Lingala
Lingala on nigeriläis-kongolainen kieli.
Sitä puhutaan pääasiassa Kongon tasavallassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Joidenkin kielitieteilijöiden mukaan lingala on Keski-Afrikan bantu-pohjainen kreoli. Kieltä puhuu äidinkielenään yhteensä noin kaksi miljoonaa ihmistä. Kongon demokraattisen tasavallan asukkaista lingalaa puhuu arviolta 25–38 % koko väestöstä. Se toimii yhtenä monikielisen maan lingua francana.
| Lingala | |
|---|---|
 Lingalan kielen puhuma-alue | |
| Tiedot | |
| Alue |  Kongon tasavalta  Kongon dem. tasavalta |
| Virallinen kieli | Kongon tasavalta Kongon dem. tasavalta |
| Puhujia | 2 141 300 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | bantukielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ln |
| ISO 639-2 | lin |
| ISO 639-3 | lin |
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan lingalaksi vuonna 1970.
Lingalalla on kansalliskielen asema Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Kongossa.
Fonologia
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Lingalassa esiintyy neljä toonia: matala, korkea, laskeva ja nouseva.
Lähde:
Konsonantit
| Bilabiaali | Labio-dentaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | ||||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | k | g | |||
| Prenas. | mb | nd | ŋg | ||||
| Afrikaatta | Norm. | ts | kp | gb | gb | |||
| Prenas. | ŋgb | ||||||
| Frikatiivi | Norm. | f | v | s | z | ʃ | h | ||
| Prenas. | ɱf | ɱv | ns | nz ~ ɲʒ | |||||
| Lateraali | l | ||||||
| Tremulantti | r | ||||||
| Puolivokaali | w | j | |||||
Lähde:
Kielioppi ja sanasto
Substantiivit jaetaan 15 sanaluokkaan. Lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko. Verbeissä esiintyy paljon agglutiniivisuutta, jolla ilmaistaan tekijää, tapaa ja passiivisuutta. Aikamuotoja on kolme.
Perussanajärjestys on subjekti–verbi–objekti.
Ranskan kielen vaikutus näkyy kielen sanastossa, mutta lainasanoja on otettu myös muista eurooppalaisista kielistä kuten portugalista (esim. manteca, suom. voi) ja englannista (esim. buku, suom. kirja). Lisäksi afrikkalaisista kielistä, kuten swahilista, kongosta ja kitubasta.
Lukusanat 1–10 lingalaksi:
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| mókó | míbalé | mísáto | mínei | mítáno | motóba | sámbó | mwámbe | libwá | zómi |
Lähteet
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Lingala, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.