Manteli: Kasvilaji

Sen hedelmä on luumarja, jonka sisässä oleva siemen muistuttaa pähkinää. Mantelilla tarkoitetaan myös tätä siementä.

Tarhamanteli
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Kladi:	Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi:	Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi:	Aitokaksisirkkaiset (eudicots)
Kladi:	Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä
Kladi:	Rosidit (rosids)
Kladi:	Fabidit (rosid I, fabids)
Lahko:	Rosales
Heimo:	Ruusukasvit Rosaceae
Suku:	Tuomet Prunus
Laji:	dulcis
luokitusjärjestelmä:	APG III
Kaksiosainen nimi
Prunus dulcis (Mill.) D.A.Webb, 1967
Synonyymit
Amygdalus dulcis Mill., 1768 Amygdalus communis L. Prunus amygdalus Batsch
Katso myös
Manteli Wikispeciesissä   Manteli Commonsissa
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Lajin useimpien villimuotojen siemenet ovat karvasmanteleita ja sisältävät myrkyllistä amygdaliinia, joka tuottaa hydrolyysissa sinihappoa. Viljelyyn on otettu lajikkeita, joiden siemenissä ei amygdaliinia ole, jolloin ne ovat syötäviä.

Manteli on pienehkö kesävihanta puu. Se kasvaa tavallisesti kolmesta kahdeksaan metriä korkeaksi. Latvus on avoin ja leveähkö. Runko on usein monihaarainen ja oksat siirottavia. Rungon kuori on yleensä harmahtavan ruskea. Manteli ei muodosta vesoja eikä piikkejä.

Lehdet ovat ruodillisia, ja lehtiasento on vuorottainen. Lehdet voivat olla muodoltaan suikeita tai soikean suikeita, tyveltään kiilamaisia tai pyöristyneitä ja kärjeltään teräviä tai lyhyen otapäisiä. Lehtilapa on tavallisesti kolmesta yhdeksään senttimetriä pitkä ja 1–2,5 senttimetriä leveä. Ruoti on yleensä 10–25 millimetriä pitkä.

Kukat kehittyvät yksittäin oksien sivuttaisiin lyhytversoihin tai kärkiversojen sivuttaisiin hankasilmuihin. Säteittäisesti symmetriset kukat ovat viisilukuisia ja rakenteeltaan maljakehäisiä, mikä tarkoittaa kukan kehälehtien ja heteiden tyvien sekä kukkaperän pään muodostavan maljamaisen kukkapohjuksen. Kukat ovat kahdesta viiteen senttimetriä leveitä. Varsinainen kukkaperä on vain kolmesta neljään millimetriä pitkä. Maljamainen kukkapohjus eli hypantio on lieriömäinen ja ulkopinnaltaan karvaton. Verholehdet ovat pitkänpyöreitä tai suikeita, tylppäkärkisiä ja laidoiltaan karvaisia. Terälehdet ovat valkoisia tai hieman vaaleanpunaisia. Niiden muoto muuntelee pitkänpyöreästä vastapuikeaan. Terälehden tyvi on kapea ja kärki tylppä- tai lanttopäinen. Kukassa on useita keskenään eripituisia heteitä. Heteiden keskellä olevan emin vartalo on heteitä pidempi. Emin sikiäin on karvainen. Kukat kehittyvät keväällä ennen lehtien puhkeamista, ja puu kukkii lehdettömänä.

Hedelmä on luumarja. Se on yleensä munan- tai luumunmuotoinen, kolmesta kuuteen senttimetriä pitkä ja kahdesta neljään leveä. Usein itsessään manteliksi kutsuttua siementä ympäröi kova endokarppi eli hedelmän ”kivi”. Endokarppia ympäröi sitkeä mesokarppi, jota peittää karvainen kuori. Mesokarppi halkeaa hedelmän kypsyttyä paljastaen endokarpin. Endokarppi on tavallisesti litistyneen soikeahko, usein epäsymmetrinen ja 2,5–4 senttimetriä pitkä. Sen muutoin sileässä pinnassa on pieniä kuoppia. Endokarpin sisältämä siemen eli ”manteli” on litistyneen munanmuotoinen. Siemenen kuori on ruskea ja sisempi endospermi vaalea.

•  
  Nuoren puun ohutta kuorta.
•  
  Vanhan puun uurteista kuorta.
•  
  Lehden alapinta on yläpintaa vaaleampi.
•  
  Kukassa on viisi terälehteä, useita heteitä ja yksi emin vartalo.
•  
  Hedelmät ovat pinnaltaan karvaisia.

Manteli kasvaa parhaiten välimerenilmastossa, jossa on lämpimät ja kuivat kesät sekä lauhkeat ja sateiset talvet. Mantelin ihannelämpötila on kasvuaikana 15 ja 30 asteen välillä. Puu vaatii vuodessa 300–600 tunnin ajan alle 7,2 asteen lämpötilan. Mantelipuu on paras istuttaa syvään ja vettä läpäisevään savimaahan, mutta se kestää myös kuivuutta ja köyhää maata. Aikaisin keväällä kukkivana manteli on hallanarka.

• Energiaa 2 423 kJ/579 kcal
• Rasvaa 50 g
  • josta tyydyttynyttä 3,8 g
  • kertatyydyttymättömät rasvat 32 g
  • monityydyttymättömät rasvat 12 g
• Hiilihydraattia 9,1 g
  • josta sokereita 4,4 g
• Ravintokuitu 13 g
• Proteiinia 21 g.

Manteli on gluteeniton, mutta sisältää runsaasti oksaalihappoa.

 

Manteli sopii syötäväksi sellaisenaan. Mantelilastuja voidaan käyttää kalaruokien mausteena, mantelirouhetta laitetaan leivonnaisiin, kokonaisia kuorittuja manteleita käytetään glögissä ja joulupuurossa. Jauhetusta mantelista ja tomusokerista valmistetaan marsipaania.

Manteliöljy

Manteliöljyä voidaan valmistaa sekä syötävistä manteleista että karvasmanteleista. Se on glyseryylioleaatti ja tuoksuu miedosti ja maistuu pähkinältä. Se ei juuri liukene alkoholiin mutta liukenee helposti kloroformiin ja eetteriin. Sitä voidaan käyttää ruokaöljynä.

Makeaa manteliöljyä saadaan kasvin kuivatuista siemenistä. Öljyä on perinteisesti käytetty hierontaöljynä, sillä sen katsotaan pehmentävän ihoa tehokkaasti.

Viitteet

• Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Tarhamanteli eli manteli (Prunus dulcis)
• Suomen Lajitietokeskus: Tarhamanteli – Prunus dulcis
• Fineli: Mantelin ravintosisältö
• ITIS: Prunus dulcis (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Prunus dulcis (englanniksi)
• Food Component Database (FooDB): Almond (Prunus dulcis) (englanniksi)
• Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Prunus dulcis (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Prunus dulcis (almond) (englanniksi)