Ketšua: Eteläamerikkalainen kieli

Puhujia on muuttanut kielen ydinalueelta myös Espanjaan, Italiaan ja Yhdysvaltoihin (etenkin Miamiin ja New Yorkiin). Ketšualla on, kaikki sen variantit mukaan luettuna, yhteensä noin 8 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä Amerikan mantereen puhutuimman alkuperäiskielen. Missään valtiossa ketšuanpuhujat eivät ole enemmistönä, ja pitkään sen puhujia syrjittiin eikä kieltä arvostettu, mutta nykyään se on kuitenkin virallinen kieli Boliviassa, Perussa ja Ecuadorissa. Televisio-ohjelmia tai elokuvia ei tuoteta ketšuan kielellä muualla kuin Ecuadorissa, jossa ketšuankielisiä uutislähetyksiä ja ajankohtaisohjelmaa alettiin toimittaa vuonna 2009.

Ketšua
Ketšuan puhuma-alue. Eri variantit merkitty eri väreillä.
Oma nimi	Runa Simi
Muu nimi	quechua
Tiedot
Alue	Andit
Virallinen kieli	Bolivia  Peru  Ecuador
Puhujia	8 milj.
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalaiset aakkoset
Kielenhuolto	Ketšuankielen akatemia
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	Ketšualaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	qu
ISO 639-2	que
ISO 639-3	que
Ohje
Infobox OK

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan ketšuaksi vuonna 1981.

Ketšua muistuttaa aimaran kieltä muun muassa sanastollisesti. Suurin osa kielitieteilijöistä ei silti pidä mahdollisena, että kielten välillä olisi sukulaisuussuhde. Kyse saattaa olla vain niiden sijainnista toistensa naapureina, jolloin kielet ovat saaneet toisiltaan lainasanoja.

Ketšuaa voidaan pitää makrokielenä tai sitten toisena nimityksenä kielikunnalle nimeltä ketšualaiset kielet. Eri murteiden tai varianttien väliset erot ovat sen verran isoja, etteivät puhujat aina välttämättä ymmärrä toisiaan.

Eri variantit käyttävät myös eri nimiä kielestä: inga (Kolumbiassa), kichwa tai runa shimi (Ecuadorissa), ja runa simi (Argentiinassa, Perussa ja Boliviassa).

Ketšua oli aikoinaan Inkavaltakunnan virallinen kieli ja hallintokieli. Se on kielenä inkoja vanhempi ja kehittynyt todennäköisesti Perun keskiosissa yli tuhat vuotta ennen inkojen aikaa. Koska ketšua oli hallintokieli, inkat levittivät sitä myös alueille, joilla sitä ei puhuttu. Uusien alueiden eliitti joutui opiskelemaan sitä. Pitkään ketšua oli vain puhuttu kieli, mutta 1500-luvulta alkaen sillä on ollut latinalainen espanjan ortografiaan perustuva aakkosto. Espanjalaiset valloittajat käyttivät ketšuaa myös kristinuskon levittämiseksi, sillä ketšuaksi ajatukset ja viestit olivat jo pitkään kulkeneetkin.

Cuscon murteen äänteet.

Konsonantit

Lähde:

Vokaalit

Vokaalit [e] ja [o] esiintyvät vain espanjalaisissa lainasanoissa.

Lähde:

Ketšua on agglutinoiva, jopa polysynteettinen kieli. Usein, kuten polysynteettisyyteen kuuluu, yksittäinen sana muodostaa koko lauseen. Kielioppi on erittäin säännöllinen: esimerkiksi te- ja he-pronominit ovat sinä- ja hän-pronominien monikoita. Sanajärjestys on yleensä SOV (subjekti-objekti-verbi).

Substantiivit

Artikkeleita tai genusta ei ketšuassa ole. Monikko (-kuna) on mahdollinen, mutta sitä ei ole pakko käyttää. Sen sijaan sijanmuotoja on 19. Ne ilmaistaan erilaisilla päätteillä, jotka liitetään sanan perään. Suffikseilla ilmaistaan muun muassa monikkoa, sijamuotoja ja omistamista. Suffiksit liitetään pääsanaan niin, että omistussuffiksi tulee ennen lukua ilmaisevaa suffiksia. Järjestyksillä ja suffiksien oikeinkirjoituksilla on murteiden välisiä eroja.

Persoonapronominit

Verbit

Verbimuodot ovat erittäin monimutkaisia. Kuten suomessa, sekä tekijä että tekijöiden määrä muuttaa verbiä, esim. rimani "puhun", rimanki "puhut", rimankichuk "puhutte". Suomesta poiketen myös objekti voidaan lisätä verbiin, joten yksi sana voi toimia lauseena. Esim. lause "näet minut" on rikuwanki ja koostuu osista näe-minut-t. Lisäksi verbiin voidaan liittää määreitä, jotka muistuttavat suomen muunnoksia "kääntää, kääntyä, käännähtää, käännyttää, jne." Näitä ovat esimerkiksi seuraavat, kun verbi kuvaa tekemistä, joka:

• -lla- on surkuteltavaa eli kurjaa
• -ku- on puhujan omaksi hyväksi
• -pa- on jonkun toisen hyväksi
• -ri- on turhaa tai ei kovin tärkeää
• -ru- on kiireistä
• -sqa- ei ole puhujan ongelma
• -yku- on epätavallista

Lukusanat

Lähde:

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: voisi kertoa ennemmin lainailusta espanjan/portugalin kanssa puolin ja toisin

Suomen kieleen on lähinnä espanjan kautta kulkeutunut mm. seuraavat ketšuan sanat: pampa, kiniini, puuma, laama, jerky, inka, guano, gaucho ja vikunja.

»Tukuy kay pachaman paqarimujkuna libres nasekuntu tukuypunitaj kikin obligacionesniycjllataj, jinakamalla honorniyojtaj atiyniyojtaj, chantaqa razonwantaj concienciawantaj dotasqa kasqankurayku, kawsaqe masipura jina, tukuy uj munakuyllapi kawsakunanku tian.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla)

• Judith Noble & Jaime Lacasa: Introduction to Quechua: Language of the Andes. 2. painos. Indianapolis: Dog Ear Publishing, 2007. ISBN: 978-160844-154-9.
• Serafin M. Coronel-Molina: Quechua phrasebook. 3. painos. Lontoo: Lonely Planet Publications, 2008. ISBN: 978-1-74059-770-8.

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ketšua.

 

Ketšuankielinen Wiki, vapaa tietosanakirja

• Katsaus
• Pieni "oppikirja"
• Englanti-ketšua-sanakirja
• Englanti-ecuadorinketšuan sanakirja
• Ääntämisapua (Arkistoitu – Internet Archive) – konsonanttien ääntämispaikat