Jussi Halla-Aho: Suomalainen poliitikko ja eduskunnan puhemies

27. huhtikuuta 1971 Tampere) on suomalainen poliitikko, joka on toiminut eduskunnan puhemiehenä 21. kesäkuuta 2023 lähtien. Hän toimi perussuomalaisten puheenjohtajana vuosina 2017–2021. Halla-aho on toiminut kansanedustajana vuosina 2011–2014 ja uudelleen heinäkuusta 2019 alkaen sekä Euroopan parlamentin jäsenenä 2014–2019.

Jussi Halla-aho
Jussi Halla-aho toukokuussa 2023.
Eduskunnan puhemies
21.6.2023–
Edeltäjä	Petteri Orpo
Perussuomalaisten puheenjohtaja
10.6.2017–14.8.2021
Edeltäjä	Timo Soini
Seuraaja	Riikka Purra
Euroopan parlamentin jäsen
1.7.2014–2.7.2019
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja
9.2.2022–4.4.2023
Edeltäjä	Mika Niikko
Seuraaja	Johannes Koskinen
Kansanedustaja
20.4.2011–30.6.2014 3.7.2019–
Vaalipiiri	Helsingin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt	27. huhtikuuta 1971 (ikä 53) Tampere
Puoliso	Hilla Halla-aho (vih. 2002)
Lapset	5
Tiedot
Puolue	Perussuomalaiset
Koulutus	filosofian tohtori (2006)
Tutkinnot	Helsingin yliopisto
Uskonto	agnostisismi
Aiheesta muualla
Kotisivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Halla-aho tuli tunnetuksi Scripta-nimisen bloginsa kautta. Blogissaan Halla-aho käsitteli vuosien ajan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja monikulttuurisuutta. Sen sisältämästä vieraskirjasta sai alkunsa maahanmuuttokriittisten keskustelijoiden Hommaforum-keskustelupalsta.

Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen hän on ollut vuoden 2009 alusta. Koulutukseltaan hän on kielitieteilijä ja filosofian tohtori. Halla-aho liittyi Perussuomalaiset-puolueen jäseneksi loppuvuodesta 2010. Sitä ennen hän toimi Suomen Sisussa ja sitoutumattomana Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Halla-aho nousi perussuomalaisten kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Halla-aho kuului Nuivan manifestin allekirjoittajiin vuonna 2010. Europarlamentaarikoksi Halla-aho valittiin samaan aikaan Sampo Terhon kanssa vuoden 2014 eurovaaleissa. Halla-aho on tullut tunnetuksi monikulttuurisuutta ja Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivista kannanotoistaan.

Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesäkuussa 2017, kun hän voitti vastaehdokkaansa Sampo Terhon ja nousi Timo Soinin seuraajaksi. Halla-ahon tultua valituksi puolueen eduskuntaryhmä hajosi. Puheenjohtajana Halla-aho onnistui nostamaan puolueen kannatuksen hajoamista edeltäneelle tasolle ja sirpaleryhmä Sininen tulevaisuus kuihtui. Vuoden 2021 puoluekokouksessa Halla-aho ei enää asettunut ehdolle puolueen puheenjohtajaksi. Syy tähän löytyy tiedotteesta, jonka saa julkaista vasta kesäkuussa 2031.

Halla-aho valittiin kesäkuussa 2023 eduskunnan puhemieheksi. Hän oli perussuomalaisten ehdokas vuoden 2024 presidentinvaaleissa ja sijoittui kolmanneksi 19 prosentin kannatuksella.

Halla-aho on sukutaustaltaan pohjalainen. Isän suku on talollisia Alajärven Hoiskosta. Äidinpuoleisessa Bergrothien suvussa on virkamiehiä ja kulttuurin parissa toimineita 1700-luvulta lähtien. Halla-ahon äidin isoisä toimi Alajärvellä metsänhoitajana ja äidinisä kunnanlääkärinä. Halla-ahon epävirallisen elämäkerran kirjoittaneen Lauri Nurmen mukaan sukutausta on keskeinen tekijä Halla-ahon nousussa yhteiskunnan huipulle. Halla-ahon vanhemmat muuttivat ennen hänen syntymäänsä Tampereelle Etelä-Pohjanmaalta Alajärveltä.

Halla-aho varttui Peltolammin kaupunginosassa perheessä, jossa isä oli "viihdealan monitoimimiehen" Tappi Suojasen palveluksessa, äiti sairaanhoitaja. Vanhempiensa erotessa Halla-aho oli 12-vuotias. Hän kävi Tampereella peruskoulun, jonka yläasteella joutui koulukiusatuksi. Halla-aho on kuvannut Iltalehden Totuus minusta -ohjelmassa yläasteaikansa "aikamoiseksi helvetiksi" kiusaamisen takia, jonka hän on sanonut vaikuttaneen häneen niin ihmisenä kuin poliitikkonakin. Hän kävi myös lukionsa Tampereella. Hän kävi lukiota aluksi Hatanpään lukiossa, mutta kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen iltalukiosta vuonna 1991 yleisarvosanalla magna cum laude approbatur.

Halla-aho soitti noin vuosina 1989–1994 Blashemia-nimisessä speed metal -yhtyeessä, jonka kappaleet hän sävelsi ja sanoitti. Yhtye esiintyi Lemporockissa vuonna 1994.

Halla-aho suoritti 1990-luvun alussa siviilipalveluksen työskentelemällä nuorisotalon iltaohjaajana. Myöhemmin hän on sanonut katuneensa siviilipalveluksen suorittamista. Siviilipalvelusaikoihin yrittäjäkurssille osallistunut Halla-aho sanoi Hyvinkään Sanomien toimittajalle suunnittelevansa seksikaupan avaamista Joensuuhun. Suunnitelma jäi toteutumatta ja saattoi olla pelkkä satunnainen heitto. Siviilipalveluksen jälkeen Halla-aho opiskeli Pirkanmaan hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa, josta hän valmistui tarjoilijaksi vuonna 1994.

Vuosina 1995–2000 Halla-aho opiskeli Helsingin yliopistossa venäjää ja valmistui vuonna 2000 filosofian maisteriksi. Sen jälkeen hän oli vuosina 2000–2006 yliopistossa tutkija, tuntiopettaja ja jatko-opiskelija. Vuonna 2006 hän väitteli filosofian tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista arvosanalla eximia cum laude approbatur. Halla-ahon väitöskirja käsitteli muinaiskirkkoslaavin substantiivien ja adjektiivien taivutuspäätteiden historiallista kehitystä.

Ennen poliitikon uraansa Halla-aho työskenteli tarjoilijana, viisumivirkailijana Suomen Kiovan-suurlähetystössä sekä Helsingin yliopistossa tutkijana ja muinaiskirkkoslaavin tuntiopettajana. Nurmi on haastatellut elämäkertaa varten muun muassa slavistiikan professoria Jouko Lindstedtiä. Haastattelujen pohjalta Nurmi kertoo kirjoittamassaan elämäkerrassa, että Halla-ahon verkkokäytös oli herättänyt yliopistolla huomiota jo vuosia ja rasistiset tekstit aiheuttaneet ongelmia. Halla-ahoa oli varoitettu useasti. Haastattelujen perusteella Nurmi kirjoittaa, että Halla-ahon yliopistoura päättyi, kun tuntiopettajan työsopimus jäi vaille jatkoa. Nurmen mukaan tämä sai Halla-ahon katkeroitumaan ja väittämään olevansa uhri, vaikka väitöskirjan jälkeen harva saa yliopistosta työpaikan.

 

Halla-aho kuului vuodesta 2000 alkaen aina perussuomalaisten puheenjohtajaksi valitsemiseensa saakka kansallismieliseen Suomen Sisu -yhdistykseen, joka ilmoittaa toimivansa herättääkseen ja vahvistaakseen suomalaisten kansallista yhtenäisyyttä ja itsetuntoa.

Halla-aho on ylläpitänyt vuodesta 2003 blogia nimeltä Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä, joka sisältää hänen omien sanojensa mukaan ”pääasiassa maahanmuuttoa, monikultturismia, suvaitsevaisuutta, ilmaisunvapautta ja poliittista korrektiutta käsitteleviä kriittisiä mielipidekirjoituksia”. Blogin lukijamäärä on vaihdellut kolmestatuhannesta kahdeksaantuhanteen päivässä. Halla-aho on todennut kirjoitustapansa olevan ”kärkevä, sarkastinen ja ajoittain aggressiivinen, mikä jättää lukijalle paljon vastuuta”. Halla-ahon blogin vieraskirjan keskusteluista kehittyi itsenäinen Hommaforum-niminen keskustelupalsta joulukuussa 2008.

Halla-aho oli perussuomalaisten sitoutumaton kansanedustajaehdokas Helsingin vaalipiirissä jo vuoden 2007 eduskuntavaaleissa mutta ei tullut valituksi 2 215 äänellä. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana perussuomalaisten ehdokkaana. Hän sai 2 977 ääntä, mikä oli 18. eniten koko maan ehdokkaista. Kannatuksensa Halla-aho keräsi lähes kokonaan ilman mainontaa ja perinteisiä tiedotusvälineitä. Valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen sanoi, että ”Halla-ahon maahanmuuttajakriittisyys herättää kannatusta etenkin niiden ihmisten joukossa, jotka kokevat maahanmuuttajat arjessaan”.

Halla-ahon kannattajat keräsivät keväällä 2009 kahtatuhatta kannattajakorttia Halla-aholle perustettua valitsijayhdistystä varten siltä varalta, etteivät perussuomalaiset ottaisi Halla-ahoa ehdokkaakseen kesän 2009 eurovaaleihin. Halla-ahoa ei lopulta valittu perussuomalaisten listalle, ja kannattajayhdistys keräsi lähes 3 700 nimeä, mutta Halla-aho ei lähtenyt ehdolle, koska pelkäsi ehdokkuuden hajottavan ”maahanmuuttokriittisen liikkeen”.

Historiantutkija Markku Jokisipilän mukaan tähän vaiheeseen liittyy Halla-ahon poliittisen uran nousun yksi keskeisimmistä tekijöistä – julkinen esiintyminen Ylen Pressiklubi-ohjelmassa 6. helmikuuta 2009. Ruben Stillerin juontamassa ohjelmassa vieraina olivat Halla-ahon ohella toimittajat Leif Salmén ja Saska Saarikoski. Jokisipilän mukaan ohjelmasta muodostui kolme vastaan yksi -asetelma, jossa erityisesti Salmén hyökkäsi kiivaasti Halla-ahoa vastaan, mikä käänsi yleisön sympatiat rauhallisesti esiintyneen ja täsmällisesti argumentoineen Halla-ahon puolelle ja teki tästä valtakunnallisen julkisuuden henkilön.

Lokakuussa 2010 Halla-aho liittyi perussuomalaisen puolueen jäseneksi. Vuonna 2011 hän nousi Helsingin kaupunginhallitukseen ja on toiminut muun muassa opetuslautakunnan jäsenenä. Hän on toiminut myös perussuomalaisten valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. Vuoden 2012 kuntavaaleissa Halla-aho valittiin 6 034 äänellä Helsingin kaupunginvaltuustoon. Hänen äänimääränsä oli kolmanneksi korkein sekä Helsingissä että koko maassa, vaikkei hän kampanjoinut vaaleissa lainkaan. Halla-aho erosi kaupunginhallituksen jäsenyydestä tultuaan valituksi Euroopan parlamenttiin, mutta jatkoi kaupunginvaltuustossa. Vuonna 2015 hän ei kuitenkaan osallistunut lainkaan kaupunginvaltuuston kokouksiin.

Kansanedustaja 2011–2014 ja 2019–

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Halla-aho valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiirin toiseksi suurimmalla ja koko maan kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä (15 074). Halla-ahon vaalirahakeräys tuotti reilut 60 000 euroa, kaikki 910 yksityiseltä lahjoittajalta. Halla-aho arvioi, että kyseessä on suurin summa, jonka eduskuntavaaliehdokas on milloinkaan kerännyt yksittäisiltä lahjoittajilta.

Huhtikuussa 2011 perussuomalaisten eduskuntaryhmä valitsi Halla-ahon maahanmuuttoon liittyviä lakiesityksiä käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi. Hän kuitenkin luopui puheenjohtajuudesta kesäkuussa 2012 muiden puolueiden eduskuntaryhmien vaadittua hänen eroaan. Taustalla olivat Halla-ahon blogikirjoituksestaan saama sakkotuomio sekä hänen omat kommenttinsa korkeimman oikeuden vahvistamasta tuomiosta. Halla-ahoa syytettiin muun muassa oikeusjärjestelmän vähättelystä.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Halla-aho keräsi koko maassa eniten ääniä, 30 596, mikä on uusi ennätys Helsingin vaalipiirissä. Hän pyysi vapautusta edustajantoimesta 2. heinäkuuta 2019 saakka, jolloin hänen toimikautensa Euroopan parlamentissa päättyy.

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Halla-ahon äänimäärä oli maan neljänneksi suurin, 22 081.

Europarlamentaarikko 2014–2019

 

Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Jussi Halla-aho valittiin europarlamenttiin Alexander Stubbin jälkeen suurimmalla henkilökohtaisella äänimäärällä Suomessa (80 529 ääntä). Halla-aho aloitti europarlamentaarikkona heinäkuussa 2014, ja hänen tilalleen kansanedustajaksi nousi varasijalta Mika Raatikainen.

Europarlamentissa Halla-aho kuului Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR). Hän oli jäsen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE) sekä EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan valtuuskunnassa. Varajäsen hän oli sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa (IMCO) ja valtuuskunnassa, joka toimii EU:n ja Kazakstanin, Kirgisian ja Uzbekistanin parlamentaarisissa yhteistyövaliokunnissa ja vastaa suhteista Tadžikistaniin, Turkmenistaniin ja Mongoliaan.

Halla-aho oli vuoden 2017 alkuun mennessä jättänyt yksitoista kirjallista kysymystä, joista kymmenen käsitteli maahanmuuttoa. Käyttämissään 31:ssä puheenvuorossa hän on 25:ssä käsitellyt maahanmuuttoa, kolmessa rajatarkastuksia ja kahdessa muslimien osuutta viharikoksiin. Halla-aho on europarlamentissa äänestänyt muun muassa terrorismia tukevan Saudi-Arabian aseidenvientikieltoa vastaan.

Joulukuussa 2016 Halla-aho ilmoitti, ettei aio pyrkiä jatkokaudelle Euroopan parlamentissa vaan asettuu ehdolle kuntavaaleissa 2017 sekä eduskuntavaaleissa 2019. Hän ilmoitti myös asettuvansa todennäköisesti ehdolle perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesän 2017 puoluekokouksessa.

Puolueen puheenjohtaja 2017–2021

 

Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi Jyväskylän puoluekokouksessa 10. kesäkuuta 2017. Halla-aho sai puheenjohtajavaalin ensimmäisellä kierroksella yli puolet annetuista äänistä (949 ääntä), minkä johdosta hänet valittiin puheenjohtajaksi ensimmäisellä kierroksella.

Linjapuheessaan puoluekokouksessa Halla-aho muun muassa arvosteli maahanmuuttopolitiikkaa, eurooppalaista integraatiota ja yhteisvaluutta euroa. Puheessaan Halla-aho myös toi esille, että perussuomalaiset eivät ole vaatineet hallitusohjelman neuvottelua uusiksi vaan perussuomalaiset edellyttävät, että myös perussuomalaisille tärkeitä hallitusohjelman kirjauksia noudatetaan.

Halla-ahon mukaan perussuomalaiset selvisi kesän 2017 eduskuntaryhmää koskeneesta kriisistä hyvin, sillä ”Perussuomalaisten kannatus näyttää olevan suunnilleen siinä, missä se oli ennen tätä eduskuntaryhmästä tapahtunutta loikkaustakin”. Halla-aho jatkaa puolueen puheenjohtajana myöhemmin samassa kuussa järjestettävän puoluekokouksen jälkeenkin.

Halla-aho kertoi kesäkuussa 2021, ettei ole ehdolla puheenjohtajaksi seuraavassa elokuun 2021 puoluekokouksessa.

Eduskunnan puhemiehenä 2023–

Halla-aho valittiin eduskunnan puhemieheksi 21. kesäkuuta 2023. Hänen valintansa puolesta äänesti 134 kansanedustajaa.

Valintansa jälkeen pitämässä puheessaan Halla-aho korosti sananvapauden tärkeyttä eduskunnassa ja sitä, että kansanedustajalla on oikeus olla tulematta loukatuksi, mutta hänellä on myös velvollisuus olla loukkaantumatta toisten edustajien arvoista tai mielipiteistä. Tyyliseikoilla on Halla-ahon mukaan merkitystä, mutta ne ovat aina toissijaisia sananvapauteen nähden.

Puhemies Halla-aho vieraili Ukrainassa marraskuussa 2023 Ukrainan sodan aikaan. Hän piti puheen ukrainaksi Ukrainan parlamentin erityisistunnossa, joka pidettiin Holodomorin nälänhädän muistopäivänä. Halla-ahon puhetta kehuttiin Ukrainassa paljon.

Presidenttiehdokkaana 2024

Halla-aho ilmoitti 7. heinäkuuta 2023 pyrkivänsä puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaleihin 2024. Tiedotteessaan Halla-aho korosti muun muassa perussuomalaisen arvopohjan vastaavan sitä, mitä tasavallan presidentiltä voidaan edellyttää, sekä omaa kokemustaan mediapaineen kestämisestä poliittisen uransa aikana. Halla-aho valittiin ainoana ehdokkaana perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa elokuussa 2023.

Kampanjan aikana Halla-ahon kannatus nousi Ylen joulukuun gallupin 10 prosentista tammikuun gallupin 18 prosenttiin. Vaalien ensimmäisellä kierroksella hän sijoittui kolmanneksi ja sai 19,0 prosenttia äänistä, mikä on perussuomalaisten historian paras tulos presidentinvaaleissa.

Kampanjan rahoitus

Jussi Halla-ahon presidentinvaalikampanjan 2024 kokonaisbudjetti on noin 500 000 euroa. Halla-ahon kampanjan rahoitus tulee lähes kokonaan Perussuomalaiselta puolueelta.

 

Euroopan unioni

Keväällä 2017 Halla-aho ilmoitti, että mikäli hänet valitaan perussuomalaisten puheenjohtajaksi seuraavana kesänä, hän tuo EU-eron perussuomalaisten päätettäväksi. Halla-aho sanoi puheenjohtajana ajavansa aktiivisesti Suomen eroa EU:sta ja eurosta. Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen toukokuussa 2018 Halla-aho sanoi, ettei pidä Suomen EU-eroa realistisena.

Fasismia ja natsismia vastaan

Puheenjohtajana Jussi Halla-aho on ojentanut puolueen nuorisojärjestöä esimerkiksi siitä, että natsitervehdykset ja ”fasististen ja kansallissosialististen näkemysten esittäminen” vahingoittavat puoluetta ja sen tavoitteita. Tällöin Perussuomalaisista Nuorista erotettiin etnonationalistien johtohahmoja, jotka sanoivat, että ”selkäänpuukottajan palkka on kuolema”.

Avoin suomalaisuus

Huhtikuussa 2018 Halla-aho puolusti puolueen etnonationalistien vastustamaa avointa suomalaisuutta ja sanoi sen olevan historiallinen todellisuus. Hänen mielestään suomalaisuutta ei voi rajoittaa esimerkiksi ihonvärin tai silmien tai hiusten värin perusteella.

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus

Halla-aho on noussut julkisuuteen vallitsevan maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuuden vastustajana. Hänen mukaansa Suomessa ei ole keskusteltu maahanmuutosta eikä maahanmuuttopolitiikka ole ollut kansanvaltaisen päätöksenteon piirissä vaan virkamiehet ovat tehneet päätökset asiassa. Halla-aho on muun muassa arvostellut sitä, että maahanmuuttoa tarjotaan ratkaisuksi väestölliseen huoltosuhdeongelmaan, vaikka taloudellinen huoltosuhde on keskimäärin maahanmuuttajien keskuudessa muuta väestöä heikompi. Halla-ahon mielestä lähes kaikki maahanmuuton ongelmat liittyvät muuhun kuin työperäiseen maahanmuuttoon ja kolmannen maailman siirtolaisten kotoutuminen on epäonnistunut kaikkialla Euroopassa. Hänen mukaansa sosiaaliturvan varassa eläminen on tehty monissa Euroopan maissa maahanmuuttajille liiankin helpoksi ja houkuttelevaksi. Jotta Suomen maahanmuuttotilanne ei muuttuisi kestämättömäksi, Halla-aho on ehdottanut haittojen minimoimiseksi humanitaarisen maahanmuuton kiristämistä kansainvälisistä sopimuksista kuitenkaan tinkimättä. Perussuomalaisten puheenjohtajana elokuussa 2018 Halla-aho sanoi, että hän ja puolue haluaisivat lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Hänen mukaansa turvapaikanhakijoiden ottamisen sijaan hädässä olevia pitäisi auttaa pakolaisleireillä.

Huhtikuussa 2018 Halla-aho kertoi, että Euroopassa on käynnissä suuri demografinen muutos eli "väestönvaihdos", jossa kantaväestö korvautuu maahanmuuttajilla. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus nousisi maahanmuuton loppumisesta huolimatta, koska hänen mukaansa maahanmuuttajat ovat väestön keskiarvoa nuorempia ja erityisesti kehitysmaista tulleiden syntyvyysaste on paljon korkeampi kuin kantaväestöllä. Maaliskuussa 2019 antamassaan haastattelussa Halla-aho kuitenkin sanoi, ettei maahanmuutolla tutkimusten mukaan ole vaikutusta ikärakenteeseen, koska maahanmuuttajatkin vanhenevat.

Halla-ahon mukaan ”monikulttuurisuuden rikastavasta vaikutuksesta on vähänlaisesti näyttöä”, ja hän katsoo, että ”monikultturismi” on aate, joka pitää ”monikulttuurisuutta lähtökohtaisesti rikkautena ja kannattaa monikulttuurisuuden aktiivista luomista, lisäämistä ja ylläpitämistä; ja joka pitää monikulttuurisuutta ainakin yhtenä perusteena maahanmuutolle”. Hänen mielestään ”monikultturistit palvovat toiseutta toiseuden vuoksi”. Monikulttuurisuuden tuottamia ongelmia ovat Halla-ahon mukaan lisääntyvä rikollisuus ja maahanmuuttajien aiheuttama taloudellinen taakka vastaanottajamaalle. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa elämä on myös ”ikävää ja vaikeaa”, koska ihmiset eivät ymmärrä toisiaan ja ”ihmiset redusoituvat yksilöistä viiteryhmiensä edustajiksi”.

Syytöksiin maahanmuuttajien vastustamisesta Halla-aho on vastannut vastustavansa ”monikultturismia ja holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa” muttei maahanmuuttajia. Hän on kieltänyt olevansa rasisti, kun rasismi määritellään rotusyrjinnän kannattamiseksi tai ajatukseksi siitä, että rodut asettuvat arvojärjestykseen. Halla-ahon mukaan erivapauksia kuten positiivista syrjintää kulttuurin tai kansallisuuden perusteella ei tule sallia, sillä ne rapauttavat tasa-arvoa yhteiskunnassa ja ovat ”tosiasiallista rasismia”. Hänen mukaansa rasismia ei ole ”totalitaaristen fasististen aatteiden kuten poliittisen islamin” arvostelu. Hänen mukaansa rasismiin ei syyllisty vain kantaväestö, vaan sitä esiintyy myös etnisten vähemmistöjen keskuudessa ja jopa niiden taholta kantaväestöä kohtaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan vuonna 2011 oli pitkälti Halla-ahon käsialaa. Julkilausuma sai osakseen myös runsaasti arvostelua, etenkin kohta, jossa tuomittiin positiivinen erityiskohtelu työmarkkinoilla ja koulutuksessa.

Halla-aho kielsi vuonna 2005 käyttämästä bloginsa vieraskirjassa etnisistä ryhmistä haukkumasanoja tai loukkaaviksi tarkoitettuja termejä, kuten ”sompanssi” tai ”pystyapina”, muttei koulukirjojen ennen käyttämän neekeri-sanan neutraalia käyttöä, koska ei halua ”lähteä mukaan uuskielisyyspelleilyyn.”

Islam-kritiikki

Halla-ahon mielestä islam on sodassa länsimaailmaa vastaan, mikä ilmeni esimerkiksi pilapiirrosmellakoiden yhteydessä. Halla-ahon mukaan tähän taisteluun kiihotetaan myös moskeijoissa. Hänen mukaansa muslimeilla on, toisin kuin länsimaalaisilla, voimaa kunnioittava kulttuuri ja ”tribalistisessa kulttuurissa opittu käsitys siitä, että oman ryhmän ulkopuolella kaikki ovat eläimiä tai eivät ainakaan yhtä hyviä kuin me”. Hän on myös sanonut islamin olevan afrikkalaisten luonnonuskontojen sekä menneiden aikojen juutalaisuuden ja katolilaisuuden tavoin ”genitaaliuskonto”, jossa ”älyllinen fabriikki kietoutuu pimpin, pippelin tai tissien ympärille”.

Halla-ahon mukaan tietyistä maanosista tulleiden muslimien kotoutuminen on epäonnistunut kaikkialla. Lisäksi hänen esittämiensä laskelmien mukaan muslimit saattavat lisääntyvän maahanmuuton ja suuremman syntyvyyden vaikutuksesta tulla useissa Euroopan maissa jo tämän vuosisadan aikana enemmistöksi, millä hänen mukaansa voisi olla kohtalokkaat seuraukset heille itselleenkin. Hän on täsmentänyt, ettei hänen islam-kritiikkinsä koske eräitä länsimaissa jo kauan asuneita ja pitkälti maallistuneita muslimiryhmiä kuten Suomen tataareja.

Kriittiseen uskontokeskusteluun ja sananvapauteen viitaten Halla-aho on todennut, että "jos muslimit eivät koskaan joudu kohtaamaan niitä argumentteja, joita heidän oppijärjestelmiään vastaan voidaan esittää, niin heillä ei ole mitään syytä myöskään aloittaa yhteisöjen sisällä islamin renessanssia, jonka tarve olisi mitä suurin tässä maailmassa".

Talouspolitiikka

Halla-aho määrittelee edustavansa ”konservatiivista talouslinjaa”, jossa hyvinvointiyhteiskuntaa ei rahoiteta velalla. Hänen mielestä julkisen sektorin tehtävät on priorisoitava. Halla-ahon mukaan yhteiskunnalla on perustehtäviä, kuten kansalaisten turvallisuuden takaaminen, ”luksustoimintoja”, kuten työttömyys- ja sosiaaliturva sekä sellaisia tehtäviä, jotka hänen mielestään eivät kuulu valtion toimintaan ollenkaan, kuten ”rahan siirto Etelä-Eurooppaan tai vielä kauemmaksi maailmaan”.

Ihmisten arvosta

Vuonna 2005 Halla-aho pohti blogissaan ihmisarvoa. Hänen mukaansa ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo ja yhteiskunnassa yksilöt voidaan asettaa arvojärjestykseen sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä puuttuminen heikentäisi yhteisöä. Kaikkein arvokkaimpina Halla-aho piti maanviljelijöitä, syötäviksi tarkoitettujen eläinten kasvattajia ja rakennusinsinöörejä. Alempana hänen hierarkiassaan ovat taiteilijat, papit ja poliitikot, jotka ovat ”pääsääntöisesti turhia”, ja hänelle mieluisista taiteesta ja kielentutkimuksestakin pitäisi luopua "jos vene alkaa vuotaa". Halla-ahon mukaan kaikki ihmiset ovat instrumentaalisesti eriarvoisia, mutta siitä ei kuitenkaan seuraa vähempiarvoisten kaasuttaminen, ellei siihen ole ”muuta pätevää syytä”. Myöhemmin hän korosti, että häntä on tulkittu väärin ja hänen mielestään instrumentaalisen arvon lisäksi ihmisillä on ihmisarvo, joka on kaikille sama, ja se on hänestä hyvä asia yhteiskunnassamme.

Kesäkuussa 2017 Halla-aho sanoi Yleisradion haastattelussa, että ihmisarvo on hänen mielestään kaikilla sama, mutta ihmisten tasa-arvoisuus ei hänen mukaansa tarkoita sitä, että kaikilla ihmisillä olisi oikeus tulla elätettäväksi Suomeen.

Halla-aho on sanonut, ettei ole feministi, koska ”siihen ei ole mitään tarvetta”. Sen sijaan hän sanoo kohtelevansa ihmisiä yksilöinä riippumatta heidän sukupuolestaan.

Sosiaalipolitiikka

Halla-ahon mukaan yhteiskunnalla on perustehtävät, kuten kansalaistensa ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden turvaaminen, kun taas työttömyysturva ja sosiaaliturva ovat ”yhteiskunnan luksustoimintoja”. Halla-ahon mukaan sosiaaliturvan tulee olla kannustavaa ja yhteiskunnassa pitää olla turvaverkko, mutta se ei saa muodostua elämäntavaksi.

Halla-aho vastustaa perustuloa. Hänen mukaansa sosiaaliturvan pitää olla vastikkeellista ja tarveharkintaista. Halla-aho katsoo, että mitä helpompaa erilaisten tukien hakeminen on, sitä enemmän niitä haetaan. Sosiaalipolitiikka ei ole Halla-ahon kiinnostuksen kohteita. Hän ei esitä, miten häntä äänestäneiden vähävaraisten elinoloja voisi parantaa.

Työelämä

Ennen perussuomalaisten puheenjohtajaksi valintaansa toukokuussa 2017 Halla-aho kertoi pitävänsä Suomen työmarkkinoita joustamattomina ja esitti yleissitovuuden purkamista. Marraskuussa 2018 Halla-aho kuitenkin ilmoitti kannattavansa yleissitovuutta, ja kritisoi Elinkeinoelämän keskusliittoa sen purkamiseen liittyvistä ehdotuksista. Paikallisen sopimisen lisäämistä tulee kuitenkin Halla-ahon mukaan edelleen jatkaa.

Toukokuussa 2018 Halla-aho äänesti europarlamentissa halpatyövoiman käytön tiukentamista vastaan.

Muita näkemyksiä

Kielipoliittisessa vaaliohjelmassaan Halla-aho esittää, että ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, pois lukien viranomaiset, joiden tehtävät erityisesti edellyttävät sitä. Täten ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaisi. Perustuslakia tulisi muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena kansalliskielenä lakkautetaan. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli olisi suomi. Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulisi kaksikielisiä. Kaksikielisenä pidettäisiin kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin.

Halla-aho vastusti Suomen ampuma-aselain kiristämiseen pyrkineitä vuoden 2010 aselakiesityksiä. Istuntokaudella 2013 Halla-aho oli aloitteentekijänä kaikkiaan viidessä ampuma-aselakien muuttamista esittäneessä lakialoitteessa.

Halla-aho on arvostellut blogissaan Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ja Kirkko ja kaupunki -lehteä siitä, että ne hänen mielestään tukevat islamia, vaikka kristinuskon oppien mukaan muslimit eivät voi pelastua, koska he eivät usko Jeesuksen ylösnousemukseen. Halla-ahon mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kirkko joko ei usko uskon avulla saavutettavaan pelastukseen tai se pitää muslimien suvaitsemista muslimien pelastumista tärkeämpänä.

Halla-ahon teksteistä monet ovat peräisin ajalta, jolloin hän ei ollut julkinen henkilö. Halla-aho ei kuitenkaan ole myöhemmin irtisanoutunut mistään kirjoittamastaan. Sen sijaan hän on todennut muuttaneensa kirjoitusten ilmaisua poliittisen uransa kehittyessä.

Halla-aho kertoo kannattavansa maakuntien itsehallinnon vahvistamista antamalla maakunnille verotusoikeuden ja lainsäädäntövaltaa. Halla-ahon mukaan "Suomessa on perinteisesti keskitetty päätösvaltaa keskusvallalle Helsinkiin, mutta se ei toimi maassa, joka on alueellisesti ja väestöllisesti niinkin heterogeeninen kuin Suomi tällä hetkellä on". Halla-aho sanoo kannattaneensa aina vallan hajauttamista sekä maan sisäistä federalismia, jossa lisättäisiin maakuntien valtaa valtiovallan ja kunnallishallinnon kustannuksella.

Halla-aho sanoi kesäkuussa 2019 olevansa huolissaan sananvapaudesta. Halla-ahon mukaan vain valheet tarvitsevat suojakseen sensuuria. Halla-ahon mukaan Suomessa ja muissakin länsimaissa maahanmuutosta, islamista, seksuaalivähemmistöistä, Euroopan unionista ja ”eräistä muista kysymyksistä” on tullut ”uusi Neuvostoliitto”, jossa väärien mielipiteiden ilmaisemisesta saa yhä useammin taloudellisen tai juridisen rangaistuksen. Halla-aho pitää tätä mielipiteen ilmaisun rajoittamisena, joka on oikeusvaltiolle tuhoisaa.

Halla-aho piti helmikuussa 2021 periaatteellista rokotekriittisyyttä huolestuttavana: ”Yleisesti suhtaudun rokotteisiin myönteisesti ja pidän huolestuttavana sellaista periaatteellista rokotekriittisyyttä, koska siinä tavallaan sysätään vastuu omastakin terveydestä muille ihmisille ja luotetaan siihen, että muut ihmiset ottavat rokotteen.”

Kantelut, tutkintapyynnöt ja syytteet ja tuomiot

Halla-ahosta on tehty kanteluja ja tutkintapyyntöjä, ja hän on myös itse tehnyt niitä. 9. helmikuuta 2009 Halla-aho teki tutkintapyynnön Yleisradion televisiouutisjutusta, jossa häntä nimitettiin ”ulkomaalaisvastaiseksi” ja ”rotutohtoriksi”. 5. toukokuuta 2009 kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka määräsi esitutkinnan lopetettavaksi, koska katsoi, ettei näyttöä rikoksesta ollut. Halla-ahoon on kohdistunut useita uhkailuja esimerkiksi internetin välityksellä ja puhelimitse, sekä myös tappouhkaus.

A-talk-ohjelmassa 30. lokakuuta 2008 esitetty lainaus Halla-ahon blogikirjoituksesta herätti jälkikäteen kiistelyä. Halla-aho vaati Yleisradiolta anteeksipyyntöä ja kantelussaan Julkisen sanan neuvostolle Halla-aho mainitsee, että kirjoitus oli ”parodia ja mukaelma sanomalehti Kalevan jutusta”. Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle vapauttavan päätöksen, koska se katsoi, että ohjelmassa esitetty sitaatti oli lainattu oikeassa muodossa, se oli esitetty asianmukaisesti eikä se antanut väärää kuvaa kokonaisuudesta.

Vihreät Naiset ry jätti marraskuussa 2008 Halla-ahosta tutkintapyynnön Scripta-blogissa joulukuussa 2006 julkaistusta kirjoituksesta Monikulttuurisuus ja nainen. Siinä Halla-aho toivoi, että raiskausten lisääntyessä raiskatuksi joutuisivat hänen mielestään ”oikeat ihmiset” eli ”vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä”. Vihreiden naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvisen mukaan ”kyse ei ole sananvapauden harjoittamisesta tai viattomasta monikulttuurisuuskritiikistä, vaan raiskauksiin ja vihaan lietsomisesta”. Tutkintapyyntö ei kuitenkaan johtanut jatkotoimiin.

Poliisi aloitti joulukuussa 2008 rikostutkinnan. Halla-ahoa epäiltiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske nosti maaliskuussa 2009 poliisin suorittaman esitutkinnan perusteella Halla-ahoa vastaan syytteen Helsingin käräjäoikeudessa. Tämän katsottiin blogikirjoituksessaan Muutama täky Illmanin Mikalle syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihotukseen kansanryhmää vastaan, koska hän oli 3. kesäkuuta 2008 ”laatinut ja internetissä toimittanut yleisön saataville kirjoituksen, jossa islam ja sen pyhät instituutiot yhdistettiin pedofiliaan ja jossa esitettiin, että ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on erään kansanryhmän kansallinen tai geneettinen erityispiirre”. Jälkimmäinen kohta käsitteli Suomen somaleja. Teksti mukaili sanomalehti Kalevan pääkirjoitusta, jossa humalassa tappamisen arveltiin olevan suomalaisten ”kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre”. Halla-aho kiisti syyllistyneensä rikokseen ja sanoi, että ”kirjoituksen aiheena tai kohteena eivät olleet somalit, islam tai Muhammad” vaan ”julkisen sanan ja syyttäjäviranomaisten harrastama kaksoisstandardi” ja että ”väitteet somalien geneettisistä erityispiirteistä ja islamin pedofiilisestä luonteesta olivat instrumentteja”, joilla hän aihetta lähestyi. Asia käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa elokuussa 2009. Käräjäoikeus tuomitsi Halla-ahon 30 päiväsakkoon eli 330 euroon uskonrauhan rikkomisesta. Syyte kansanryhmää vastaan kiihottamisesta hylättiin. Tuomion perustelut aiheuttivat keskustelua. Hovioikeus vahvisti tuomion lokakuussa 2010. Sekä Halla-aho että apulaisvaltakunnansyyttäjä valittivat korkeimpaan oikeuteen. Kesäkuussa 2012 antamassaan tuomiossa korkein oikeus katsoi alemmista oikeusasteista poiketen Halla-ahon syyllistyneen sekä uskonrauhan rikkomiseen että kansanryhmää vastaan kiihottamiseen, ja tuomio koveni 50 päiväsakkoon.

Valtionsyyttäjä Mika Illman totesi haastattelussa, että ”on hyvä, että lain tulkitsijat ovat nyt saaneet ennakkotapauksen. Korkein oikeus on vetänyt rajan sille, kuinka pitkälle se, joka arvostelee vallanpitäjiä, saa provosoida ja liioitella”. Tapauksen vuoksi Halla-aho erosi eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Syynä olivat reaktiot sekä Halla-ahon sakkotuomioon, että hänen kommenttinsa, että Korkeimman oikeuden tuomiossa oli kyse vain muutaman ihmisen mielipiteestä. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) sanoi olevansa huojentunut Halla-ahon aloitteellisuudesta ja totesi tapauksen opettavan, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan on aidosti vakava asia.

Muita lausuntoja

Halla-ahon blogitekstejä on julkaistu Gates of Vienna -blogissa, jonka on julkisuudessa sanottu kuuluvan islamia vastustavaan vasta-jihad-liikkeeseen. Halla-aho itse kiistää tiiviit suhteet verkostoon eikä omien sanojensa mukaan tunne sen edustamaa liikettä, vaikka hänen oman bloginsa vieraskirjasta löytyy keskustelua aiheesta. Halla-ahoa kutsutaan sivustolla Gates of Viennan kirjeenvaihtajaksi ja kääntäjäksi.

Halla-aho väitti vuonna 2003 blogissaan joutuneensa homoseksuaalin ahdistelemaksi helsinkiläisessä puistossa. Hän kirjoitti miettineensä aseen hakemista ja homoseksuaalin päähän ampumista. Hän pohti, ylittäisikö siitä seuraava hekuma vankilatuomion aiheuttaman harmistuksen. Hän myös kertoi pitävänsä väkivaltaa aliarvostettuna ongelmanratkaisukeinona. Myöhemmin Halla-aho poisti tekstin ja luonnehti sitä möläytykseksi, joka oli luonteeltaan ”kevytmielistä” huumoria.

Halla-aho kirjoitti Kreikan talous- ja velkaongelmiin sekä poliittiseen päätöksentekoon viitaten syyskuussa 2011 Facebook-sivullaan: ”Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoitsijat kuriin panssarivaunuilla”. Halla-aho poisti kommentin myöhemmin, mutta hänet erotettiin kahdeksi viikoksi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Halla-aho selitti kirjoituksensa olleen kärjistys, jolla hän pyrki tuomaan esiin demokratian ongelmia. Uutinen kirjoituksesta levisi myös ulkomaisiin tiedotusvälineisiin.

Halla-aho mainittiin Norjan vuoden 2011 joukkosurmien tekijän Anders Behring Breivikin manifestissa. Halla-aho kiisti yhteydet Breivikiin. ”Tiedoksi, että en kadu mitään kirjoittamaani, enkä ota minkäänlaista vastuuta Breivikin teosta, ja aion jatkaa samalla linjalla, koska huono maahanmuutto on huonoa ja monikulttuurisuus hanurista Breivikin teosta riippumatta ja huolimatta”, Halla-aho kirjoitti Facebook-sivullaan. Iltalehti sai Julkisen sanan neuvostolta langettavan päätöksen kutsuessaan Halla-ahoa pääkirjoituksessaan Breivikin "oppi-isäksi" tämän maininnan perusteella. Neuvoston mukaan tähän ei ollut riittäviä perusteita.

Halla-aho oli mukana Helsingin Sanomien heinäkuussa 2008 julkaisemalla ”30 suomalaisen toisinajattelijan” listalla. Artikkelin mukaan Halla-aho on ”filosofian tohtori, joka vastustaa monikulttuurisuutta ja maahanmuuton ymmärtäjiä”. Filosofian tohtori Jukka Hankamäki pitää Halla-ahoa eräänä maahanmuuttopolitiikan terävimmistä arvostelijoista.

Kirjailija Anja Snellman on arvostellut sitä, miten lehdet hänen mukaansa hankkivat likaisen työn tekijöiksi henkilöitä, joilla on jo ennakkoasenne Halla-ahoa kohtaan ja miten he yrittävät tehdä Halla-ahosta antisankarin. Snellmanin mielestä Halla-ahoa pitää kuunnella ja hän pitää tämän blogia korkeatasoisena. Tiedetoimittaja Marko Hamilo on kertonut blogissaan, kuinka hän aluksi piti Halla-ahoa vastenmielisenä rasistina lehdistä saamiensa tietojen perusteella. Tutustuttuaan Halla-ahon blogiin hän järkyttyi huomattuaan, kuinka järjestelmällisesti tiedotusvälineet olivat vääristelleet sen sisältöä. Hamilon mukaan tiedotusvälineiden vääristely koski sellaisia Halla-ahon tekstejä, jotka olivat olleet verkossa jo vuosia.

Mediakulttuurin professori Mikko S. Lehtosen mukaan Halla-aho on tekstiensä perusteella ”yksiselitteisesti ulkomaalaisvastainen ja rasistinen”, koska hän jakaa ihmiset kahteen ryhmään, ”meihin” ja ”muihin”, joista ensimmäinen samaistuu ”hyvään yhteiskuntaan” ja jälkimmäinen ”pimeyteen”. Lehtosen mukaan nykyaikaisen rasismin silmiinpistävin piirre on, että oma rasismi kielletään, kuten Halla-ahokin tekee. Suomen Kuvalehden toimittaja Leena Sharman mukaan Halla-aho näkee esimerkiksi ”afrikkalaisessa kulttuurissa” vain huonoja ominaisuuksia, joita ei pidä mielipiteenään vaan totuutena. Sharman mukaan Halla-aho ”hekumoi hieman liikaa sillä, miten 'tummaihoiset' miehet raiskaavat suomalaisnaisia öisin Kaisaniemen puistossa”.

Savukeidas julkaisi vuonna 2010 esseekokoelman Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, jossa yhdeksän kirjoittajaa analysoi Halla-ahon tekstejä.

Ruotsalaisen rasisminvastaisen Expo-lehden päätoimittaja Daniel Poohl pitää Halla-ahoa 1930-lukulaisena fasistina. Hänen mukaansa Halla-aho ei olisi Ruotsissa tervetullut sikäläiseen maahanmuuttokriittiseen ruotsidemokraattien puolueeseen, vaan joutuisi tyytymään pienten marginaaliryhmien seuraan. Fasismia tutkinut professori emeritus Tarmo Kunnas arvioi vuonna 2013, että Halla-ahon edustama ”kovien arvojen perussuomalaisuus” on ”aateperimältään fasistinen”.

Iltalehden Taloustutkimuksella kesäkuussa 2017 teettämän kyselyn mukaan Jussi Halla-aho oli suosituin henkilö Suomen pääministeriksi alle 50-vuotiaiden vastaajien joukossa. Noin viidennes alle 50-vuotiaista ja lähes neljännes 25–34-vuotiaista valitsi Halla-ahon suosikikseen.

Halla-ahon kannattajien keskuudessa hänestä käytetään nimitystä ”Mestari”.

Halla-aho avioitui filosofian tohtori Hilla Halla-ahon (s. 1975, o.s. Salovaara) kanssa vuonna 2002. Heillä on neljä lasta, tytöt Hilma (s. 2003) ja Kerttu (s. 2004), sekä vuosina 2008 ja 2013 syntyneet pojat. Perhe on asunut vuodesta 2001 alkaen Helsingin Eirassa. Lisäksi Halla-aholla oli vuodesta 2009 suhde helsinkiläisnaisen kanssa, jonka kanssa hänellä on vuonna 2015 syntynyt lapsi.

Halla-aho on ollut kasvissyöjä vuodesta 2019 lähtien.

Kielitaito

Halla-ahon äidinkieli on suomi. Hän puhuu suomen lisäksi sujuvasti englantia, venäjää ja ukrainaa. Lisäksi Halla-aho kertoo "ymmärtävänsä hyvin" ja "puhuvansa tyydyttävästi" ruotsia, saksaa ja kroatiaa. "Auttavasti" hän kertoo osaavansa puolaa, ranskaa ja hollantia.

Uskonto

Halla-aho on eronnut kirkosta vuonna 1989 eikä ole minkään uskonnollisen yhteisön jäsen. Halla-aho on kertonut, ettei ole uskonnollinen ihminen, mutta arvostaa kristillisiä perinteitä. Halla-aho pitää kristillisluterilaista perintöä erottamattomana osana suomalaista kulttuuria. Halla-aholle tärkeitä kristillisiä hyveitä ovat armollisuus, rehellisyys ja kohtuullisuus.

•   Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki (Suomi, 2019)
•   Ruhtinas Jaroslav Viisaan ritarikunnan II luokan kunniamerkki (Ukraina, 2023)

• Nuorluoto, Juhani & Leiwo, Martti & Halla-aho, Jussi (toim.): Papers in Slavic, Baltic and Balkan studies. Slavica Helsingiensia 21. University of Helsinki, Department of Slavonic and Baltic Languages and Literatures, 2001. ISBN 952-10-0246-8. (englanniksi)
• Problems of Proto-Slavic Historical Nominal Morphology: On the Basis of Old Church Slavic. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Slavica Helsingiensia 26. Helsinki: Helsingin yliopisto, slavistiikan ja baltologian laitos, 2006. ISBN 952-10-3012-7. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
• Muinaiskirkkoslaavin käsikirja sekä Muinaiskirkkoslaavin lukemisto ja sanasto. Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian laitoksen opetusmonisteita 5. 117+47 sivua. Jussi Halla-aho, 2006. Arkistoitu versio.
• Kirjoituksia uppoavasta Lännestä. Kirjoitukset julkaistu aiemmin tekijän verkkosivustolla 2005–2008. Helsinki: Jussi Halla-aho, 2009. ISBN 978-952-92-5213-8.

• Nurmi, Lauri: Jussi Halla-aho: Epävirallinen elämäkerta. Into, 2020. ISBN 978-952-351-367-9.

Viitteet

• Hytönen, Ville (toim.): Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?. Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-78-3.

•   Sitaatteja aiheesta Jussi Halla-aho Wikisitaateissa
•   Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Halla-ahon nettikirjoittelusta syyte

 

Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Jussi Halla-aho sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jussi Halla-aho Wiki Commonsissa

• Halla-ahon kotisivut
• Jussi Halla-aho Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Jussi Halla-aho Euroopan parlamentti.
• Jussi Halla-aho Ylen Elävässä arkistossa
• Hirvasnoro, Kai: Mestari Halla-ahon herätysliike. Kansan Uutiset 23.9.2011.
• Wiik, Heli-Maria: Kritiikki ei keikuta Halla-ahon laivaa. Perussuomalainen 14.4.2013.
• Jussi Halla-aho, 27.1.2022, Blashemia: My Second Coming (Youtube)