Suomen Ja Venäjän Rajakriisi 2023

Marraskuun loppupuolella uutisoitiin, että rajan oli ylittänyt saman kuukauden aikana noin 900 turvapaikanhakijaa. Suomessa tapahtumia on pidetty Venäjän tekemänä tahallisena häirintänä, sillä Venäjän viranomaiset kuljettavat ihmisiä Suomen raja-asemille. Rajatilanteesta on tullut Suomessa merkittävä kansallisen turvallisuuden kysymys.

Maaliskuussa 2024 Petteri Orpon hallitus lähetti lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, joka mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla takaisin Venäjälle tietyin rajoituksin. Kyse on poikkeuslaista eli rajatusta poikkeuksesta perusoikeuksiin. Laki olisi määräaikainen, ja se olisi voimassa vuoden lain voimaantulosta. Lain soveltaminen vaatisi tilannetta, jossa kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Päätös voitaisiin tehdä myös ennakoivasti. Orpon mukaan Suomen oli varauduttava siihen, että Venäjän painostus maahantulon välineellistämisellä jatkuu itärajalla pitkään ja se saa aiempia laajempia ja vakavampia muotoja. Käännyttäminen ei koskisi erityisen haavoittuvassa asemassa olevia, kuten lapsia ja vammaisia. Turvapaikkaa voisivat edelleen hakea myös sellaiset henkilöt, joilla on todellinen vaara joutua palauttamisen myötä kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Tämä selvitettäisiin puhutamalla maahan pyrkiviä. Vasemmistoliitto ilmoitti tuoreeltaan vastustavansa lakia. Tasavallan presidentti Alexander Stubb suhtautui myönteisesti valmisteilla olevaan rajalakiin. Hänen mukaansa turvapaikkalainsäädäntö ei enää toiminut nykymaailmassa.

Huom! Tämä osa tekstistä on siirretty artikkelista Siirtolaisuus Suomeen

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin tätä osaa voisi tiivistää ja jäsentää aiheittain, myös toistoja voisi poistaa

Rajasopimukset

Suomella ja Venäjällä oli vuonna 2012 solmittu rajasopimus, joka koski rajat ylittävää yhteistyötä. Suomi lakkasi soveltamasta sopimusta helmikuussa 2022.

Talvella 2015–2016 Suomen ja Venäjän rajan yli tuli turvapaikanhakijoita eri maista. Tammikuussa ja helmikuussa 2016 turvapaikanhakijoita oli yli tuhat. Suomen presidentti Sauli Niinistön ulkopoliittinen neuvonantaja Mikko Hautala otti yhteyttä venäläisiin ja Suomen valtiojohto neuvotteli venäläisten kanssa kahdenvälisen rajasopimuksen, jonka mukaan rajan ylittäminen Lapissa sallittiin vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille.

Huhtikuussa 2023 Venäjä jäädytti Suomen edustustojen tilit Venäjällä, vastineeksi siitä että Venäjän edustustojen pankkipalveluiden käyttöä Suomessa on rajoitettu. 16. syyskuuta 2023 Suomi kielsi Venäjän rekisterikilvissä olevien henkilöautojen maahantulon Suomeen. Syyskuun lopussa Suomi rajoitti voimakkaasti venäläisten matkustamista Suomeen matkailutarkoituksessa. Hallituksen päätöksellä pyrittiin lopettamaan matkailu ja siihen liittyvä kauttakulku Suomeen kokonaan ja viisumihakemusten vastaanottoa rajoitettiin voimakkaasti.

20. lokakuuta 2023 Venäjän pääministeri Mihail Mišustinin allekirjoitti määräyksen sanoa irti rajasopimus. Lokakuun 2023 lopussa Venäjä kutsui Suomen Moskovan-suurlähettilään Antti Helanterän puhutteluun ja lähetti Suomelle nootin, joka koski rajayhteistyön lopettamista. Suomen ulkoministeriö ei tarkemmin paljastanut mitä nootti koskee.

Tilanteen kärjistyminen

Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille oli saapunut elokuun 2023 alusta lähtien marraskuun 12. päivään mennessä 91 turvapaikanhakijaa ilman tarvittavia matkustusasiakirjoja. Rajalle saapuvien määrä alkoi kasvaa nopeasti 13. marraskuuta alkaneella viikolla, jolloin tulijoita oli useita kymmeniä päivässä. Samaan aikaan Suomen hallitus alkoi viitata tapahtuneisiin Venäjän vaikuttamisoperaationa. Suomen rajavartiolaitoksen mukaan erityisen iso osa turvapaikanhakijoista oli Syyriasta.

Keskustelu ennen rajan sulkemista

Ennen rajanylityspaikkojen sulkemista hallitus yritti ottaa käyttöön kireämpiä toimia, mutta apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan se ei olisi antanut riittäviä takeita sille, että aito ja tehokas mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua Suomesta olisi säilynyt. Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvosteli Puumalaisen päätöstä torpata hallituksen esitys itärajan rajoitustoimien kiristämisestä. Myöhemmin Savolainen totesi, että Suomeen "voi potentiaalisesti tulla käsittämätön määrä ihmisiä". Hän nosti esiin yhden kansainvälisen oikeuden periaatteen, jonka mukaan valtio ei voi noudattaa sellaista sopimusta, joka muuttuu sille itselleen vaaralliseksi. EU-oikeuden osalta periaate on hänen mukaansa se, että perussopimuksissa painotus on kansallisella turvallisuudella.

Helsingin Sanomien mielipidetiedustelun mukaan 75 prosenttia suomalaisista olisi halunnut sulkea koko itärajan ja liki kolmannes kannatti sitä, että hallitus voi jättää noudattamatta joitakin kansainvälisten sopimusten vaatimuksia, jos turvallisuustilanne sen mielestä niin vaatii.

Kun itäraja päätettiin sulkea kokonaan, oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi, että hänen arvionsa mukaan perustuslakivaliokunnan rajavartiolaista antamassa lausunnossa tarkoitettu ”erittäin poikkeuksellisen olosuhteen” tilanne täyttyi.

Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi tilanteesta 18. marraskuuta, että jos tarve vaatii, koko itäraja suljetaan. Tuolloin rajalle oli tullut noin 300 turvapaikanhakijaa. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi 19. marraskuuta, että Venäjä saattaa masinoida Suomeen turvapaikanhakijoiksi naamioituneita Venäjän erikoisjoukkoja tai Wagner-armeijan sotilaita. Halla-ahon mukaan Wagner oli jo palkannut palkkasotilaita Afrikassa ja Lähi-idässä.

Myös valtioneuvoston laatimassa muistiossa todettiin, että Suomeen olisi voinut todennäköisesti saapua sotarikollisia, radikalisoituneita henkilöitä, rikollisjärjestöjen jäseniä tai siviileiksi tekeytyneitä sotilaita. Muistion mukaan Venäjän toiminta muodosti uhkan Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Itärajan ilmiö ja uhka sen laajenemisesta aiheuttivat vakavan uhan kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle. Suuri turvapaikanakijamäärä mahdollistaisi myös joukkojen lähettämisen Suomeen. Viranomaiset havaitsivat ilmiön sisältävän myös kansainvälistä rikollisuutta. On todennäköistä, että ilmiö tulee aiheuttamaan yhteiskunnassa turvattomuutta. Poliisihallituksen mukaan tulijoiden joukossa havaittiin turvallisuuden kannalta mahdollisesti vaarallisia henkilöitä. Maaliskuussa 2024 keskusrikospoliisi kertoi, että Suomeen on saapunut itärajan yli muutamassa kuukaudessa useita kymmeniä henkilöitä, jotka voivat olla vaaraksi sisäiselle turvallisuudelle. Tuota ennen myös suojelupoliisi kertoi itärajan yli tulleisiin turvapaikanhakijoihin liittyvistä mahdollisista turvallisuusuhkista. KRP totesi, että henkilöiden suuren lukumäärän vuoksi kaikista henkilöistä ei ole ollut mahdollista tehdä uhka-arviota.

Venäjän tavoitteena saattaa olla myös Suomen sisäiseen yhteneväisyyteen vaikuttaminen. Poliisihallitus odotti esimerkiksi mielenosoitusten ja vastamielenosoitusten lisääntyvän, mikä olisi voinut merkitä syvenevää vastakkainasettelua. Itärajan sulkemista vastaan osoitettiin mieltä useasti, muun muassa Helsingissä. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson totesi, että tilanne toi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan lähemmäs Pohjoismaita. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Margarita Zavadskaya sanoi Aftonbladet-sanomalehdelle, että Venäjä onnistui tavoitteessaan provosoida Suomea.

11. marraskuuta uutisoitiin, että matka Tunisiasta Moskovan kautta Suomen rajan tuntumaan opiskelijaviisumilla maksoi noin 5 000 euroa. Varsovan yliopiston professori, Eurooppaan suuntautuvaan maahanmuuttoon erikoistunut Maciej Duszczyk nimitti tilannetta hybridisodaksi ja totesi, että rikosverkostoja hallitsevat turkkilaiset ja saudiarabialaiset, jotka ovat verkostoituneet tehokkaasti ympäri maailman. Hän lisäsi, että siirtolaisten ohjailu on tulonlähde myös Valko-Venäjälle ja Venäjälle. Hän varoitti Suomea ja kehotti maata olemaan erittäin valmistautunut lisäprovokaatioihin, sillä hänen näkemyksensä mukaan Venäjä ei tule lopettamaan toimintaansa. Duszczykin mielestä Suomeen ihmisiä houkuttelee sosiaaliturva.

Suomen päätökset itärajan tilanteesta välittyivät nopeasti arabiankielisiin sosiaalisen median ryhmiin, joita salakuljettajat hallitsevat. Ryhmissä turvapaikanhakijat, salakuljettajat ja muut toimijat jakavat tietoa Suomeen tai muihin maihin pääsystä. Yleisradio kävi läpi satoja viestejä, joita julkaistiin arabiankielisissä sosiaalisessa mediassa marraskuussa 2023. Monet Facebookin ja viestipalvelu Telegramin ryhmät ovat isoja, ja ne olivat toimineet useita vuosia. Joillakin ryhmillä oli jopa noin 200 000 seuraajaa. Kriisin aikaan Suomi nousi tärkeimmäksi keskustelunaiheeksi muiden Euroopan maiden sijaan. Suomea markkinoitiin salakuljettajien viesteissä helpoksi reitiksi Eurooppaan. Marraskuun lopussa yksi keskustelijoita puhuttava asia oli Suomen rajaviranomaisten ilmoitus siitä, että itärajan eteläisimpien raja-asemien Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan oli määrä aueta jälleen 23. joulukuuta.

Rajanylittäjien mukaan Venäjän viranomaiset osallistuvat siirtolaisten tuomiseen Suomeen ja kieltävät palaamasta Venäjälle. Eräs rajanylittäjä kertoi kuulleensa Venäjän rajapoliisin asemalla, että jos Suomen raja menee kiinni, Venäjä ohjaa pakolaisia Norjaan, Viroon tai Liettuaan.

Rajanylityspaikkojen sulkeminen

Suomi alkoi sulkea henkilöliikenteen rajanylityspaikkoja. Valtioneuvosto päätti ensin, että Suomen ja Venäjän maarajalla olevat Imatran, Kuusamon, Niiralan, Nuijamaan, Sallan, Vaalimaan ja Vartiuksen rajanylityspaikat suljetaan 24. marraskuuta 2023 alkaen. Kansainvälisen suojelun hakeminen Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla keskitettiin Raja-Joosepin rajanylityspaikalle. Myös Raja-Jooseppi suljettiin 30. marraskuuta.

Valtioneuvoston teettämän Kansalaispulssi-kyselytutkimuksen mukaan 65 prosenttia vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että Suomen reagointi Venäjän vaikuttamistoimintaan oli ollut riittävää ja oikea-aikaista. Hieman suurempi osa arvioi toimien vahvistaneen omaa turvallisuuden tunnetta. 56 prosenttia oli täysin eri mieltä tai melko eri mieltä, että oikeutta hakea turvapaikkaa Suomesta ei tule rajoittaa. Vain 7 prosenttia oli täysin samaa mieltä, että oikeutta hakea turvapaikkaa ei tule rajoittaa.

Avaaminen ja uusi sulkeminen

Suomi avasi Vaalimaan rajanylityspaikan 13. ja 14. joulukuuta välisenä yönä keskiyöllä. Niiralan rajanylityspaikka taas aukesi 14. joulukuuta aamulla. 15. joulukuuta raja oli suljettava uudelleen illalla Vainikkalan raideliikennettä lukuun ottamatta, sillä rajan ylitti 363 turvapaikanhakijaa. Niiralan raja-asemalla varauduttiin levottomuuksiin, ja Lappeenrannassa muun muassa kaksoiskansalaiset osoittivat mieltään rajan sulkemisen vuoksi. Pääministeri Petteri Orpo totesi, että rajalla on hybridi­hyökkäys Suomea kohtaan. Orpon mukaan Suomi valmisteli ratkaisuja itärajan tilanteen vakauttamiseen, ja hänen mukaansa muutokset lainsäädäntöön saattoivat olla mahdollisia. Raja oli suljettuna 14. tammikuuta saakka. Myöhemmin sulkua jatkettiin 14. huhtikuuta saakka. Huhtikuun ensimmäisellä viikolla hallitus päätti, että sulku jatkuu toistaiseksi.

Vaikutukset

Viranomaiset ovat pyrkineet rauhoittamaan yhteiskuntaa kertomalla että maastorajan yli ei noin vain tulla. Samalla luvattomat rajanylitykset herättävät huomiota, huolta ja uutiskynnyksen. Suomen venäläiset ovat osoittaneet mieltä puolesta että vastaan rajan sulkemista.

Marraskuussa 2023 Venäjä alkoi käyttää pakolaisia Suomea vastaan osana hybridivaikuttamistaan. Toiminta oli Suomen valtiojohdon mukaan järjestelmällistä Venäjä päästi rajalle henkilöitä, joiden matkustusasiakirjat eivät ole olleet kunnossa.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi, että Vladimir Putinin on täytynyt vähintään hyväksyä Venäjän toimet Suomen rajalla. Hänen mukaansa Venäjä halusi luoda lännen rasitteeksi mahdollisimman monimutkaisen kriisin, joka koostui useista ongelmista. Venäjän kannalta olisi ihanne, jos länsi siirtäisi huomiotaan pois Ukrainan sodasta tai jopa alkaisi neuvotella Venäjän kanssa.

Venäjän rajaoperaatio oli Putinin läheisen tukijan Sergei Kirijenkon suunnittelema, väitti venäläinen turvallisuusasioita seuraava VTsk-OGPU-Telegram-kanava, joka sanoi tietojensa perustuvansa FSB-lähteeseen.

Suomi rakensi itärajalle tilapäisiä esteitä. Puolustusvoimat avusti tehtävässä Rajavartiolaitosta. Suomen Punainen Risti tuki Rajavartiolaitosta Raja-Joosepin, Sallan ja Vartiuksen raja-asemilla auttamassa tulijoiden vastaanotossa. Tämä tapahtui Rajavartiolaitoksen pyynnöstä. Paikalla oli työntekijä sekä vapaaehtoisia. He järjestivät tarvittaessa ensiapua. Lisäksi paikalla oli Vapaaehtoisen pelastuspalvelun vapaaehtoisia, jotka järjestivät muonitusta. Toiminta päättyi 30. marraskuuta 2023, ja järjestö on valmiudessa auttamaan myöhemmin viranomaisia, jos tarvetta uudelleen ilmenee. Suomi pyysi apua myös Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexilta itärajan turvaamiseen, ja sai sitä kahdeksi kuukaudeksi.

Tammikuussa 2024 uutisoitiin, että rajavartiolaitos epäili yli tuhatta Suomen itärajan yli tullutta turvapaikanhakijaa valtionrajarikoksista. Valtionrajarikoksesta voidaan epäillä, jos raja ylitetään luvattomasti ilman asiakirjoja tai muualta kuin rajanylityspaikalta. Valtionrajarikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Rikoksesta ei kuitenkaan tuomita, jos epäilty hakee kansainvälistä suojelua.

Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas ehdotti, että turvapaikanhakijat sijoitettaisiin turvallisuussyistä säilöönottoyksiköihin turvapaikkaprosessin ajaksi. Ehdotus pohjasi Suojelupoliisin arvioon, jonka mukaan Venäjä pyrkii palkaamaan Suomeen turvapaikanhakijoita tiedustelijoiksi. Henkilö voidaan ottaa säilöön esimerkiksi, jos hänen henkilöllisyydestään on epäselvyyttä tai hänen voidaan epäillä vastustavan maasta poistamista. Säilöön voidaan ottaa myös, jos henkilön epäillään syyllistyneen rikokseen tai muodostavan uhan kansalliselle turvallisuudelle. Päätöksen asiasta tekee joko poliisi tai rajavartiosto yksilöllisen harkinnan perusteella. Säilöönottoyksiköitä hallinnoi Maahanmuuttovirasto. Sisäministeri Mari Rantanen ei tyrmännyt Peltokankaan ajatusta turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta säilöönottoyksiköihin. Nykylainsäädändön mukaan kaikkia tulijoita ei voida kuitenkaan ottaa säilöön, sillä lainsäädäntö ei mahdollista turvapaikanhakijoiden järjestelmällistä säilöönottoa.

Tammikuun alussa 11 iranilaismiestä ylitti itärajan maaston kautta Nuijamaan ja Joutsenon väliseltä alueelta. Samalla viikolla neljä miestä taas ylitti luvatta rajan Parikkalan rajanylityspaikan läheisyydessä. He olivat saaneet joltakin ulkopuoliselta taholta apua rajanylitykseen. Rajavartiolaitoksen mukaan Venäjän puolella Suomen rajan läheisyydessä oli tuolloin merkittävä määrä kolmansien maiden kansalaisia, joilla on pyrkimys tulla Suomeen ja Suomen kautta muualle Eurooppaan. Laitos katsoi, että riski ilmiön laajentumiselle on olemassa. Luvattomia rajan ylittäjiä alettiin epäillä valtioraja­rikokseta, mutta heitä ei voi tuomita, sillä he hakivat turvapaikkaa Suomesta. Parikkalassa rajan ylittäneet syyrialaismiehet arvioivat, että Venäjällä on jopa 2 000–3 000 heidän kaltaistaan ihmistä, jotka odottavat rajan aukeamista päästäkseen Suomeen. Miehet kertoivat Yleisradiolle, että kukin heistä maksoi salakuljettajalle 6 000 euroa päästäkseen Suomeen. Heidän matkansa Venäjältä Suomeen alkoi Pietarista, josta tadžikistanilaiset Yandex-taksikuskit lähtivät tuomaan heitä kahdella autolla kohti rajaa. Toinen kuljettajista oli arabi.

Maaliskuussa viranomaiset kertoivat, että Rajavartiolaitoksella ja Puolustusvoimilla on suunnitelmat valmiina virka-apuun, mikäli itärajan maastorajalle kohdistuu keväällä paljon yrityksiä laittomaan maahantuloon. Viranomaiset olivat siis varautuneet siihen, jos Venäjä ohjaa turvapaikanhakijoita raja-asemien lisäksi yrittämään maastorajan ylityksiä Suomeen, kun lumet sulavat. Virka-apusuunnitelman mukaan Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa ja varusmiehiä voitaisiin käyttää erilaisissa tukitehtävissä. He eivät kuitenkaan valvoisi rajaa tai yrittäisi ottaa kiinni luvattomia rajanylittäjiä. Puolustusvoimat auttaisi tarvittaessa esimerkiksi kiinniotettujen valvonnassa ja kuljetuksissa. Tilanne oli keväällä rajalla poikkeuksellisen jännitteinen, ja Suojelupoliisi arvioi, että Venäjän masinoima maahantulo voi jatkua vielä pitkään. Sydäntalvella laittomien rajanylitysten määrä olikin ollut tavanomaista isompi. Kevään korvalla arvioitiin, että laittomat maahantulijat saattavat käyttää reitteinään vanhoja tilapäisiä rajanylityspaikkoja, joita oli ollut 2000-luvun alussa vielä parikymmentä.

Tulijoiden määrä

Vuoden 2023 kriisin aikana itärajalta turvapaikkaa hakeneiden määrä ylitti vuonna 2015 Euroopan pakolaiskriisin aikana Suomeen itärajan kautta tulleiden hakijoiden määrän. 31.7.–20.11.2023 hakijoita tuli 685, ja heitä oli etenkin Irakista, Somaliasta, Syyriasta, Jemenistä ja Marokosta ja myös Intiasta, Egyptistä ja Algeriasta. 24. marraskuuta mennessä hakijoita oli tullut 800, 27. marraskuuta yli tuhat. Määrä oli tuolloin lähes sama kuin vuonna 2016, jolloin itärajalta haki turvapaikkaa ennätykselliset 1 081 henkeä. Vuoden 2023 tulijoista selvä enemmistä tuli marraskuussa. Pääministeri Petteri Orpo kertoi tiedotustilaisuudessa uusista Suomeen pyrkivien ihmisten ryhmistä. Hänen mukaansa tilanteessa oli merkkejä siitä, että Suomeen haalittiin nykyistä enemmän ihmisiä kolmansista maista. Yleisradion havainnot tukivat tätä arviota. Itärajan yli saapuneita maahantulijoita alettiin lopulta rekisteröidä järjestelykeskuksissa. 25. tammikuuta 2024 tulijoita oli jo yli 1 300.

Turvapaikanhakijoiden saapuminen jatkui rajan sulkemisesta huolimatta. Esimerkiksi 25. tammikuuta 2024 Kaakkois-Suomen rajavartiosto otti yöllä kiinni 18 Lähi-idästä lähtöisin olultta henkilöä epäiltynä valtionrajarikoksesta. 11. tammikuuta otettiin kiinni 11 Iranin kansalaista, jotka hakivat turvapaikkaa. 1.8.2023–29.1.2024 itärajan yli tuli turvapaikanhakijoita kaikkiaan 29 maasta, eniten Syyriasta (491) ja Somaliasta (360). Luvuissa ei ole huomioitu Venäjän kansalaisia. Vuoden 2024 tammikuun lopussa itärajan ylittäneistä marokkolaisista ja intialaisista turvapaikanhakijoista suurin osa oli kadonnut maahantulon jälkeen. Kaikkiaan kadonneita oli liki 200. Valtaosa heistä on Syyriasta. Osa turvapaikanhakijoista haluaa todellisuudessa matkustaa johonkin toiseen Schengen-maahan kuin Suomeen, ja he matkaavat Suomesta edelleen. Matkustaminen on laitonta, jos turvapaikkaprosessi Suomessa on käynnissä. Maaliskuussa kadonneita oli reilusti yli 200 ja tuolloin Suomelle oli tehty Euroopasta noin sata takaisinottopyyntöä, jotka koskivat itärajan yli syksynä tulleita turvapaikanhakijoita. Takaisinottopyyntö tulee, kun Suomesta aiemmin turvapaikkaa hakenut henkilö jättää uuden hakemuksen toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Norjassa, Islannissa, Sveitsissä tai Liechtensteinissa. Käytäntö perustuu Euroopan unionin Dublin-sopimukseen. Tuolloin arveltiin, että takaisinottopyyntöjä oli tulossa todennäköisesti lisää.

Helmikuun alussa rajavartiolaitos arvio, että Venäjän puolella asutus­keskuksissa kuten Pietarissa, Viipurissa, Murmanskissa, Kostamuksessa ja Kantalahdessa oli jopa tuhansia rajan yli Suomeen pyrkiviä, kolmansien maiden kansalaisia. Tuolloin maahanmuuttovirasto kertoi, että syksyn jälkeen itärajan kautta Suomeen saapuneille kolmansien maiden kansalaisille ei ole tehty myönteisiä turvapaikka­päätöksiä. Suomeen saapuneet ovat pääosin olleet noin 20–30-vuotiaita miehiä. Heistä suurin osa oli Syyrian, Somalian tai Jemenin kansalaisia.

Venäjältä elokuun jälkeen tulleista turvapaikanhakijoista yksikään ei ollut saanut helmikuun loppuun mennessä myönteistä turvapaikkapäätöstä Suomessa. Tilanteen arveltiin kuitenkin voivan muuttua, sillä tulijoiden joukossa oli yhteensä yli 500 syyrialaista ja jemeniläistä, joiden hakemuksia ei tuolloin oltu vielä käsitelty. Näiden maiden kansalaiset ovat saaneet viime vuosina lähes varmasti myönteisen suojelupäätöksen Suomessa. Maahanmuuttovirasto mukaan itärajan tulijoille oli tehty yhteensä 180 turvapaikkapäätöstä helmikuun loppuun mennessä. Päätöksistä 69 oli kielteisiä, ja 111 hakemusta oli rauennut. Hakemus voi raueta muun muassa siksi, että hakija on poistunut Suomesta. Yhteensä turvapaikanhakijoita oli tullut elokuun alusta helmikuun loppuun Venäjältä Suomeen yli 1 300.

Muu keskustelu

Samaan aikaan Virossa viranomaiset eivät päästäneet kaikkia tulijoita Venäjältä Viron valtion alueelle Narvanjoen yli johtavalla sillalla, jolloin tulijat eivät voineet hakea turvapaikkaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan vallinneessa tilanteessa oli ollut syytä löytää uskallusta keskustella pakolaisia koskevista kansainvälisistä sopimuksista, koko järjestelmästä ja sen toimivuudesta. Hän muistutti todenneensa jo vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan, että järjestelmän pohja pakolaisaseman määrittelevästä Geneven sopimuksesta lähtien toimii tämän päivän olosuhteissa “huonosti, jos ollenkaan”. Sopimuksen laatimisen aikaan lähtökohdat olivat Niinistön mukaan hyvin erilaiset. Niinistö totesi, että sopimuksen solmimisen aikaan kukaan ei osannut odottaa Venäjän toimien kaltaisia tekoja, joilla on poliittisia tavoitteita. Hän lisäsi, että toisaalta sopimuksen solmimisen aikaan ajateltiin, että ne, jotka eivät pakolaisuuden ehtoja täytä, voidaan palauttaa. Tässä suhteessa sopimuksen teko-olosuhteista on tapahtunut merkittävä muutos, ja siksi Niinistön mielestä pitäisi uskaltaa keskustella koko järjestelmästä. Hän korosti myös rajan ylittäneiden vastuuta, sillä hänen näkemyksensä mukaan he toimillaan tukivat Ukrainaan hyökännyttä Venäjää.

Joulukuun alussa Ruotsin puolustusvoimien esikuntapäällikkö Michael Claesson piti mahdollisena, että Venäjä lähettää seuraavaksi siirtolaisia Ruotsiin Kaliningradista.

Suomen suljettuaan rajansa sotilasprofessori, eversti evp. Mika Hyytiäinen totesi joulukuussa 2023, että tulijoiden määrän voi muuttua kymmeniksi tai sadoiksi tuhansiksi. Hän jatkoi Yleisradion haastattelussa, että: "Me olemme myöhässä. Kaikki muut maat meistä etelään ovat jo rakentaneet aitansa ja kovettaneet luontonsa."

• Siirtolaisuus Suomeen