Ontario: Kanadan provinssi

Siellä asui 13 448 494 asukasta vuonna 2016. Provinssin nimi tulee huroneiden kielestä ja tarkoittaa 'kauniit järvet' tai 'kauniit vedet'.

Ontario
lippu vaakuna
Motto: Ut Incepit Fidelis Sic Permanet
Viralliset kielet	englanti
Pääkaupunki	Toronto
Suurin kaupunki	Toronto
Varakuvernööri	Elizabeth Dowdeswell
Pääministeri	Doug Ford (Progressive Conservative)
Edustus parlamentissa
– alahuone	121
– senaatti	24
Pinta-ala	sijalla 4.
– yhteensä	1 076 395 km²
– maapinta-ala	917 741 km²
– vesipinta-ala	158 654 km² (14,7 %)
Väkiluku	sijalla 1.
– yhteensä (2016)	13 448 494
– väestötiheys	14,65 /km²
Osaksi liittovaltiota
– päivämäärä	1. heinäkuuta 1867
– järjestyksessä	1.
Aikavyöhyke	UTC-5/-4
Lyhenteet
– postitunnus	ON
– aluetunnus	CA-ON
– postiosoitteen etuliite	K L M N P
www.gov.on.ca
Infobox OK

 

Ontario on pinta-alaltaan Kanadan toiseksi suurin provinssi. Se kattaa Kanadan mannerosan, joka ulottuu Hudsoninlahdelta ja Jamesinlahdelta etelään Isoillejärville asti. Idässä sitä rajaa Saint Lawrence -joki, ja länsirajan takana alkaa Manitoba.

Ontarion maaperä jakaantuu kolmeen alueeseen: Hudsoninlahden ympäristön alanko, Kanadan kilpi ja Isojenjärvien ja Saint Lawrence -joen tasangot. Maanviljelys ja asutus keskittyvät provinssin viljavaan eteläosaan.

Ontariossa on monia isoja kaupunkeja, kuten Toronto (provinssin pääkaupunki), Ottawa (Kanadan pääkaupunki) ja Thunder Bay. Osa Niagaran putouksista sijaitsee Ontarion puolella, osa Yhdysvaltojen puolella.

Ontarion ilmasto on vaihtelevaa. Lämpimimmillä seuduilla on kesällä yli 30 °C ja kylmimmillä talvella alle –40 °C.

Ennen eurooppalaisten tuloa alueen pohjoisosassa eli metsästäviä algonkin-kansoja, etelässä taas attiwendaronkit ja huronit. Ranskalainen Étienne Brûlé teki alueella tutkimusretkiä vuosina 1610–1612. Englantilainen Henry Hudson purjehti Hudsoninlahdelle vuonna 1611 ja julisti alueen kuuluvan Englannille. Seitsenvuotisen sodan päätteeksi Ranskan alueet Amerikassa siirtyivät Britannian haltuun.^lähde?

British North America Act perusti vuonna 1867 Kanadan dominion (Dominion of Canada), johon kuului neljä provinssia: Nova Scotia, New Brunswick, Quebec ja Ontario. Quebec ja Ontario jaettiin kielirajojen mukaan: Quebec ranskankielisille, Ontario englanninkielisille.^lähde?

Ontario on provinssi, mikä tarkoittaa että sillä on laaja itsehallinto. Provinsseilla on oma verotus ja lainsäädäntö, sillä ne huolehtivat itse muun muassa järjestyksestä, paikallisesta infastruktuurista, luonnonvarojen käytöstä, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Provinsseilla on omat perustuslait, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa liittovaltion perustuslain kanssa. Sama pätee muuhunkin lainsäädäntöön.

Kuninkaan edustaja ja provinssin päämies on varakuvernööri, jonka Kanadan kenraalikuvernööri nimeää viideksi vuodeksi kerrallaan konsultoituaan Kanadan pääministeriä. Ontariolla on 24 edustajaa maan parlamentin senaatissa ja 121 edustajaa edustajainhuoneessa.

Provinssin lait säätää Ontarion parlamentti. Parlamentti on yksikamarinen, ja sen 124 edustajaa valitaan vaaleilla neljän viiden vuoden välein. Vaalit voittaneen puolueen johtajasta tulee Ontarion pääministeri, ja hän valitsee hallituksen. Varakuvernöörin rooli on vahvistaa parlamentin asettamat lait sekä edustaa Ontariota provinssin ulkopuolella.

Provinssilla on kolme tuomioistuinta, jotka käyttävät Ontarion tuomiovaltaa. Ne ovat Ontarion tuomioistuin (Ontario Court of Justice), ylioikeus (Supreme Court) ja vetoomustuomioistuin (Court of Appeal). Näiden yläpuolella on vielä liittovaltion korkein oikeus^lähde?.

Ontario jakautuu kuntiin, joita on yhteensä 444. Ontariossa on kaksitasoinen kuntajärjestelmä, jossa ylemmällä tasolla ovat aluekunnat ja alemmalla tasolla tavalliset kunnat. Lisäksi on olemassa yhden tason kuntia, jotka vaikuttavat molemmalla tasolla. Pohjois-Ontarion harvaan asutuilla alueilla ei ole kuntia, vaan paikallishallinnosta vastaavat piirit.

 

Provinssin eteläosissa harjoitetaan edelleen maanviljelyä, vaikka sen merkitys on viime vuosikymmeninä pienentynyt. Nykyisin pelloilla kasvaa lähinnä rehua, ja monet tilat keskittyvät sikojen, naudanlihan ja maidon tuotantoon. Provinssin lounaisosa kuuluu Yhdysvalloista Kanadan puolelle ulottuvaan niin sanottuun maissivyöhykkeeseen, jossa on erityisen suotuisat viljelyolosuhteet.

Provinssin pohjoisosissa on laajat malmivarat.

Ontarion joet ja erityisesti sen läpi kulkeva Niagara River tuovat alueelle suuret vesivoimavarat. Tämän etulyöntiaseman sekä erinomaisten Yhdysvaltojen keskiosiin vievien kulkuyhteyksien ansiosta Ontario on Kanadan teollistunein alue. Tärkein osa-alue on tehdasteollisuus, jota harjoitetaan etupäässä niin sanotun Kultaisen hevosenkengän (Golden Horseshoe) alueella.^lähde?

Ontarion väestö on kasvanut viime vuosikymmeninä: Vuonna 1981 provinssissa oli 8,6 miljoonaa asukasta. Vuonna 2001 asukkaita oli 11,4 miljoonaa ja vuonna 2015 jo 13,8 miljoonaa.

Ontarion suurimmat kaupungit ovat Toronto, Ottawa, Mississauga, Brampton ja Hamilton. Vuonna 2011 näissä kaikissa oli yli puoli miljoonaa asukasta.

Ontariossa toimii neljä sinfoniaorkesteria: Toronton sinfoniaorkesteri, Ottawa, Hamilton ja Kitchener-Waterloo.

Ontariossa on ammattilaisjoukkueita baseballissa, koripallossa, jääkiekossa, rugbyssä ja kahdessa erilaisessa jalkapallolajissa.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ontario Wiki Commonsissa

• Ontarion hallitus
• Kartta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ontarion parlamentin yhteystiedot
• Ontarion aavekaupunkeja ja hylättyjä paikkoja

 

Kanadan provinssit ja territoriot

Provinssit	Alberta Brittiläinen Kolumbia Manitoba New Brunswick Newfoundland ja Labrador Nova Scotia Ontario Prinssi Edwardin saari Quebec Saskatchewan
Territoriot	Luoteisterritoriot Nunavut Yukon