Saarni: Jalopuulaji

Saarnen puuaines on erittäin lujaa, sitkeää ja kulutusta kestävää, ja sitä on käytetty moniin erilaisiin kohteisiin. Lisäksi saarnea on istutettu koristepuuna ja viherrakentamisessa.

Saarni
Uhanalaisuusluokitus
Silmälläpidettävä
Suomessa:	Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Kaari:	Streptophyta
Luokka:	Embryopsida
Kladi:	Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi:	Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi:	Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi:	Aitokaksisirkkaiset
Lahko:	Lamiales
Heimo:	Oliivikasvit Oleaceae
Tribus:	Oleeae
Suku:	Saarnet Fraxinus
Laji:	excelsior
Kaksiosainen nimi
Fraxinus excelsior L.
Katso myös
Saarni Wikispeciesissä   Saarni Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

 

Saarni on 15–25 metriä korkea puu. Suurimmat yksilöt ovat yli 30-metrisiä. Latvus on pyöreä ja harvahko. Oksien kärjet kaartuvat kaarimaisesti ylöspäin, minkä ansiosta saarnen tunnistaa helposti myös lehdettömänä. Saarnen kuori on harmaa ja uurteinen. Kuori muuttuu harmaanruskeaksi noin 50-vuotiaana.

Saarnella on vastakkaiset ja ruodolliset 15–30 senttimetriä pitkät lehdet. Ne ovat parilehdykkäisiä, ja lehdykät ovat 3–10 senttimetriä pitkiä. Lehdykät ovat muodoltaan kapeanpuikeita–soikeita ja pitkäsuippuisia ja sahalaitaisia. Kärkisilmut ovat kartiomaisia, suuria, mustia ja nukkakarvaisia, sivusilmut pallomaisia. Oksien kärjissä silmut ovat yleensä kolmen ryhmissä.

Saarni kukkii toukokuussa. Kukka on pieni, eikä sillä ole kehää. Heteitä on kaksi, ja niiden ponnet ovat sinipunaisen mustia. Emiö on yhdislehtinen ja 2-lukuinen. Kukinto on kartiohuiskilo. Kukat ovat tuulipölytteiset. Hedelmä on puolestaan kapea ja pyöräkärkinen pähkylä. Se on 3–4 senttimetriä pitkä, ja sillä on lenninsiivet.

Saarni on Euroopan laajimmalle levinnyt saarnilaji, ja sitä tavataan Portugalia lukuun ottamatta kaikissa manner-Euroopan maissa sekä Britanniassa ja Irlannissa. Idässä sen levinneisyysalue ulottuu Venäjälle ja Iraniin. Alpeilla ja Pyreneillä saarnia kasvaa jopa 1 600 – 1 800 metrin korkeudessa, mutta pohjoisempana sitä tavataan vain 450 metrin korkeuteen asti.

Suomessa saarnea esiintyy ainoastaan Etelä-Suomen tammivyöhykkeellä. Runsaampana se kasvaa vain Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa.

Saarni vaatii kasvaakseen syvämultaisen, kostean kalkkipitoisen maaperän ja aurinkoisen kasvupaikan. Saarni kasvaa myös tulvatasangoilla ja alueilla, joissa pohjavesi on korkealla. Itämeren alueella saarni viihtyy rannoilla yhdessä tervalepän (Alnus glutinosa) kanssa.

Saarnen kokonaiskantaa ei tunneta, ja lisäksi laajasti viljeltynä puuna sen luonnollisen populaation rajaaminen on vaikeaa. Se myös risteytyy helposti etelänsaarnen kanssa. Saarni luokitellaan laajasta levinneisyysalueesta ja yleisyydestä huolimatta silmälläpidettäväksi, koska sen kannan koko on laskusuunnassa saarnensurman takia.

Ruotsissa saarnen populaatiokoko on laskenut 10–35 prosenttia 1910-luvulta 2010-luvulle, ja kannan oletetaan edelleen hiipuvan. On jopa mahdollista, että saarnensurma hävittää saarnen Ruotsista. Myös Norjassa ja Liettuassa saarnen kanta pienentyy nopeasti.

Saarnen puuaines on erittäin lujaa, sitkeää ja kulutusta kestävää, joten sitä on perinteisesti käytetty muun muassa keihäänvarsiin, jousiin, parketteihin, hevosten luokkivaljaisiin sekä rekien ja vaunujen aisoihin. Saarni on myös ollut tärkeä lehdespuu, jota latvottiin talvirehuksi Lounais-Suomessa.

Saarnea viljellään ympäri Eurooppaa koristepuuna ja kaupunkien viherrakentamisessa. Sitä voidaan käyttää myös metsien uudistamisessa ja metsityksessä.

• Arboretum Mustila: (Lehto)saarni (Fraxinus excelsior)
• Kasviatlas 2020: Saarnen eli lehtosaarnen (Fraxinus excelsior) levinneisyys Suomessa.
• ITIS: Fraxinus excelsior (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Fraxinus excelsior (englanniksi)