Uthman ibn Affan (arab.
Islamilaisen perimätiedon mukaan Uthman perusti komitean kokoamaan Koraania profeetta Muhammadin ilmestyksistä. Koraanin virallinen laitos valmistui Uthmanin ansiosta vuonna 652. Uthmanin aikana islam levisi muun muassa Kyprokselle ja Pohjois-Afrikkaan. Uhtmanin hallinto oli huonosti järjestäytynyt ja riitainen arabiarmeijan valloittamien maiden saaliista. Lopulta kapinan seurauksena Uhtman surmattiin vuonna 656. Uthmanin 12-vuotisen hallituskauden jälkeen kalifiksi nousi Ali ibn Abi Talib.
Jotkut historioitsijat ovat alkaneet epäillä kaikkien oikeaan johdettujen neljän kalifin historiallisuutta, sillä heistä ei ole säilynyt tietoa sen enempää islamilaisissa kuin ei-islamilaisissa aikalaislähteissä. Islamilaisiin lähteisiin he ilmestyvät vasta 800-luvulla. Espanjassa tehty niin sanottu ”Vuoden 754 kronikka” on lähde, jossa neljä kalifia tosin mainitaan. Suurin osa käsikirjoituksesta on kuitenkin säilynyt kopiona vasta 1100-luvulta, joten ei ole varmaa miten alkuperäinen kuvaus on. Todennäköisesti kristillisen kirkonmiehen tekemässä Kronikassa kerrotaan, että Muhammedin oltua vallassa 10 vuotta häntä seurasi Abu Bakr, joka hallitsi kolme vuotta. Tätä seurasi Umar ja sitten Uthman vuonna 647. Kronikka ei tunne Alia, vaan ilmoittaa Uthmanin seuraajaksi Muawijan vuonna 657.
Ensimmäinen arabivaltion hallitsija, josta on jäänyt historiaan arkeologisia jälkiä, kuten kolikoita ja piirtokirjoituksia, on Mu’awiya (vallassa vuodet 660–680). Ensimmäinen hallitsija, joka käytti itsestään nimitystä ”kalifi”, oli Abd al-Malik ibn Marwan (685–705).
Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan nykyään valtaosa islamin varhaishistorian tutkijoista katsoo, että perimätietoa tallentaneiden hadithien osalta on lähes mahdoton sanoa, ovatko ne aitoja, joten lukija joutuu tekemään hyvin subjektiivisen valinnan, uskooko perinteiseen kuvaan vai ei. Hämeen-Anttilan mukaan ei kuitenkaan ole merkitystä sillä, mitä tapahtui, vaan sillä, mitä uskotaan tapahtuneen.
Koska neljästä ”oikeaan johdetusta kalifista” ei ole löytynyt aikalaislähteitä, heidän on myös arveltu olleen abbasidikaudella luotuja persialaiseen nelilukuun perustuvia hahmoja, jotka symbolisesti rinnastuivat Adamiin, Nooaan, Abrahamiin ja Moosekseen. Eräät historiantutkijat katsovat, että myös oikeaan johdettujen kalifien valloitussodat ovat myytti. Lähi-idän valtava arabikalifaatti olisi syntynyt sassanidien Persian raunioille, kun valtakunta romahti Bysantille kärsityn häviön jälkeen, ja Bysantti vetäytyi Lähi-idästä. Valtatyhjiön olisivat täyttäneet alueella asuneet ja näiden valtakuntien sotiin apujoukkoina osallistuneet arabiheimot. Niiden keskinäisen välienselvittelyn voitti Syyriassa vaikuttanut arabikenraali Muawija. Hän käytti virkakielenään kreikkaa ja oli uskonnoltaan kristitty.
Edeltäjä: Umar ibn al-Khattab | Oikeaan johdetut kalifit (Rashidun-kalifaatti) Uthman ibn Affan 644–656 | Seuraaja: Ali ibn Abi Talib |
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Uthman ibn Affan, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.