Ludwig Van Beethoven: Germuanielaine säveldäi

Ludwig van Beethoven (16.

talvikuudu">16. talvikuudu 1770 Bonn – 26. kevätkuudu 1827 Wien) oli germuanielaine säveldäi. Beethoven rodihes vähäzel kuurnis, ga sih huolimattah häi ruadoi eloksen loppussah.

Ludwig van Beethoven
Portriettu
Ammatti: säveldäi
Rodivui: предп. 16. talvikuudu 1770(1770-12-16)
Roindukohtu:
  • Bonn[d], Kölnin vaaliruhtinaskunta[d], Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta[d]
Kuoli: 26. kevätkuudu 1827(1827-03-26) (56 года)
Kuolendukohtu:
Tuatto: Johann van Beethoven[d]
Muamo: Maria Magdalena van Beethoven[d]
Ukko / akku:
Lapset:
Nimikirjutus: Ludwig Van Beethoven: Germuanielaine säveldäi
Ludwig Van Beethoven: Germuanielaine säveldäi
Joseph Karl Stieler, Beethoven, 1819 libo 1820. Tämä kuva on kaikis Beethovenas luajittulois kuvis kaikkii tunnetuin.

Beethovenan vahnembat oldih viinanjuojii. Hänen tuatto oppi luadie omassah poijas Mozartan jyttysty lapsigeniedy da käski häbel jo nellivuodizennu soittua joga päiviä čuasučotal. Siiričikulgijat nähtih poiguraškan pianon vieres, toiči itkemäs väzymykses. Školas dorvarišat piettih Beethovenua rauhallizennu, no eristäytyjänny sego himottomannu opastuo. Sežo školan ulgopuolel häi oli ujo, pahoi hoijettu da ligahine. Lapsennu häi oli ozakas vai silloi, konzu hänet oli jätetty ičekseh, gul'aičemah libo kaččomah hänen vuiškalpäi lövvetyl teleskopal Siebengebirgie, kudai oli vuarujoukko Reinin toizel puolel. Nuori Ludwig ozutteli julgizesti enzimäzen kerran jo seiččievuodizennu.Täs ozutukses tuatto väitti poiguah kahtu vuottu nuorembakse, ku Ludwigan nerokkus luadis suuremban vaikutuksen. Beethoven sai iče tiediä dielos vaste 40-vuodizennu.

Beethovenan mielialat vaihteltih ravieh da hänel oli depressiedy. Beethovenan kuurnizuole on ezitetty sellityksii. Myöhembi on tutkittu, ku hänen tukan lyijypidohus oli kai sada kerdua normualii korgiembi. Lyijyy käytettih Beethovenan aijannu - tiedämättäh sen haittuvaikutuksis - daže liečehis da viinan magevuttamizes. Beethoven sai lyijyy sežo hänen voimattomuksien hoijoin aijannu. Lyijyn tiijetäh aiheuttajan mielialoin vaihtelendua, vuottamattomii uravuskohtavuksii da kai kuurnizuttu.

Hänen ner'os huolimattah Beethoven ei nikonzu olluh yhtenjyttyine muuzikan lapsigenii kui Mozart, da säveldämine oli hänele jygiembiä. Häi kohendeli omiidah sävellyksii alalleh da tavan mugah turvautui uvven luadimizes vahnoih idejoih. Hänel oli tavannu säveldiä moni tevostu yhtelaigua, hyvin vaihtelijas sego segavas ruadoymbäristös. Ozin hänen kuurnizuontäh häi kehitteli tevokset omassah mieles valmehekse. Beethovenan ruadovauhti oli ravei, eigo häi enimyölleh välittänyh ni huogavundas ni omas hyvinvoindas.

Muuzikkunäyttehii

Ludwig Van Beethoven: Germuanielaine säveldäi 

Lähtehet

Tags:

16. talvikuudu1770182726. kevätkuuduSäveldäi

🔥 Trending searches on Wiki Karjalan:

Anglien kieliAmerikan YhtysvallatOhotanmeri1691LeppäsyrjäNuakšotBrazzavilJogiSolomonsuaret17. heinykuudu17. tuhukuuduNikolai Filatov1866Islandii18. tuhukuuduBarbadosPavel IPohjas-KoreaAbraham LincolnOkeaniiHildegard BingeniläineSuomen kieliHelylä1922Charles ChaplinSuomiJekaterina IIProtaktinii19172004Argivoi163219. elokuudu4. syvyskuuduIrak18. elokuudu1675HuabujärviNikolai IILeonardo da VinciAndorra11. kevätkuuduSienetKarjalazien perindehellizet ruutatVahatjärviBosnii-HertsegovinuRuahtoJevrouppuKarjalan Kielen Seura2013IspuaniiNikolai JaakkolaBatovaIstanbulGermuaniiFidži7. oraskuuduMax Plank50 CentAl'umiiniiPiiteriLaosKarjalaine lapsienkirjalližus1940Valikki🡆 More