Lētisifoha

Ko e lētisi foha (mei he lea fakapilitānia) ko e fuʻu ʻakau siʻi ia.

Lētisifoha
Lētisifoha
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi
Puleʻanga:ʻakau
Vahe:ʻakau matala
Haʻa:lautengaʻiua
Holongā:brassicales
Kāinga:BRASSICACEAE
Kāinga ofi:Raphanus
Faʻahinga:sativus
Hingoa kakato lōua
Raphanus sativus L.
Hingoa lea fakapilitānia: Radish
Lētisifoha
Vakai ki he tala fakalahi:
Commons

ʻOku ui nounou ko e lētisi pē, ka ʻoku ʻi ai ha lētisi kehe. ʻOku ngāueʻaki foki ko e ʻuhinga ko lātisi. ʻOku ne fakatupua (pea vave ʻene tupu) ʻi he ngoue Tonga pea ʻoku fakatauʻi ʻa e ngaahi foha ʻi he maketi.

Tataku

  • Hokohoko ngaahi ʻakau; Vaʻa fekumi ngoue Vainī
  • Tongan dictionary; C.M. Churchward
  • Plants of Tonga; T.G. Yuncker; BPB bulletin 220, Honolulu 1959
Lētisifoha  Ko e kupu ʻeni ko e potuʻi ia (stub). ʻIo, ko koe, kātaki tokoni mai ʻi hono ngāue fatu fakalahi.

Tags:

Lea fakapilitāniaLētisilau

🔥 Trending searches on Wiki faka Tonga:

FūnakimālohiʻOvavaFilipainiMalativisiLepanoniAotealoaʻĀketikaTaiuaniʻOtumotu SolomoneTatafu VeisiniTēvungaHangaleTūvaluSiale tongaLakisemipekiSilōveniaSioeli PangiaMakahokovaluʻAtolofi HitilāAdiantum hispidulumLea faka-HaʻamoaMango (ʻakau)Puha meʻangāueLonitoniSiaosi Kiu Tau-ki-vailahi KahoTalatalaNgatuLētisiVelitoa hihifoLongotemeFofoaKakatisiʻOtumotu MāsoloMataʻiʻulua ʻi Fonuamotu FusituʻaTaliniBadusa corymbiferaʻAmelikaAmsterdamPalakuaiʻinisēkiteMosekouSiasi MāmongaKulasaoLuaʻofaSiapaniCedrela toonaViliami Tungī HalatuituiaʻIsileli TupouLoseKosita LikaMonumanu nofo ʻuta mo vaiSiosaia Tupou AleamotuʻaʻoketiKolotoniCassytha filiformisNgutulei fakapūloaʻiMaʻafuʻolimuloaFunafutiSālote Tupou III/enFangu/en🡆 More