Eduskuntavaalit 2023: Parlamenttiäänestys Suomessa

eduskuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 2. huhtikuuta 2023, ja niissä valittiin kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2023–2027. Oppositiopuolue kokoomus voitti vaalit ja sai 48 kansanedustajapaikkaa 20,8 prosentin kannatuksella. Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset tuli toiseksi 20,1 prosentin kannatuksella ja 46:lla kansanedustajapaikalla. Päähallituspuolue SDP tuli kolmanneksi 19,9 prosentin kannatuksella ja 43:lla kansanedustajapaikalla.

Suomen eduskuntavaalit 2023

2019 ← 2. huhtikuuta 2023 → 2027

edelliset kansanedustajat ← → valitut kansanedustajat

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan 101 paikkaa tarvitaan enemmistöön Äänioikeutettuja 4 540 437 (+30 397) Äänestysprosentti 72 % (−0,1 %-yks.)   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja Petteri Orpo Riikka Purra Sanna Marin Puolue Kokoomus Perussuomalaiset Sosiaalidemokraatit Johtaja alkaen 11. kesäkuuta 2016 14. elokuuta 2021 23. elokuuta 2020 Johtajan paikka Varsinais-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Viime vaalit 38 paikkaa (17,0 %) 39 paikkaa (17,5 %) 40 paikkaa (17,7 %) Paikkoja ennen 37 39 40 Saadut paikat 48 46 43 Paikkojen muutos 10 7 3 Äänet 644 555 620 981 617 552 Kannatus 20,8 % 20,1 % 19,9 % Muutos  3,8 %-yks.  2,6 %-yks.  2,2 %-yks.   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja Annika Saarikko Maria Ohisalo Li Andersson Puolue Keskusta Vihreät Vasemmistoliitto Johtaja alkaen 5. syyskuuta 2020 15. kesäkuuta 2019 6. kesäkuuta 2016 Johtajan paikka Varsinais-Suomi Helsinki Varsinais-Suomi Viime vaalit 31 paikkaa (13,8 %) 20 paikkaa (11,5 %) 16 paikkaa (8,2 %) Paikkoja ennen 31 20 16 Saadut paikat 23 13 11 Paikkojen muutos 8 7 5 Äänet 349 640 217 795 218 430 Kannatus 11,3 % 7,0 % 7,1 % Muutos  2,5 %-yks.  4,5 %-yks.  1,1 %-yks.   Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue   Johtaja Anna-Maja Henriksson Sari Essayah Harry Harkimo Puolue Ruotsalainen kansanpuolue Kristillisdemokraatit Liike Nyt Johtaja alkaen 12. kesäkuuta 2016 29. elokuuta 2015 21. huhtikuuta 2018 Johtajan paikka Vaasa Savo-Karjala Uusimaa Viime vaalit 9 paikkaa (4,5 %) 5 paikkaa (3,9 %) 1 paikka (2,3 %) Paikkoja ennen 9 5 1 Saadut paikat 9 5 1 Paikkojen muutos 0 0 0 Äänet 133 518 130 694 74 995 Kannatus 4,3 % 4,2 % 2,4 % Muutos  0,2 %-yks.  0,3 %-yks.  0,1 %-yks.

Pääministeri ennen vaaleja Sanna Marin Sosiaalidemokraatit Uusi pääministeri Petteri Orpo Kansallinen Kokoomus

Vaalien jälkeen oikeusministeriön puoluerekisteristä poistettiin yhdeksän puoluetta, jotka eivät olleet saaneet yhtäkään kansanedustajaa kaksissa peräkkäisissä vaaleissa. Kyseiset puolueet olivat Kansalaisliitto, Piraattipuolue, Liberaalipuolue – Vapaus valita, Eläinoikeuspuolue, Kansalaispuolue, Feministinen puolue, Korjausliike, Suomen Kansa Ensin ja Seitsemän tähden liike.

 

Suomi allekirjoitti ja lähetti ratifioitavaksi Nato-jäsenyyshakemuksen toukokuussa 2022. Nato ei siten noussut vaalikamppailussa tärkeäksi kysymykseksi.

Eduskuntavaaleihin 2023 lähdetään asetelmasta, jossa julkinen talous on ollut 7,6 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2022 ja on 7,4 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2023. Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus ovat vaatineet Marinin hallitusta tasapainottamaan julkista taloutta ja hillitsemään valtion velkaantumista etsimällä valtion menoista leikkauskohteita.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa 2022, maaöljyn maailmanmarkkinahinta nousi terävästi ja bensiinin ja dieselin litrahinnat nousivat uusiin ennätyksiin. Perussuomalaiset on pyrkinyt profiloitumaan puolueena, joka on huolestunut korkeista pumppuhinnoista. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on ehdottanut, että Euroopan unionin päästökauppa voitaisiin poistaa muutamaksi vuodeksi energiasta aiheutuneiden lisäkustannusten takia.

Lisäksi inflaatiosta, sähkön ja energian hinnoista sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta on povattu isoja vaaliteemoja, joista puolueet kilpailevat. Oppositiopuolue kokoomus on ehdottanut noin miljardin euron veronkevennyksiä ansiotuloverotukseen. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan mukaan kyseiset toimet parantaisivat työllisyyttä. Hallituspuolue vasemmistoliitto on ehdottanut, että energiakriisissä tavanomaista suurempia voittoja tehneille energiayhtiöille asetettaisiin lisävero niin sanotuille windfall-voitoille.

SDP ei aio leikata, vaan Sanna Marinin mukaan talouskasvu ja edelleen noin 75 prosentin tasolta koheneva työllisyysaste riittävät. SDP siis nojaa tulopuolen kasvamiseen eikä tarkastele menopuolta leikkauskohteita etsien.

Ennen vaaleja talvikaudella kansalaisia peloteltiin sähkön jopa neljän euron kilowattituntihinnoilla, joka on 4 000 euroa megawattitunnilta. Joulukuussa 2022 eduskuntapuolueet kannattivat hintakattoa sähkön hinnalle. Perussuomalaisten mielestä he esittivät hintakattoa ensimmäisenä heinäkuussa 2022.

Kansanedustajat valitaan 13 vaalipiiristä, joiden paikkaluku määräytyy asukasluvun perusteella lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä, josta valitaan aina yksi edustaja.

Vaalipiiri	Kansanedustajat		Vaaliliitot
	Paikat	Muutos
01 Helsinki	23	+1	Kesk. + KD + KL EOP + FP SKE + Kristall. + VL
02 Uusimaa	37	+1	EOP + FP SKE + Kristall. + VL
03 Varsinais-Suomi	17		Kristall. + VL
04 Satakunta	8		SKE + VL
05 Ahvenanmaa	1
06 Häme	14		SKE + Kristall. + VL
07 Pirkanmaa	20	+1	Kok. + RKP EOP + FP SKE + Kristall. + VL
08 Kaakkois-Suomi	15	−2	Kok. + RKP Kristall. + VL
09 Savo-Karjala	15		Kristall. + VL
10 Vaasa	16		Kristall. + VL
11 Keski-Suomi	10		Kristall. + VL
12 Oulu	18		KD + KL SKE + Kristall. + VL
13 Lappi	6	−1	Kok. + KD

 

 

Puolueet		Äänet			Paikat
		Ääniä	%	+/–	Paikat	+/–
	Kokoomus	644 555	20,8	+3,8	48	+10
	Perussuomalaiset	620 981	20,1	+2,6	46	+7
	Sosiaalidemokraatit	617 552	19,9	+2,2	43	+3
	Keskusta	349 640	11,3	–2,5	23	–8
	Vihreät	217 795	7,0	–4,5	13	–7
	Vasemmistoliitto	218 430	7,1	–1,1	11	–5
	Ruotsalainen kansanpuolue	133 518	4,3	–0,2	9	±0
	Kristillisdemokraatit	130 694	4,2	+0,3	5	±0
	Liike Nyt	74 995	2,4	+0,1	1	±0
	Vapauden liitto	27 558	0,9	Uusi	0	Uusi
	Muut ryhmät	15 170	0,5		1	±0
	Liberaalipuolue	14 982	0,5	+0,3	0	±0
	Valta kuuluu kansalle	8 469	0,3	Uusi	0	Uusi
	Kristallipuolue	4 894	0,2	Uusi	0	Uusi
	Eläinoikeuspuolue	3 107	0,1	–0,0	0	±0
	Piraattipuolue	3 058	0,1	–0,5	0	±0
	Kommunistinen puolue	3 044	0,1	–0,0	0	±0
	Sinimusta liike	2 307	0,1	Uusi	0	Uusi
	Korjausliike	1 362	0,0	–0,9	0	±0
	Suomen kansa ensin	1 225	0,0	–0,0	0	±0
	Feministinen puolue	1 114	0,0	–0,2	0	±0
	Avoin puolue	985	0,0	Uusi	0	Uusi
	Kansalaisliitto	169	0,0	–0,1	0	±0
Yhteensä		3 095 604	100 %		200
Hyväksyttyjä ääniä		3 095 604	99,5 %
Hylättyjä		14 434	0,5 %
Äänestäneitä		3 110 038	72,0 %
Äänioikeutettuja		4 540 437
Lähde

Ääniharavat

Vaalipiirien suurimmat ääniharavat

Taulukossa on koottuna keskeisiä vaaliteemoja suomalaisilta eduskuntapuolueilta. Tiedot on kerätty joko puolueiden nettisivujen vaaliohjelmista tai puoluejohdon ulostuloista valtakunnallisessa mediassa.

Pääartikkeli: Luettelo vaalikauden 2023–2027 kansanedustajista

Eduskuntaan palanneet kansanedustajat

Seuraavat aiemmin kansanedustajina toimineet valittiin uudelleen eduskuntaan.

Kansanedustajat, jotka eivät asettuneet ehdokkaaksi

Seuraavat vaalikaudelle 2019–2023 valitut kansanedustajat eivät lähteneet enää ehdolle.

Uudelleen valitsematta jääneet kansanedustajat

Paluussa epäonnistuneet ehdokkaat

Seuraavat aiemmin kansanedustajina toimineet olivat ehdolla, mutta eivät tulleet valituiksi.

Valtakunnalliset puoluekannatuskyselyt

Pääartikkeli: Puoluekannatus Suomessa#Eduskuntavaalit 2023

Vaalipiirikohtaiset puoluekannatuskyselyt

Helsinki

Häme

Kaakkois-Suomi

Keski-Suomi

Pirkanmaa

Satakunta

Savo-Karjala

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Vaalien jälkeen nousi puheenaiheeksi taktinen äänestäminen, ja vasemmistoliiton ja vihreiden monien kannattajien epäiltiin äänestäneen taktisesti sosialidemokraatteja. Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion kyselytutkimuksen (2023) mukaan näissä vaaleissa suhteellisesti eniten sellaisia äänestäjiä, jotka pitivät enemmän jostain toisesta puolueesta kuin siitä jota äänestivät, saivat eduskuntapuolueista kristillisdemokraatit (28 %), liike nyt (24 %) ja kokoomus (20 %). Sosialidemokraatit saivat vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajilta yhteensä 2,2 prosenttiyksikköä tällaisia taktisia ääniä ja menettivät niitä näille kahdelle puolueelle yhteensä 0,6 prosenttiyksikköä.

• Yle
• Helsingin Sanomat
• Iltalehti
• Ilta-Sanomat
• MTV Uutiset

Vaalikoneiden avoimuus

Helsingin Sanomat ilmoitti 23. helmikuuta avaavansa vaalikoneensa lähdekoodin. Lähdekoodi julkaistiin GitHubissa.

Järjestöjen ym. vaalikoneet

• Duunitori
• Nuorten vaalikone
• Uskonnonvapaus.fi (vapaa-ajattelijat)

• Vaalit.fi – Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelu
• Yle.fi – Vaalien tulospalvelu
• Finland Turned Right : Voting and Public Opinion in the Parliamentary Election of 2023. Turku: Åbo Akademi University, 2023. ISBN 978-952-12-4299-1. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)