluisia indianalaisia ovat Michael Jackson, Janet Jackson, Axl Rose, Izzy Stradlin, James Dean, Adam Lambert. ^lähde?

Indianassa toimii kymmeniä yliopistoja ja korkeakouluja. Vuoden 2014 4icu-luokituksen mukaan niistä parhaita olivat

1. Purduen yliopisto
2. Indianan yliopisto
3. Notre Damen yliopisto
4. Indianan ja Purduen yliopisto Indianapolisissa

Indianan osavaltion nimikkokukka on pioni ja tunnuslintu punakardinaali.

Indianapolisissa toimivat Indianan taidemuseo ja Indianan sinfoniaorkesteri. Myös South Bendissä ja Fort Waynessä on sinfoniaorkesterit. Brownin piirikunta tunnetaan bluegrass-musiikista, ja siellä järjestetään vuosittain Bill Monroen perustamat bluegrassjuhlat. Cole Porter ja monet muut tunnetut lauluntekijöt ovat kotoisin Indianasta, samoin kuin kirjailija Kurt Vonnegut.

Indianapolis 500 -moottoriurheilutapahtuma on järjestetty vuosittain Indianassa vuodesta 1911 alkaen.

Evansville Icemen ja Fort Wayne Komets pelaavat jääkiekkoa ECHL-liigassa. Indianapolis Colts on amerikkalaisen jalkapallon NFL-joukkue. Indianapolisissa pelaa NBA-joukkue Indiana Pacers ja naisten NBA:n Indiana Fever. Pacers oli ABA-liigan menestynein seura, kun sarja yhdistyi NBA:n kanssa 1976. ^lähde?

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Indiana Wiki Commonsissa