ʻEa

ʻOku ʻuhinga ʻa e ko e ʻEa ko e tuʻunga ʻo e ʻatakai, ʻa ia ʻoku ne fakamatalaʻi ʻa e mafana pe momoko, viviku pe momoa, nonga pe tokakovi, mahino pe ʻaoʻaofia.

Ko e konga lahi ʻo e ʻikai ke ʻa ʻa e taha ʻatakai fakalilifu ʻamu, ko e ʻatimosifia talopiki, ʻi lalo pe ʻatimosifia lōlahi.

ʻOku ʻuhinga ʻa e ʻea ki he ʻea fakaʻaho mo e ʻuha, ka ko e ʻatakai ʻo e ʻea ko e foʻi lea ki he fakaʻavalisi ʻo e ngaahi tuʻunga ʻatimosifia ʻi ha vahaʻa taimi loloa. Ko e taimi ʻoku ngaue ʻaki ai ʻo ʻikai ke feʻunga, ko e foʻi lea ko e ʻea ʻoku mahino ko e ʻuhinga ia ki he ʻea ʻo māmani.

ʻEa
Cumulus mediocris ʻao ʻo ʻatakaiʻi ʻe stratocumulus

Tags:

🔥 Trending searches on Wiki faka Tonga:

TalatalaCedrela toonaTemataFāhefaLakisemipekiʻOtumotu Maliana tokelauʻAosituliaMango (Haʻapai)ʻAisilaniHalaevalu MoheofoʻoketiFanaluaSoataneʻAmēniaLea fakahōlaniTēvita UtiuootiSokaSiliPaʻanga (ʻakau)/enPākisitaniPatoTuʻahivi fakamoʻungaafi ʻo TongaPotukaliTeʻeteʻemanuLepanoniLiuakoetauLētisifohaʻInitonēsiaMosekouSipeiniHaʻatafuToakeʻAfilikaMianimāSinamoniPuluneiLongolongoToluhama VīSiaosi Tupou IFatumangaLikitenisitainiMakahokovalu (faʻitoka)MoʻungalangiSā Mātini (fakahōlani)Toloa (pupunga)Tuʻuhetoka/enNepaliPāpeitosiTalauVikatoliaʻAmelikaTamanuSiale tongaTenimaʻakeMakahokovalu Tuita🡆 More