Anna Kontula: Suomalainen poliitikko

30. maaliskuuta 1977 Pori) on suomalainen sosiologi, yhteiskuntatieteiden tohtori, kirjailija, Pirkanmaan aluevaltuuston jäsen ja vasemmistoliiton kansanedustaja vuodesta 2011.

Anna Kontula
Anna Kontula eduskunnassa 2018.
Henkilötiedot
Syntynyt	30. maaliskuuta 1977 (ikä 47) Pori
Poliitikko
Puolue	vasemmistoliitto
Asema	kansanedustaja (2011–), kaupunginvaltuutettu (2005–2017), aluevaltuutettu (2022–)
Vaalipiiri	Pirkanmaan vaalipiiri
Kotipaikka	Valkeakoski
Aiheesta muualla
Virallinen sivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Kontula tarkasteli pro gradu -tutkielmassaan taistolaisuutta ja 1970-luvun opiskelijaliikettä. Kontulan väitöskirja Punainen eksodus – Tutkimus seksityöstä Suomessa julkaistiin Tampereen yliopistossa 2008. Kontula on kirjoittanut mm. selvityksen prostituutiosta Suomessa Sexpo-säätiölle ja raportin ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Moldovassa YK:n Kansainväliselle siirtolaisjärjestölle.

Lokakuussa 2010 Kontula sai Suomen akatemialta kolmivuotisen tutkijatohtorin projektirahoituksen tutkiakseen rakennusalan harmaata työtä. Myös hänen pamflettinsa, Olkiluodon ydinvoimalatyömaan rakennustyöläisten haastatteluihin perustunut Näkymätön kylä, käsitteli harmaata työtä. Pamfletissa Kontula kuvaa, kuinka rakenteellinen rasismi on luonut loukun, jossa vierastyöläisellä ei ole mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan. Kontulan mukaan oikeudettomasta halpatyövoimasta hyötyy elinkeinoelämä, mutta myös kuluttajat.

Vuonna 2016 Kontula julkaisi Luokkalaki-pamfletin. Pamfletti kertoo, miten Suomen lait ja viranomaiskäytännöt ovat täynnä sosioekonomista syrjintää ja eriarvoisuutta. Vuonna 2018 Kontulalta julkaistiin Eduskunta - Ystäviä ja vihamiehiä -kirja, jossa Kontula tutkii havainnoiden ja edustajakollegojaan haastatellen, miten eduskunnan työympäristössä hallitaan jatkuvaa konfliktia. Hänelle myönnettiin tästä teoksesta tiedonjulkistamisen valtionpalkinto.

Tutkijatyönsä ohella Kontula on ollut Seksialan Liitto SALLI:n varapuheenjohtaja sekä toiminut vasemmistoaktivistina ja poliitikkona. Hän on toiminut muun muassa Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsenenä, Vasemmistonuorten varapuheenjohtajana (2001–2003), Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtajana (2000–2004) ja Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä (2001–2003). Aloitettuaan kansanedustajana Kontula perusti vuonna 2011 Tampereelle Sosiaaliasema X:n.

Eduskunta

Kontula valittiin eduskuntaan vaaleissa 2011 Pirkanmaan vaalipiiristä vasemmistoliiton listalta 4 262 äänellä. Ensimmäisellä vaalikaudella Kontula oli perustuslakivaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen ja eduskunnan Palestiina-ystävyysryhmän puheenjohtaja, toisella sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan että tulevaisuusvaliokunnan jäsen. Vuonna 2019 alkaneella kaudella Kontula toimii työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana ja on perustuslakivaliokunnan jäsen.

Elokuussa 2023 Kontula kertoi, ettei aio pyrkiä eduskuntaan vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Hän myös kertoi uskovansa, ettei parlamentarismilla ole tulevaisuutta hallintomuotona, ja haluavansa lisätä suoran demokratian muotoja.

Kunnallispolitiikka

Kontula valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran kunnallisvaaleissa 2004 341 äänellä. Hän uusi paikkansa vuonna 2008 saatuaan 594 ääntä ja jälleen vuonna 2012 saatuaan 1 107 ääntä. Sekä vuosina 2008 että 2012 Kontulan äänimäärä oli Tampereen Vasemmistoliiton listalla toiseksi suurin.

Aluevaltuusto

Kontula valittiin Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon aluevaaleissa 2022 2 832 äänellä.

Kontula on nimittänyt itseään eduskunnan ainoaksi kommunistiksi. Sisimmältään Kontula pitää itseään autoritäärisyyttä vastustavana anarkistina, mutta kokee ettei hän voi olla sitä uskottavasti julkisuudessa, koska hän työskentelee kansanedustajana.

Kontula kertoo ekokriisin osoittavan sen, että kasvuun perustuva talousjärjestelmä on sortumassa.

Euroopan velkakriisi

Kontula on kansanedustajana arvostellut Euroopan velkakriisin helpottamiseksi tehtyjä ratkaisuja, joita hän pitää uusliberalistisina, ja vaatinut euroalueen talouskurisopimukselle vasemmistolaista vaihtoehtoa. Kontula äänesti ainoana hallituspuolueen kansanedustajana Kreikan tukipakettia vastaan vuonna 2012.

Perustulo

Kontula on puhunut voimakkaasti perustulon puolesta. Kontula kannattaa vasemmistoliiton perustulomallia, joka on vastikkeeton, universaali ja kannustava. Hän on kritisoinut hallituksen perustulokokeilua siitä, että kokeilusta on unohtunut itse perustulo. Kontula sanoi Talouselämälle kokeilun alkaessa, että: ”Perustulokokeilusta uhkaa jäädä puuttumaan perustulo. Nyt ollaan kokeilemassa työttömyysturvan perusosan vastikkeettomuutta, ei mitään perustuloa.”

Veronkierto

Kontula on vaatinut veronkierron vastaisia toimia. Vuonna 2014 Kontula julkaisi Varjotalous – Suomenkin asia -pamfletin, jossa listattiin 11 kohtaa veronkierron kitkemiseksi. Keinoihin kuuluvat ulkomaisten osinkojen lähdeverotuksen kiristäminen, maakohtaisen raportoinnin ja läpinäkyvyyden tehostaminen sekä ansio- ja pääomatuloverotuksen harmonisointi. Näillä keinoilla kerättäisiin Kontulan mukaan vähintään 1,3 miljardia euroa veroja.

Työn murros

Kontula on korostanut epätyypillisessä työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden asemaa ja käynnissä olevaa työn murrosta. Työn murroksella Kontula viittaa siirtymään palkkatyöyhteiskunnasta maailmaan, jossa työtä tehdään vaihtelevilla tavoilla, vaihtelevissa sopimussuhteissa ja vaihtelevalla kestolla.

Ilmastonmuutos

Kontula on korostanut ilmastonmuutoksen torjumisen kiireellisyyttä. Kontulan mukaan ”kyse on nykymuotoisen sivilisaation jatkosta” ja vaatinut nopeampia toimia päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Kontula on kritisoinut Sipilän hallitusta ilmastopolitiikasta, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Seksityöntekijöiden asema

Seksityötä tutkinut Kontula kannattaa järjestelmää, jossa paritus ja ihmiskauppa on kriminalisoitu mutta seksin ostaminen ja myyminen eivät.

Maahanmuutto ja paperittomat

Kontula on kritisoinut Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja siitä käytävää keskustelua. Hän kertoi vuonna 2013 piilotelleensa laittomasti maassaolevia henkilöitä maahanmuuttoviranomaisilta. Kontula sanoi tuolloin Enbuske & Linnanahde Crew’ssa, että ”jos Suomen maahanmuuttopolitiikka ahdistaa ihmisiä sellaisiin tilanteisiin, että toisen henki tai turvallisuus on vakavasti uhattuna, niin yleismaailmallinen lähimmäisenrakkaus ajaa ohi Suomen laista”. Hän kuitenkin myönsi Iltalehdelle, ettei ollut tietoinen siitä, onko hänen piilottelemiaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulleita henkilöitä todella uhannut hengenvaara kotimaassaan. Kontulan mukaan ”kun joku pyytää apua, on parempi pelata varman päälle”.

Kontula sanoi lokakuussa 2018 Iltalehden Sensuroimaton Päivärinta -ohjelman haastattelussa, ettei enää pidä järkevänä piilotella paperittomia omassa kodissaan, koska on kertonut tästä julkisesti, mutta kertoi tukevansa taloudellisesti tällaista toimintaa. Hän myös myönsi kannustavansa ja pitävänsä hyvänä sitä, että suomalaiset piilottelevat paperittomia kotonaan.

Lakiesitys työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisesta

Kansanedustajat Anna Kontula (vas.), Juhana Vartiainen (kok.), Veronica Rehn-Kivi (rkp), Emma Kari (vihr.) ja Tytti Tuppurainen (sdp) jättivät syyskuussa 2017 lakialoitteen, jossa ehdotetaan työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.

Lakialoite keräsi laajaa tukea lähes kaikista eduskuntaryhmistä. Aloitteen allekirjoitti 30 kokoomuslaista, 34 keskustalaista sekä kaikki RKP:n ja vihreiden edustajat. Vasemmistopuolueista esitystä kannatti SDP:stä seitsemän kansanedustajaa. Vasemmistoliiton kansanedustajista aloitteen allekirjoittivat Kontulan lisäksi Silvia Modig ja Katja Hänninen.

Lakialoite herätti reaktioita erityisesti SAK-laisessa ammattiyhdistysliikkeessä.

Nato

Kontula on kertonut vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä ja kuuluu niihin, jotka eduskunnassa äänestivät sitä vastaan. Yksi keskeinen syy tälle oli jäsenyyden todennäköisesti mukana tuomat ydinaseet, jotka Kontulan mukaan "ovat osa Naton pakettia, riippumatta siitä mitä Suomen laki sanoo". Kontulan mukaan Nato-jäsenyys "sulkisi Suomen pois puolueettomista rooleista, joissa maa voisi vaikuttaa myönteisesti maailman ja Suomen turvallisuuskehitykseen". Kontulan mielestä ydinaseiden käytön lisäksi myös terrorismin ja "kaikenlaisen kiusanteon" riski kasvaisi. Suomi joutuisi Nato-jäsenenä hänen mukaansa todennäköisemmin osaksi "suurvaltapoliittisia konflikteja".

Kontula on myös tuonut esiin sen, kuinka Natoon hänen mukaansa kuuluu "jäsenmaita, joilla on varsin hämärä ja ihmisoikeusnäkökulmasta ongelmallinen historia”.

Vastatessa kysymykseen teoreettisesta tilanteesta, jossa Venäjä hyökkäisi sotilaallisesti Suomeen, Kontula totesi, ettei silloinkaan kannattaisi Nato-jäsenyyttä. Kontulan mukaan maat, jotka haluaisivat Suomea kyseisessä tilanteessa auttaa, tekisivät sen Nato-jäsenyydestä riippumatta, ja ne jotka eivät haluaisi, eivät olisi velvoitettuja auttamaan, vaikka Suomi olisi Naton jäsen. Kontulan mukaan jäsenyysprosessi on osoittanut, että Naton "yksimielisyys on hauras ja helppo häiritä".

Kun Suomi lopulta liittyi Natoon, Kontula ilmaisi toivovansa Suomen olevan jäsen, joka ajaisi enemmän sen funktiota puolustus- kuin sotilasliittona ja pyrkisi "ihmisoikeusperustaiseen politiikkaan".

 

Tammikuussa 2020, toimiessaan hallituspuolueen kansanedustajana, Kontula matkusti Israeliin ja pyrki tunkeutumaan Israelin rakentaman muurin läpi Gazaan järjestääkseen siellä mielenilmauksen, jolla kiinnitettäisiin huomiota Gazan saartoon ja siitä seuranneeseen humanitaariseen katastrofiin. Kontula kertoo pyrkineensä samalla vastustamaan Suomen asekauppoja Israelin kanssa. Israelin poliisi otti Kontulan ja muut aktivistiryhmän jäsenet kiinni ennen kuin he pääsivät perille kohteeseensa. Israelin poliisi epäili häntä yrityksestä lähteä maasta laittomasti – käytännössä epäily koskee yritystä mennä Gazaan muuta kuin laillista reittiä. Hallituspuolueen kansanedustajan pyrkimys rikkoa lakia kansalaistottelemattomuuden hengessä on oikeustieteen ja politiikantutkimuksen asiantuntijoiden mukaan poikkeuksellista. Israelin Suomen-suurlähetystö tuomitsi Kontulan teon. Helsingin juutalainen seurakunta syytti Kontulaa antisemitismistä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi Kontulan aktivismin olevan linjassa Vasemmistoliiton arvojen kanssa. Kontula kirjoitti matkastaan teoksen Muuri: matka maailman suurimpaan vankileiriin (2020).

Anna Kontulan isoisoisä oli kansanedustaja Manu Kontula. Kontula on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Hän harrastaa tanssia.

• Prostituutio Suomessa. Helsinki: Sexpo-säätiö, 2005. ISBN 951-95548-4-X.
• Punainen eksodus: Tutkimus seksityöstä Suomessa. Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-01-0212-8.
• Tästä äiti varoitti. Helsinki: Like, Into, 2009. ISBN 978-952-01-0299-9.
• Kontula, Anna & Saaristo, Elina: Countering Trafficking in Moldova. Chisinau: International Organization for Migration, 2009.
• Näkymätön kylä: Siirtotyöläisten asemasta Suomessa. Into-pamfletti 28. Helsinki: Like: Into, 2010. ISBN 978-952-01-0522-8.
• Koivulaakso, Dan & Kontula, Anna & Peltokoski, Jukka & Saukkonen, Miika & Toivanen, Tero: Radikaaleinta on arki. Into-pamfletti. Helsinki: Into, 2010. ISBN 978-952-01-0521-1.
• Avoin Suomi – Kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta (Toim. Hannu-Pekka Huttunen ja Suvi Äärilä). Helsinki: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-257-183-0
• Mistä ei voi puhua: Kirja uskosta ja uskonnosta. Helsinki: Into, 2012. ISBN 978-952-264-183-0.
• Kontula, Anna & Kyllönen, Sanna: Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vaikutuksia. Helsinki: Vasemmistofoorumi, 2013.
• Kirjeitä oikealle. Helsinki: Into, 2014. ISBN 978-952-264-271-4.
• Kontula, Anna & Hämäläinen, Taneli: Varjotalous – Suomenkin asia. Helsinki: Vasemmistofoorumi, 2014. ISBN 978-952-68271-1-7
• Kontula, Anna & Hämäläinen, Taneli: Paperiton, älä sairastu. Puheita universaalin terveydenhuollon puolesta. Helsinki: Kansan Sivistystyön Liitto, 2015. ISBN 978-952-6693-07-1.
• Kontula, Anna & Andersson, Li: Kun ei kiitoksella elä – Itsensätyöllistäjän asemasta. Helsinki: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, 2016.
• Luokkalaki. Helsinki: Into, 2016. ISBN 978-952-264-691-0. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Eduskunta. Ystäviä ja vihamiehiä. Helsinki: Into, 2018. ISBN 978-952-264-953-9.
• Muuri – Matka maailman suurimpaan vankileiriin. Helsinki: Into, 2020. ISBN 978-952-351-321-1.
• Pikkuporvarit : pohdintaa aikamme hengestä. Helsinki: Into, 2021. ISBN 978-952-351-657-1.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anna Kontula Wiki Commonsissa

• Anna Kontula Annakontula.fi. Arkistoitu 7.1.2011.
• Anna Kontulan esittely Like-kustantamo.
• Kontula, Anna: Punainen exodus : tutkimus seksityöstä Suomessa. sähköinen väitöskirja. Helsinki: 2008. ISBN 978-951-44-7579-5. Teoksen verkkoversio. ^{[vanhentunut linkki]}
• Anna Kontulan seksityöväitös - parhaat sitaatit Vihreä Lanka. 30.9.2008. Arkistoitu 24.5.2012.