Valkeakoski: Kaupunki Etelä-Pirkanmaan seutukunnassa

Se kuuluu Pirkanmaan maakuntaan ja Etelä-Pirkanmaan seutukuntaan. Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteollisuudesta sekä monipuolisena kulttuuri- ja urheilukaupunkina. Valkeakosken naapurikunnat ovat Akaa, Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Lempäälä ja Pälkäne. Valkeakoski sijaitsee keskellä Sydän-Hämeen järvimaisemia Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Vesi hallitsee keskustan kaupunkikuvaa sen läpi kulkevan kanavan muodossa.

Valkeakoski
vaakuna	sijainti
Sijainti	, 024°01′50″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero	908
Hallinnollinen keskus	Valkeakosken keskustaajama
Perustettu	1923
– kaupungiksi	1963
Kuntaliitokset	Sääksmäki (1973)
Kokonaispinta-ala	372,03 km² 244:nneksi suurin 2022
– maa	272,05 km²
– sisävesi	99,98 km²
Väkiluku	20 701 51:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	76,09 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	15,5 %
– 15–64-v.	56,8 %
– yli 64-v.	27,7 %
Äidinkieli	2022
– suomenkielisiä	95,7 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	4,1 %
Kunnallisvero	8,90 % 136:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Minna Uschanoff
Hallituksen puheenjohtaja	Mikko Franssila
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
– puheenjohtaja	Joni Kumlander
2021–2025  • SDP  • Kok.  • PS  • Vas.  • KD  • Kesk.  • Vihr.  • Muut	15 11 8 4 2 1 1 1
www.valkeakoski.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Valkeakosken nimi tulee paikalla sijainneesta Valkeakoskesta (ääntämys paikallisessa murteessa myös valkeekoski, valkiakoski). Nimen alkuperästä on erilaisia käsityksiä. Sillä on voitu viitata joko kuohuvaan koskeen tai rannoilla sijainneisiin nuotioihin. Nimistöntutkija Timo Alanen on pitänyt oikeana ensin mainittua selitystä. Paikalliset - kuten lähikunnissakin asuvat - käyttävät Valkeakoskesta lyhyempää nimeä ”Koski”; mikäli matkaat linja-autolla Valkeakoskelle, on normaalia ilmoittaa määränpääkseen ”Koski”.

2000-luvun alussa Valkeakoskea markkinoitiin Mansikkapaikkana.

Esihistoria

Sydän-Hämeen alueella alettiin viljellä maata noin 1500 eaa. Tätä ennen asutus oli ollut hajanaista. Läheisen Rapolan muinaislinnan (sij. Sääksmäellä, joka liitettiin Valkeakoskeen 1973) rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta se on suojannut asukkaitaan hyökkääjiltä ensimmäisellä vuosituhannella.

Suur-Sääksmäki

Suur-Sääksmäen mahtipitäjä mainittiin ensimmäisen kerran kirjoituksissa vuonna 1340. Se löytyi paavi Benedictus XII:n julistamasta pannabullasta, joka annettiin veronmaksuista kieltäytymisestä.

1400- ja 1500-lukujen vaihteessa alueelle rakennettiin Sääksmäen kirkko. Samoihin aikoihin valmistui Sääksmäen alueelle monia kartanoita. Keskiajalla Valkeakoski oli tunnettu myllykylä, jonne tultiin matkojen takaa veneillä viljaa jauhamaan.

Vuonna 1869 Valkeakoskeen valmistunut kanava käänsi liikemiesten katseet Valkeakoskelle. Rannalle rakennettiin ensin puuhiomo ja paperitehdas, ja 1880 käynnistyi Suomen ensimmäinen selluloosatehdas. Valkeakoski alkoi muuttua myllykylästä teollisuuskeskukseksi, vaikka raskaasti koetellut sisällissota katkaisikin kasvun vuosiksi.

Myllykylästä teollisuustaajamaksi

 

Vanajaveden ja Mallasveden yhtymäkohtaan alkoi hiljalleen kasaantua myllyjä, joihin tultiin vesiteitse jauhamaan viljaa. Kehitys oli suhteellisen hidasta, kunnes Valkeakosken kanava rakennettiin vuonna 1869. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennetut paperitehdas ja puuhiomo saivat 1880-luvulla seurakseen muun muassa Suomen ensimmäisen selluloosatehtaan. Teollisuustaajama alkoi syntyä tehtaiden vetäessä maaseudun asukkaita puoleensa. Mallasveden ja Vanajaveden välisen kosken valjastetusta voimasta saatava sähköenergia oli aikoinaan yhden Suomen ensimmäisten paperitehtaiden eli Myllysaaren paperitehtaan perustamisen mahdollistaja. Nykyisin Myllysaaren paperitehdas on lopetettu, ja sen tiloissa toimii nykyään Valkeakosken kulttuuri- ja teollisuushistoriaa tallentava Myllysaaren museo.

Pitkän aikaa Valkeakosken ”myllykylä” oli Sääksmäen henkisten palvelujen varassa. Vuonna 1883, kun Valkeakosken kylän väestömäärä nousi jo kolmannekseen koko pitäjästä, sinne rakennettiin tehtaan kansakoulu, mutta vasta vuonna 1910 puinen rukoushuone eli kirkko. Oma pappi Valkeakoskelle saatiin vasta itsenäisen kunnan perustamisen jälkeen. Valkeakoski kehittyi nopeasti erilleen Sääksmäestä, mikä hankaloitti alueen hallintoa.

Sisällissota oli Valkeakoskella tuhoisa, johtuen poliittisesta vastakkainasettelusta. Väkilukuun suhteutettuna sodan takia kuoli eniten ihmisiä kaikista Suomen kunnista. Tämän vuoksi teollisuus oli pitkään suurissa vaikeuksissa.

Kaupunki

Yhteiskunnallinen murros ja asutuksen nopea kasvu toivat mukanaan Valkeakosken kylälle ja koko Sääksmäelle suuria sosiaalisia vastakohtaisuuksia ja jopa hankaluuksia. Ne heijastuivat myös hallinnon ja yhteiskuntatoimien eri aloille ja johtivat vuonna 1922 Valkeakosken kauppalan perustamiseen. Tuolloin Sääksmäen ja Valkeakosken väkiluvut olivat jo yhtä suuret. Sääksmäen keskiaikaisen kirkon tuhouduttua tulipalossa 1929 valkeakoskelaiset vaativat uutta kirkkoa rakennettavaksi kauppalaan. Kun Sääksmäki päätti jälleenrakentaa historiallisen pyhättönsä, seurakuntienkin ero kävi ajankohtaiseksi. Toisen maailmansodan jälkeen Valkeakosken talous nousi kasvuun ja väkimäärä moninkertaistui. 1950–1970-luvuilla Valkeakosken johtohahmoihin lukeutui Juuso Walden, jonka aikana tehdaselämä parantui ja jalkapallo muuttui enemmän ammattilaisurheilun suuntaan. Juuso Waldenin aikana Valkeakoskea rakennettiin paperiyhtiön ja kaupungin kiinteällä yhteistyöllä. Waldenin aikana Valkeakoski nousi otsikoihin mm. vastaanottamalla lukuisia valtiovieraita. Hänen aikanaan myös koulutustaso nousi uusien koulurakennusten myötä. Näistä esimerkkinä Tyryn koulu, joka perustettiin Waldenin ja hänen vaimonsa aloitteesta. Sodan jälkeen varsinkin Valkeakosken väkiluku kasvoi nopeasti teollisuuden ja osittain karjalaisen siirtoväestönkin ansiosta. 1950-luvulla Valkeakosken asemakaavaa ryhdyttiin rajusti nykyaikaistamaan.

 

Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema 1000-paikkainen Valkeakosken kirkko valmistui 1969. Kaupunkioikeudet Valkeakoski sai jo kuusi vuotta aiemmin, 1963. Vuonna 1973 emäpitäjä Sääksmäki liitettiin Valkeakoskeen ja 1975 kaupungin pohjoispuolella sijainnut aikaisemmin Pälkäneeseen kuulunut Painon kylä lähiympäristöineen. Vuonna 1978 suoritettiin osaliitos Hattulan ja Valkeakosken välillä, kun osa seitsemän vuotta aiemmin Hattulaan liitetyn Tyrvännön kunnan kylistä liitettiin Valkeakoskeen. Liitettyjä kyliä ovat Uskila, Mälkiäinen ja Tykölä.

1980-luvulle tultaessa vuosikymmeniä vahvana jatkunut kasvu taittui. Teollisuuden työpaikkojen asteittaisesta vähenemisestä huolimatta Valkeakoski on edelleen eräs Suomen teollistuneimmista kaupungeista. Kaupunkia kohdannut raju rakennemuutos jatkuu vielä 2010-luvullakin. Tähän on yritetty vastata tukemalla monipuolista elinkeinoelämää, sekä lisäämällä koulutustarjontaa.

Valkeakoski-päivä on 27. lokakuuta Valkeakosken kauppalan perustamisen vuosipäivänä.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

 

Valkeakoski kuuluu Pirkanmaan vaalipiiriin. Valkeakoski on perinteinen teollisuuspaikkakunta, joten Valkeakosken poliittiset voimasuhteet kytkeytyvät pitkälti vasemmistolaisuuteen. Valkeakosken historiassa tämä näkyy aktiivisena poliittisena toimintana.^lähde?

Valkeakosken kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa, ja sen puheenjohtajana toimii Joni Kumlander. Kaudella 2021–2025 valtuuston paikkajako on seuraava:

• SDP 15
• Kokoomus 11
• Perussuomalaiset 8
• Vasemmistoliitto 4
• Kristillisdemokraatit 2
• Keskusta 1
• Vihreät 1
• Valkeakosken Sitoutumattomat 1

Valkeakosken kaupunginjohtajana oli vuosina 2013–2020 Jukka Varonen. Varosen jälkeen virkaa hoiti vs. kaupunginjohtaja Minna Uschanoff. Toukokuussa 2021 kaupunginvaltuusto valitsi Uschanoffin kaupunginjohtajan virkaan.

 

 

Valkeakosken työttömyysprosentti oli vuonna 2011 keskimäärin 12,2 %. Valkeakosken työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2009 94,0 %.

Paperiteollisuuden perinteitä paikkakunnalla jatkaa UPM-Kymmene Oyj:n Tervasaaren paperitehdas. Tervasaaren paperitehdas valmistaa tarrapaperia kahdella paperikoneella. Tehdas on nykymittakaavassa pienehkö paperitehdas 350 000 tonnin vuosituotannollaan. Tervasaaressa valmistetaan tarran taustapaperia eniten maailmassa. Tehtaiden ja Hakalan rannan halkoplaanin välillä kulki 1900-luvun alussa kapearaiteinen 600 mm:n raidelevyinen Valkeakosken tehdasrata.

Piristystä Valkeakosken työttömyyteen toi vuoden 2011 tammikuussa toimintansa aloittanut Avilon Oy. Avilon palkkasi syksyn 2010 aikana 200 työntekijää noin 1500 hakijan joukosta, mutta päätyi konkurssiin maaliskuussa 2013. Vuoden 2012 lokakuussa ydinkeskustassa avattu Keskon liikekeskus työllistää arvioiden mukaan 120–140 henkeä.^lähde?

Valkeakosken suurimmat työnantajat 31. joulukuuta 2015:

• Valkeakosken kaupunki 1445 (työvuosia)
• Saarioinen Oy 386
• UPM-Kymmene Oyj 360 (Tervasaaren paperitehdas)
• Amcor Oy 292
• Valkeakosken aluesairaala 226
• Walki Oy 177
• Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto 143
• Adara Pakkaus Oy 138
• VaBe Oy 101
• Valmet technologies Oy 90

 

Valkeakosken keskustassa sijaitsee kaksi kauppakeskusta, Koskikara ja Torikeskus.

Kauppakeskus Koskikarassa sijaitsee kaupungin suurin^lähde? elintarvikeliike S-market Valkeakoski. Lisäksi Koskikarassa sijaitsee muun muassa Alko, Koskikaran Kenkä, Valkeakosken Osuuspankki, Silmäasema ja muita peruspalveluihin kuuluvia liikkeitä. Koskikaran katon alla sijaitsee 36 liikettä.

Yhteistalolla sijaitsee muun muassa vuonna 2009 toimintansa aloittanut Kuntokeskus Kanava, R-kioski, Yhteistalon Kukka ja Beauty Flames. Aivan kanavanrannassa sijaitsevan rakennuksen alakerrasta löytyy Bar Panama.

Vuonna 2008 Valkeakoskelle avattiin Lidl. Valkeakosken suurimmat päivittäistavarakaupat ovat Torikeskuksen K-citymarket ja Koskikaran S-market. Lisäksi Valkeakoskella on neljä K-Markettia, S-market Superi ja Sale. Valkeakoskella on myös lukuisia kioskeja, joista kolme on R-kioskeja. Tämän lisäksi Valkeakoskella on muutamia kyläkauppoja.

Valkeakosken pääkatu on Valtakatu. Valtakadulla sijaitsee liikkeitä ja palveluja kuten Säästöpankki, Suomen terveystalo ja Nordea. Valtakadun varrella sijaitsee myös kauppakeskus Koskikara.

Muita tärkeitä katuja keskustassa ovat Seurahuoneenkatu, Valkeakoskenkatu, Torikatu, Kauppatori ja Apiankatu. Seurahuoneen kadun varrella sijaitsevat muun muassa nuorisokahvila Barbaari ja Pohjantähti (vakuutusyhtiö). Se on yksisuuntainen katu pohjoiseen päin. Valkeakoskenkadun varrella sijaitsee puolestaan Valkeakosken kaupunginteatteri ja muutamia liikkeitä. Torikadulta pääsee kauppakeskus Koskikaraan, ja kauppakeskuksen kiinni ollessa ravintola Stellaan ja Hesburgeriin, jotka sijaitsevat liikekeskuksen katutasossa. Kadun varressa on myös muutamia liikkeitä, kuten SPR-Kirppis sekä antikvariaatti Willen Wanhat. Kauppatorin reunoilla sijaitsee useita liikkeitä, kuten Instrumentarium, Info-kirjakeskus, Valkeakosken musiikki ja Specsavers-optikko. Apiankatu puolestaan sijaitsee Valkeakosken kanavan eteläpuolella. Apiankadulla sijaitsee kauppakeskus Yhteistalon lisäksi K-Market, Valkeakosken linja-autoasema, Matkahuolto, sekä lukuisia kahviloita, ravintoloita ja erikoisliikkeitä.

Matkailupalveluita tarjoavat hotelli Waltikka sekä Apianlahden leirintäalue, jotka ovat auki ympäri vuoden.

Perusopetus

Valkeakoskella on 9 peruskoulua, joista 6 on perinteisiä alakouluja sisältäen luokat 1–6 ( Kärjenniemen, Leppälän, Rauhalan, Sorrilan ja Tarttilan koulut). Näistä Kärjenniemen ja Sorrilan koulut ovat suurimmat. Tietolan koulussa on perusopetusta luokille 1–6 sekä pienluokkia ja harjaantumisopetusta. Tietolan harjaantumisopetusta käyttää myös osa naapurikunnista. Lisäksi Valkeakoskella toimii Sassin koulu jossa opetusta on vain ensimmäisellä ja toisella luokalla.

Valkeakoskella on yksi yläkoulu Naakan koulu ja 1-9 luokkien Roukon yhtenäiskoulu. Valkeakosken keskustassa toimi pitkään Apian yläaste ja lukio, mutta koulu lakkautettiin uuden Tietotien lukion rakentamisen alkaessa. Yläasteen opiskelijat siirrettiin Tyryn ja Naakan yläkouluihin ja lukiolaiset evakkoon Hämeen ammattikorkeakoulun tiloihin. Tämä aiheutti paljon kritisointia Valkeakosken kaupunkia kohtaan, koska alun perin kaupunki oli luvannut oppilaiden saavan opiskella koululla uuden lukion valmistumiseen asti, mutta lähetti kuitenkin oppilaat evakkoon ennen aikojaan koulun purkutöitä varten. Koulu kuitenkin seisoi tyhjillään paikoillaan useamman vuoden liikekeskushankkeen myöhästymisen vuoksi. Valkeakosken kaupungille on jätetty valituksia useiden koulujen kunnosta ja osa kouluista onkin asetettu jonkinasteiseen käyttökieltoon.

Muu koulutus

Valkeakoskella on myös kunnallinen musiikkiopisto ja Valkeakoski-opisto, jossa on kielten ja ilmaisutaidon kursseja. Lisäksi Valkeakosken Sääksmäellä toimii Päivölän opisto.

Valkeakoski Campus

Valkeakoski Campus on kaupungin keskustan pohjoispuolella sijaitseva koulukeskittymä. Campukseksi luetaan Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Valkeakosken opetuspiste, Tietotien lukio sekä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto (VAAO). Campukselle on myös suunniteltu opiskelija-asuntoloita sekä Lotila Business Gardenia.

Valkeakosken uusi, Tietotien lukio avasi ensi kertaa ovensa oppilaille syksyllä 2009. Lukiossa on noin 400 oppilasta. Uusi lukio rakennettiin pitkälti nykyteknologia varaan, ja lukiossa ovat esimerkiksi käytössä älytaulut sekä opetustuntien videointi. Oppilaat voivat katsoa tunnit uudelleen videoina. Lukio tekee yhteistyötä HAMK:n kanssa. Tietotien lukion rehtorina toimii Jaana Leppä.

Lukukaudella 2010–2011 Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken opetuspisteessä toimii kolme koulutusohjelmaa: automaatiotekniikan (Automation Engineering), tuotantotalouden (Industrial Management) ja ”Degree Programme in International Business”. HAMK:ssa opiskelee runsaasti ulkomaalaisia opiskelijoita. HAMK tekee yhteistyötä Tietotien lukion lisäksi Hakan kanssa.

Campuksen suurin oppilaitos on Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, jossa opiskelee vuosittain noin 1 400 oppilasta. VAAO rakensi vuonna 2010 uuden osan kouluunsa kaupan ja hallinnon alan siirryttyä keskustasta campukselle. Lukukaudella 2011–2012 alkavat seuraavat ammattikoulutusohjelmat:

• Merkonomi
• Kansainvälisen kaupan merkonomi
• Datanomi
• Koneenasentaja
• Koneistaja
• Automaatioasentaja
• Sähköasentaja
• Talonrakentaja
• Putkiasentaja
• Prosessinhoitaja
• Maalari
• Ajoneuvoasentaja
• Parturi-kampaaja
• Kosmetologi
• Kokki
• Lähihoitaja

Valkeakosken ammattikoulussa opiskelee paljon ulkopaikkakuntalaisia. Suurimmat opiskelijamäärät Valkeakosken lisäksi tulevat Tampereelta, Kangasalta, Akaasta, Kylmäkoskelta ja Pälkäneeltä.

Maaseutu ja kylät

 

Pääosin koko Valkeakosken maaseutu on vanhaa Sääksmäen kunnan aluetta.

• Sääksmäki (koostuu Huittulasta ja Ritvalasta), Kemmola, Mälkiäinen, Haukila, Uskila, Tykölä, Viranmaa, Kasuri / Koivuniemi / Raija, Metsäkansa, Ylenjoki, Konho, Nikkarinhanko / Muti, Rantoo, Yli-Nissi, Kärjenniemi, Vedentaka, Kaapelinkulma, Kannistonmäki, Viuha, Mattila, Vuorentaka, Valto, Paino, Tarttila, Pyörönmaa, Vanhakylä

Kaupunginosat

Valkeakosken keskustaajamassa on 22 kaupunginosaa. Kaupunginosat jakautuvat edelleen osa-alueisiin. Kaupunginosat ja niiden osa-alueet ovat:

Lisäksi näiden kaupunginosien läheisyydessä, mutta niiden ulkopuolella, sijaitsevat Vanhakylä ja Viuha.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Valkeakoskella oli 21 136 asukasta, joista 18 429 asui taajamissa, 2 478 haja-asutusalueilla ja 229:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Valkeakosken taajama-aste on 88,1 %. Valkeakosken taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Valkeakoskella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Sääksmäen seurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Valkeakoskella toimii Valkeakosken helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Valkeakosken alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Valkeakosken kaupungin nykyisellä alueella.

• Valkeakosken seurakunta (yhdistetty Sääksmäen seurakunnan kanssa uudeksi Sääksmäen seurakunnaksi 2007)

 

Tapahtumat

Valkeakosken suurin vuosittainen kulttuuritapahtuma on Työväen Musiikkitapahtuma, johon vuonna 2010 osallistui yli 35 000 ihmistä. Sääksmäellä vietetään nykyäänkin keväisin perinteistä helkajuhlaa. Se on ainoa laatuaan Suomessa.

Valkeakoskella järjestettiin ensimmäinen Onni Rock vuonna 2007, jolloin pääesiintyjänä oli Ari Koivunen. Vuonna 2008 sen nimi oli Onni Pop ja pääesiintyjänä lavalle nousi Anna Abreu. Vuodet 2009 ja 2010 tapahtuma toimi Onnirokki-nimellä. Vuonna 2009 esiintyjänä oli Apulanta ja vuonna 2010 Fintelligens sekä Pete Parkkonen. Myös paikallisessa kauppakeskus Koskikarassa järjestetään konsertteja. Muun muassa Anna Abreu, Cheek ja Hevisaurus ovat esiintyneet Koskikarassa.

Valkeakosken useat kulttuurimuseot (Suomen Jalkapallomuseo, Myllysaaren museo, Voipaalan taidekeskus, Emil Wikströmin museo ja Kari-paviljonki) ovat tärkeä osa Valkeakosken matkailua. Kesäisin turismia lisää Hakan ottelut jalkapallon Veikkausliigassa sekä vuonna 2010 rakennettu kesäteatteri. Vuonna 2010 kesäteatterissa esitettiin Pirkko & Åke -musikaali, joka kertoi Pirkko Mannolan ja Åke Lindmanin välisestä romanssista. Päärooleissa nähtiin Ilkka Koivula ja Iina Kuustonen. Näytelmää kävi katsomassa yli 20 000 henkilöä.

Arkkitehtuuri

Valkeakoskella sijaitsee Visavuoren taiteilijakoti, joka on kuvanveistäjä Emil Wikströmin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa itselleen rakennuttama kuvanveistoateljee. Se on kansallisromanttisen arkkitehtuurin tärkeimpiä rakennusmuistomerkkejä Suomessa. Visavuoren taiteilijakoti ja ateljee on nimetty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Nykyisin Visavuoressa toimii museo, jota ylläpitää Visavuoren museosäätiö.

Asuntomessut

Vuonna 2009 Asuntomessut järjestettiin Valkeakosken Lintulassa. Asuntoja rakennettiin yhteensä 42, joista 40 oli näyttelykohteina. 9. elokuuta päättyneiden messujen teemana oli energiatehokas asuminen. Kävijöitä messuilla oli yhteensä 142 386, joka täytti järjestäjien odotukset.

Vuonna 2017 Valkeakosken Länsi-Lintulassa, entisen asuntomessualueen vieressä järjestettiin talonäyttely. Näyttelyssä kävi yli 10 000 kävijää, mikä ylitti järjestäjien odotukset.

Ruokakulttuuri

Valkeakosken pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinlohi, perunamokko eli perunasose ja hapanreikäleipä.

 

 

Valkeakoskelta Helsinkiin ajaa moottoritietä puolessatoista tunnissa ja Tampereelle tai Hämeenlinnaan puolessa tunnissa.

Valkeakosken keskustan vierestä kulkee Seututie 130, joka on entinen Valtatie 3. Valkeakoskelta kulkee myös Valtatie 3 kahdessa kohdassa. Valkeakosken keskustasta kulkee Valtatie 3:lle Seututie 304. Seututie 304:n loppupäästä kääntyy paikallistie 3044, joka vie Toijalaan. Kärjenniemen kohdalla Seututie 304:ltä kääntyy Lempäälään vievä paikallistie. Valkeakosken keskustasta pääsee Seututie 307:ä pitkin Pälkäneelle, ja Seututie 310 vie Kangasalle. Valkeakosken taajaman eteläosasta pääsee myös paikallistietä pitkin Huittulaan, Sääksmäelle. Sääksmäeltä pääsee myös paikallistie 3071:tä pitkin Haukilaan ja sieltä aina Pohjois-Hattulaan.

Helsingin ja Tampereen välisistä linja-autojen pikavuoroista noin 65 % pysähtyy Valkeakoskella. Suoria pikavuoroja Tampereelle ja Helsinkiin kulkee päivittäin noin 20 kappaletta suuntaansa. Matka-aika Helsingin osalta vaihtelee kahden tunnin molemmin puolin. Valkeakosken ja Tampereen välillä vakiovuoroja kulkee maanantaista perjantaihin noin 30 kappaletta suuntaansa. Lauantaisin vuorojen määrä on tästä noin puolet ja sunnuntaisin kolmannes. Matka-aika Tampereelle on vakio- ja pikavuoroilla nopeimmillaan noin puoli tuntia.

Valkeakoskelle on rautatieyhteys Toijalasta. Rata valmistui 1938, ja sillä on ainoastaan tavaraliikennettä, paitsi silloin, kun Haka pelaa Suomen Cupin finaalissa. Tällöin asemalta lähtee perinteinen cup-juna.

Juna-bussi-yhteydellä Toijalan kautta matka-aika Valkeakosken ja Helsingin välillä sekä Valkeakosken ja Turun välillä on nopeimmillaan noin kaksi tuntia. Valkeakosken ja Tampereen välinen matka kestää tätä reittiä noin tunnin. Valkeakosken ja Toijalan välisiä linja-auton vakiovuoroja kulkee maanantaista perjantaihin noin 15 kappaletta suuntaa kohden. Viikonloppuisin määrä on tästä noin kolmasosa.

Suoria vakiovuoroja liikennöidään Valkeakoskelta lisäksi Kangasalle, Akaaseen, Urjalaan, Hauholle ja Pälkäneelle.

Valkeakoski on järviväylien varrella ja siellä oleva kanava yhdistää Mallasveden ja Vanajaveden.

Välimatkat

•   Sääksmäen kirkonkylään keskustasta 8 km
•   Tampere 35 km
•   Kangasala 32 km
•   Akaa (Toijala) 21 km
•   Lempäälä 21 km
•   Pälkäne 24 km
•   Iittala 22 km
•   Hämeenlinna 44 km
•   Forssa 75 km
•   Helsinki 145 km
•   Turku 145 km
•   Lahti 103 km

Valkeakoskella toimii useita aktiivisia urheiluseuroja, joista tunnetuin on yleisseura Valkeakosken Haka. Valkeakosken Hakasta irrottautunut ”Haka-perheeseen” kuuluva jalkapalloseura Haka pelaa Veikkausliigan kotiottelunsa Tehtaan kentällä. Valkeakosken Hakan hiihtojaosto on yksi Suomen menestyneimpiä hiihtoseuroja. FC Hakan juniorijoukkueita ennen pelataan Valkeakosken Nappulaliigassa, joka on perustettu vuonna 1960.

 

Valkeakosken Isku-Veikot pelasi ensimmäisen kerran Lentopallon SM-liigaa kausina 1964–1965 ja 1965–1967, jonka jälkeen joukkue palasi divisiooniin pelaten niissä 40 vuotta. Kauden 2006–2007 päätteeksi Isku-Veikot nousi SM-liigaan voittamalla Keski-Savon Paterin yhdellä pisteellä. Isku-Veikot kuitenkin putosi SM-liigasta kauden 2009–2010 päätteeksi, jolloin Isku-Veikkojen edustusjoukkue lopetettiin. Nykyisin Isku-Veikoissa on vain harrastustoimintaa. Joukkue pelasi kotiottelunsa Apian urheilutalolla Valkeakoskella.

Valkeakoskella on menestyvä futsaljoukkue Mad Max, joka pelaa Futsal-liigaa. MadMax on voittanut Suomen mestaruuden kaudella 2005–2006. Valkeakoskella vaikuttavat myös urheiluseurat Valkeakosken Koskenpojat, Pallo-Sepot 44, Valkeakosken uimaseura sekä jääkiekkojoukkue Kiekko-Ahmat, joka pelaa Suomen II-divisioonaa Hämeen alueella.

Sääksmäen Sopu on vuonna 1960 perustettu sääksmäkeläinen jalkapallojoukkue. Sen edustus pelasi kaudella 2010 Tampereen piirin IV divisioonassa.

Vuonna 1991 perustettu Koski-Petankki on valkeakoskelainen petankkiseura. Seura pelaa naisten ja veteraanien SM-sarjassa, sekä yleisen sarjan I-divisioonassa. Seura on Suomen Pétanque-Liiton jäsen ja sillä on mestaruuksia erilaisista veteraanikilpailuista.

Valkeakoskella on kaksi tanssiseuraa, joilla on toimintaa: Rocking Flames ja Tanssiseura Marimba. Tanssiseura Marimba on menestynyt rock ’n’ roll -tanssissa. Seuran parit ovat voittaneet Suomen mestaruuden vuosina 2005, 2008, 2010-2015 ja 2017. Valkeakoskelaisia rock ’n’ roll -tanssin Suomen mestareita ovat Jani Lähdesmäki, Anne-Maria Rantala, Jori Huovinen, Heidi Huovinen, Laura Hell, Hanna Lähdesmäki ja Niklas Hagel. Lisäksi seuranparit ovat saavuttaneet lukuisia mitaleja Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa. Junioriluokan mitalisteja ovat Mikko Vihervä, Sanni Mäkinen, Niklas Hagel ja Salla Nikkanen. Aikuisten sarjassa puolestaan mitaleille on yltänyt parit Jani Lähdesmäki ja Hanna Lähdesmäki sekä Jori Huovinen ja Laura Hell.

Urheiluseura Valkeakosken Voimistelijat (VaVo) aloitti toimintansa vuoden 2019 elokuussa. VaVo syntyi liikuntaseura Haka Gym ry:n ja Valkeakosken Koskenpoikien Voimistelujaosto yhdistivät voimavaransa. Seuran lajeihin kuuluvat muun muassa joukkuevoimistelu (sekä kilpa- että harrastetasolla), kilpa-aerobic ja free gym.

Vuonna 2021 Valkeakosken Haka ry järjesti Korkeakankaan urheilukeskuksessa nuorten suunnistustapahtuman Nuorten Jukolan. Tapahtuma kokosi viikonlopun ajaksi Valkeakoskelle noin 3 000 vierasta ja tapahtumaa pidettiin suurena menestyksenä. Järjestelyistä vastasi Valkeakosken Hakan suunnistusjaosto. Kilpailusta tuotettiin livelähetys, joka keräsi jopa 15 000 katsojaa.

•   Gotlannin kunta (epävirallinen)
•   Kragerø (vuodesta 1954)
•   Sokol (vuodesta 1971)
•   Vechelde (vuodesta 1976)
•   Jelenia Góra (vuodesta 1979)
•   Nanchang (vuodesta 1997)
•   Maarianhamina (vuodesta 1999)
•   Hajdúszoboszló

• Valkeakosken tehdasrata
• Luettelo Valkeakosken julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valkeakoski Wiki Commonsissa

• Valkeakosken kaupunki
• Tilastokeskus – Valkeakosken avainluvut
• Valkeakoski Sääksmäkiseuran sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
• Valkeakosken esittelyelokuva vuodelta 1963, jolloin kauppalasta tuli kaupunki