Unto Mononen: Suomalainen säveltäjä, sanoittaja ja muusikko
Unto Uuno Mononen (vuoteen 1959 Uuno Unto Mononen; 23.
lokakuuta">23. lokakuuta 1930 Muolaa – 28. kesäkuuta 1968 Somero) oli suomalainen säveltäjä, sanoittaja ja muusikko. Yksi hänen tunnetuimmista kappaleistaan on tango ”Satumaa”.
| Unto Mononen | |
|---|---|
 Unto Mononen vuonna 1967 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. lokakuuta 1930 Muolaa |
| Kuollut | 28. kesäkuuta 1968 (37 vuotta) Somero |
| Ammatti | säveltäjä, sanoittaja, muusikko |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | tango, iskelmä |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Elämänvaiheet ja tuotanto
Unto Monosta pidetään somerolaisena, mutta hän oli kotoisin Karjalankannaksen Muolaasta. Monosen perhe tuli Somerolle sodan jälkeen osana Karjalan siirtoväkeä. Ensin perhe oli sijoitettuna Urjalan Nuutajärvelle, mutta vuonna 1947 asuinpaikaksi tuli Someron Lahdenkylä. Lähellä Lahden kartanoa sijainnut perheen kotitalo sai vanhan muonamiehenmökin mukaan nimen Paratiisi.
Mononen on Suomen merkittävimpiä tangosäveltäjiä Toivo Kärjen ohella. Hän opiskeli kirkkomusiikkilinjalla Turun yliopistossa mutta jätti opinnot kesken, koska hän ei mielestään oppinut siellä mitään mielekästä. Säveltäjänä hän oli itseoppinut. Mononen aloitti jo alle 20-vuotiaana musiikkiuran paikallisten tanssiyhtyeiden solistina, mutta menetti lauluäänensä epäonnistuneen kitarisaleikkauksen seurauksena. Tämän jälkeen Mononen alkoi tehdä ensimmäisiä sävellyksiään.
Ensimmäisen kerran Mononen sai myydyksi sävellyksiään levy-yhtiölle vuonna 1950. Ensimmäinen levytetty Monosen sävellys oli Pentti Halmeen esittämä valssi ”Pieni laulu”. Ensimmäisen pienen menestyksen säveltäjänä hän koki vuonna 1955. Silloin Henry Theel levytti tangon "Satumaa". Tosin tarvittiin vielä noin seitsemän vuotta lopulliseen läpimurtoon, joka oli Reijo Taipaleen (1962) tulkinta samaisesta tangosta. Monosen sävellyksistä menestyksellisimpiin kuuluvat "Satumaan" ohella "Tähdet meren yllä", "Lapin Tango", "Erottamattomat", "Kangastus", "Kaipuuni tango" (tunnetaan myös nimellä "Illan varjoon himmeään") ja "Yön hiljaisuudessa". Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat tulleet tunnetuiksi myös toisen tunnetun somerolaisen muusikon, Rauli "Badding" Somerjoen tulkintoina. Muihin tunnettuihin Monosen sävellysten tulkkeihin kuuluu muun muassa Esko Rahkonen, jonka kanssa Mononen teki yhteistyötä 1960-luvulla. Tunnetuin Rahkosen levyttämistä Monosen tangoista on "Syvä kuin meri".
M. A. Numminen, joka oli soittanut Monosen kanssa samassa yhtyeessä rumpuja, pyysi Monoselta sävellystä tekstiinsä "Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa". Mononen oli vastannut tekevänsä Nummiselle kappaleen vaikka puhelinluettelosta, ja näin syntyi tunnettu humoristinen laulu.
Mononen kärsi loppuaikoinaan vakavasta alkoholiongelmasta ja kuoli itse aiheutettuun pistoolinlaukaukseen 28. kesäkuuta 1968. Luultavimmin laukaus oli vahinko, sillä Monosella oli tapana leikitellä omistamallaan pistoolilla, mutta kysymyksessä saattoi olla myös itsemurha.
Monosen sävel- ja sanakieli eroaa muiden aikalaisten teoksista. Hänen lauluissaan on omakohtaisen kokemuksen syvä sointi. Tuntuu kuin Mononen olisi tehnyt laulut itselleen eikä kuulijoilleen. Tämän vuoksi niihin on ollut helppo samaistua ja ne ovat jääneet elämään.lähde?
Unto Mononen kertoi itse toimivansa säveltäjänä inspiraation varassa; melodiat vain tulivat hänelle jostakin. Elinaikanaan Mononen ehti julkaista 67 sävellystä, joista 50 oli tangoja. Scandia-levy-yhtiön sovittaja ja kapellimestari Jaakko Salo muokkasi 1960-luvulla yhdessä sanoittaja Sauvo Puhtilan (Saukki) kanssa monia Monosen tangoja esitys- ja levytyskuntoon ja jopa yhdisteli tämän sävelmäluonnoksia yhtenäisiksi kappaleiksi. Vuonna 1971 Scandia julkaisi Monosen jälkeenjääneitä sävellyksiä kokoelmana Unto Monosen muistolle. Kokoelmasta ikivihreiksi nousseita tangoja ovat "Onnen maa", "Sammunut nuotio" ja "Kukkani lumen alla".
Muistaminen ja jälkimaine
Vuonna 1971 Jukka Pakkanen kirjoitti Unto Monosesta kertovan kuunnelman Tunti kerrallaan, josta on myöhemmin muokattu myös näytelmäkäsikirjoitus. Vuonna 1999 Claes Olsson ohjasi Monosesta kertovan dokumenttielokuvan Satumaa - Unto Monosen elämä ja tangot. Elokuvassa Unto Monosen roolissa esiintyi Risto Kaskilahti.
Monosen muistoa vaalii Someroa kotipaikkanaan pitävä Unto Mononen -yhdistys ry. Yhdistys on julkaissut muun muassa levyjä ja se julkaisee Ikkuna kadulle -nimistä lehteä. Yhdistys on myös pystyttänyt vuonna 1996 Someron keskustaan, taidetalo Aholan edustalle somerolaisen Jorma Nordmanin suunnitteleman Unto Monosen muistomerkin. Someron Jaatilassa Rankkulan omakotialueella on Monosen muistoksi nimetty Unto Monosen tie.
Vuodesta 2001 on somerolainen Illan varjoon himmeään ry järjestänyt Somerolla vuotuisen Somero soikoon -sävellys- ja sanoituskilpailun ja konsertin Unto Monosen ja Rauli Somerjoen kunniaksi. Monosen mukaan on nimetty myös Somerolla toimiva lavatanssiseura Monokas.
Lähteet
- Aho, Marko: Iskelmäkuninkaan tuho. Suomi-iskelmän sortuvat tähdet ja myyttinen sankaruus. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos, 2002. ISBN 951-44-5433-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.6.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)
- Bagh, Peter von – Hakasalo, Ilpo: Iskelmän kultainen kirja. Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7.
- Gronow, Pekka – Lindfors, Jukka – Nyman, Jake: Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2505-X.
- Metsämäki, Heikki – Pelkki, Petteri: Satumaa: Unto Mononen - elämä ja laulut. Jyväskylä: Gummerus, 1997. ISBN 951-20-5153-2.
Viitteet
Aiheesta muualla
- Juvonen, Antti & Varis, Markku: Unelman ja elämän ristiriita – Kaiho kannattelee Monosen tangoja Musiikin suunta. Viitattu 22.10.2018.
- Metsämäki, Heikki – Pelkki, Petteri: Musiikin pojaksi (Satumaa: Unto Mononen - Elämä ja laulut, sivut 29–52.) Klik! Alkuluku. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 1.6.2016. Viitattu 20.6.2009.
- Unto Mononen Pomus.net. Viitattu 20.6.2009.
- Lindfors, Jukka: Tangon merkkimies Unto Mononen Yle Elävä arkisto. 8.9.2006. Viitattu 22.10.2018.
- Unto Mononen Niinijoen kyläyhdistys. Arkistoitu 6.2.2007. Viitattu 20.6.2009.
- Unto Mononen Esko Rönkkö. Arkistoitu 29.4.2008. Viitattu 20.6.2009.
- Mononen, Unto hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Unto Mononen, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.