Lukemisen Erityisvaikeus: Lukemisen tai kirjoittamisen oppimisvaikeus

Sen oireita voivat olla esimerkiksi lukemisen hitaus tai vaikeus sekä samankaltaisten äänteiden oikeinkuulemisen vaikeus; lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudessa myös kirjoittamisessa kirjainten tai niiden paikan sekoittuminen, kirjainten poisjäänti, ylimääräisten kirjainten lisääminen tai sanojen puuttuminen. Lukemisen erityisvaikeuden syynä olevia geenivirheitä on löydetty ainakin neljä ja sen vakavuutta kuvataan asteikolla yhdestä neljään. Lukihäiriö vaikeuttaa lukemista, kirjoittamista ja luetun ymmärtämistä. Arviolta 5–10 prosentilla maailman ihmisistä on lukihäiriö.

ICD-10-tautiluokituksen mukaan lukemisen erityisvaikeus (dysleksia) on eräs psyykkisen kehityksen häiriöistä. Se on oppimiskyvyn vaikeuksista yleisin, ja se ei johdu peruskoulutuksen tasosta, sairauksista tai vammoista, ja se saattaa ilmetä koko elämän ajan. Muita oppimiskyvyn vaikeuksia ovat laskemiskyvyn erityisvaikeus (dyskalkulia) ja kirjoittamisen erityisvaikeus (dysgrafia), ja ne voivat esiintyä samanaikaisesti. Lukemisen erityisvaikeuden oireita ovat kirjallisen ilmaisun niukkuus, kankeus ja virheiden suuri määrä, ja siihen liittyy aina vieraiden kielten oppimisvaikeus. Muita tähän sairauteen liittyviä oireita voivat olla muun muassa tilan, suuntien ja ajan hahmottamisvaikeudet, motoriset vaikeudet ja matemaattisen ajattelun vaikeudet. Lukemisen erityisvaikeutta ei luokitella kehitysvammaisuuteen kuuluvaksi. Sen taustalla oleva neurologinen poikkeama hermoston toiminnassa on pysyvä eikä sitä voida korjata käyttäytymisen uudelleenopetuksella, mutta siitä aiheutuvia haittoja voidaan pyrkiä vähentämään oppimiskyvyn muiden osa-alueiden käytön tehostamisella.

Lukemisen erityisvaikeudessa henkilön (lapsi tai aikuinen) luetun ymmärtäminen tai lukemistarkkuus on henkilön ikään, älykkyyteen tai koulutukseen suhteutettuna selvästi odotettua huonompaa. Lukemisen vaikeus voi ilmetä muun muassa vaikeutena erotella eri kirjaimia toisistaan tai yhdistää äänteitä (tai äänneyhdistelmiä) kirjoitettuihin merkkeihin. Lukemisen erityisvaikeus esiintyy yleisemmin pojilla ja miehillä kuin tytöillä ja naisilla. Oppimisen erityisvaikeuksien syy on keskushermoston näitä toimintoja säätelevien hermorakenteiden toiminnan poikkeaminen tavanomaisesta, ja joskus syynä voi olla neurologinen sairaus.

Lukemisen erityisvaikeuden perusta on se, että kokonaisen sanan merkitys ei hahmotu automaattisesti yhdellä silmäyksellä aivojen äänne- ja tavutietoisuuden sekä sanojen näkövasteen häiriön vuoksi. Lukivaikeus aiheuttaa sen, että kirjainmerkit muutetaan yksi kerrallaan äänteiksi ja koostetaan sanaksi ja tämä vie aivokapasiteettia muun muassa sanan mieleenpainamiselta ja sen liittämiseltä muihin yhteyksiin. Kirjoittamisen erityisvaikeus voi ilmetä esimerkiksi epäselvänä käsialana, kieliopillisina virheinä, tavutusvirheinä ja vaikeutena jäsentää kappaleita. Mitattuun älykkyyteen nähden se^selvennä on heikompaa.

Aikaisemmin lukemisen erityisvaikeutta on saatettu pitää laiskuutena tai merkkinä tavanomaista heikommasta älykkyydestä, mutta nykyisin oppimisen vaikeuksien syynä tiedetään voivan olla jokin oppimisen erityisvaikeus. Oppimisen erityisvaikeus pyritään yleensä tunnistamaan varhaisessa iässä, jotta oppimisvaikeuksista aiheutuvia haittoja voidaan vähentää tehokkaasti. Lukemisen erityisvaikeus on spesifinen eikä yleensä ilmene puheessa. Poikkeuksena lukemalla opitut asiat saattavat puhutussa kielessä esiintyä totutusta poikkeavassa järjestyksessä. Lukemisen erityisvaikeus ei liity älykkyyden tai aistitoiminnan (näköaisti, kuulo) puutteisiin tai opetuksen laatuun.

Suurin osa oireista on tasoltaan lieviä: lukeminen ja kirjoittaminen on tavallista hitaampaa ja vaikeampaa. Lukemisen häiriön arvioidaan eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan periytyvän 30–70 prosentissa tapauksista.^lähde? Professori Heikki Lyytisen johtaman suomalaistutkimuksen mukaan noin joka toisella vakavien lukemisen erityisvaikeuksien kanssa elävistä suomalaisista on samasta vaivasta kärsivä lähisukulainen.^{lähde tarkemmin?}

Aivojen takaraivo-ohimolohkossa on alue, joka reagoi hyvin varhain kirjainjonoihin. Reagointi tapahtuu jo paljon ennen kuin aivojen klassinen kielialue on ehtinyt aloittaa toimintansa. Lukemisen erityisvaikeuden omaavalla henkilöllä on viive reagoinnissa tai se puuttuu kokonaan alueella, joka tavanomaisesti aktivoituu aina sanojen aikana. Tämän takia kielen ymmärtämisen alueella aktivoituminen tapahtuu lukemisvaikeuksia omaavalla henkilöllä selvästi hitaammin kuin tavanomaisesti. Lisäksi lukemisvaikeuksisten henkilöiden eräs aivojen osa (planum temporale) on oikeassa ja vasemmassa aivopuoliskossa samankokoinen tai oikealla hieman suurempi, kun taas henkilöillä, joilla ei ole lukemisen erityisvaikeutta, vasen puoli kehittyy selvästi suuremmaksi.

Mahdollinen oppimisen erityisvaikeus tulisi diagnosoida mahdollisimman nuorena. Erityisvaikeuden varhainen toteaminen mahdollistaa häiriön hoidon (kuntoutuksen).

Lukivaikeuden hoitamiseen voidaan käyttää muun muassa neuropsykologista kuntoutusta ja puheterapiaa. Tavallisin ja tutkituin menetelmä on erityisopetus, jonka tavoitteena on fonologisen tietoisuuden (tietoisuuteen ottaa kieli tietoisen tarkastelun alle) kehittäminen. Kuntoutuksen ajankohta on yleensä lukemaan oppimisen yhteydessä. Sen tehoon vaikuttaa merkittävästi lapsen motivaatio ja lukuharrastus. Markkinoilla on myös lukuisia hoitokeinoja, joilla ei ole osoitettua tehoa. Näistä Suomessa tavallisimpia ovat sensomotorinen kuntoutus, asentohoito, aivojumppa, omega-3-rasvahapot sekä oppimistyylien mukainen opetus.

Lukemisen erityisvaikeuden aiheuttamia oppimisvaikeuksia voidaan pyrkiä korjaamaan muun muassa seuraavilla opiskelutekniikkaan liittyvillä asioilla:

1. Harjoitellaan muistamistekniikoita
2. Keskustellaan opittavasta asiasta ryhmässä
3. Käytetään oman oppimistyylin kannalta parasta tapaa oppia
4. Laaditaan käsitekarttoja (asioiden nimet ja niiden yhteydet)
5. Liitetään asia käytännön tilanteisiin
6. Muodostetaan jäsennelty yleiskuva muistettavasta asiasta
7. Muokataan esitetty aihe omien käsitteiden mukaiseksi
8. Tehdään asioita ja yhdistetään näin teoria käytäntöön
9. Tunnistetaan pääasiat (keskeiset asiat)
10. Vaihdetaan tietoja oppimisesta muiden opiskelijoiden kanssa.

Lähde:

• Albert Einstein, fyysikko ja nobelisti
• Thomas Alva Edison, keksijä
• Graham Bell, puhelimen keksijä
• Winston Churchill, brittiläinen poliitikko ja nobelisti
• Hans Christian Andersen, satukirjailija
• Walt Disney, Disney-imperiumin luoja
• Anthony Hopkins, näyttelijä
• John Lennon, muusikko
• Leonardo da Vinci, taiteilija
• Pablo Picasso, taiteilija
• Alvar Aalto, arkkitehti
• Hjallis Harkimo, monitoimimies
• Arja Tiainen, kirjailija

• Mekaaninen lukutaito
• Afasia
• Dysfasia
• Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö
• Erilaisten oppijoiden liitto

• Huttunen, Martti (2010), Duocecim Terveyskirjasto: Lukihäiriö. Luettu 28.5.2011.
• Kuntotusportti: Oppimisvaikeudet ja niiden kuntoutus Luettu 27.5.2011.
• Müller, Kiti (2010): Lukivaikeus kuormittaa työmuistia.^{[vanhentunut linkki]} Luettu 27.5.2011.
• Varsinais-Suomen Dysleksia ry. Mitä on oppimisvaikeus. (Arkistoitu – Internet Archive) Luettu 27.5.2011.

Viitteet

• Erilaisen oppijan käsikirja. 2007. Erilaisten oppijoiden liitto ry

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lukemisen erityisvaikeus Wiki Commonsissa

• Sieppi, Julia & Pietarinen, Eetu: Testaa, miten pärjäisit lukihäiriön kanssa – lukivaikeudet eivät liity älyyn, silti ne johtavat usein pilkkaan ja vähättelyyn Yle - Uutiset. 23.7.2018. Viitattu 23.7.2018.
• LukiMat-verkkopalvelu: tietoa esi- ja alkuopetusikäisten lukemisen ja matematiikan oppimisvalmiuksista
• Lukineuvola (Arkistoitu – Internet Archive)
• Celia-kirjaston sivusto Lukihäiriö.fi
• Lukihäiriötä voidaan hoitaa: Lukutaito paranee jo yhdellä hoitokerralla, vakuuttaa Kirkonkylän koulun väki (Arkistoitu – Internet Archive)