Liettua on valtio Itämeren itärannalla Pohjois-Euroopassa.
Se on Baltian suurin maa 65 300 km2:n pinta-alallaan, mikä vastaa noin viidesosaa Suomen pinta-alasta.
Liettuan maantiede | |
---|---|
kartta | |
Maanosa | Eurooppa |
Naapurimaat | Latvia, Valko-Venäjä, Puola ja Venäjä |
Tilastot | |
Pinta-ala | 65 300 km² |
– Sisävesi | 2 620 km² (4,01 %) |
Rantaviiva | 90 kilometriä (Kuurinkyntään länsireunaa seuraten) 98-99 kilometriä tai 262 kilometriä. km |
Rajan pituus | 1 574 km |
Ennätykset | |
Korkein kohta | Aukštojas, 294 m |
Matalin kohta | Itämeri, 0 m |
Pisin joki | Niemen, 359 km |
Suurin järvi | Druksiai, 44,79 km² |
Ilmasto | |
Ilmasto | mannerilmasto |
Luonnonvarat | |
Luonnonvarat | kalkkikivi, kvartsi, savi, dolomiitti |
Merenrantaa Liettualla on tarkastelutavasta riippuen joko 90 kilometriä (Kuurinkyntään länsireunaa seuraten) 98-99 kilometriä tai 262 kilometriä.
Liettuassa on yhteensä 2830 yli 0,5 hehtaarin kokoista järveä ja ne peittävät yhteensä 880 neliökilometrin alueen. Liettuan järvistä suurin on 44,79 neliökilometrin laajuinen Druksiai.
Liettuan pisin joki on Nemunas (Niemen).
Liettua on suurimmaksi osaksi alankoja, soita ja metsiä. Metsää on kolmasosa Liettuan pinta-alasta.
Liettuan korkeimmat kohdat ovat Aukstojas 293,8 metrin korkeudella, Kruopine (293,7 m) ja Juozapine (292,7 m). Pääkaupunki Vilna on 213 metriä merenpinnan yläpuolella.
Liettuan viidestä kansallispuistosta vanhin on vuonna 1974 perustettu Aukštaitijan kansallispuisto, jossa suojellaan vanhoja metsiä. Kuurinkynnään kansallispuisto muodostuu kapeasta ja hiekkaisesta niemestä. Trakaissa suojellaan lisäksi historiallisia kohteita.
Liettua on jaettu kymmeneen lääniin (apskritys, yksikkö - apskritis), jotka on nimetty suurimman kaupungin mukaan. Läänit on jaettu kuntia vastaaviin 43 kunnallispiiriin sekä kuntia vastaaviin kaupunkikuntiin ja kuntiin. Näitä yksiköitä on yhteensä 60, ja ne sijoittuvat lääninrajojen mukaisesti läänien alueille.
Oheisessa kartassa on esitetty Liettuan suurimpien kaupunkien sijainti ja taulukoissa niiden asukasluku 1.1.2012. Kaupungin karttasymbolin koko määräytyy asukasluvun mukaan.
Vuoden keskilämpötila Liettuassa on +6,7 astetta, tammikuun -2,8 astetta ja heinäkuun +17,9 astetta. Liettuan lämpötilojenvaihtelut voivat olla suuria kesän +30 asteesta talven –32 asteeseen. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 744,8 mm ja kosteusprosentti 78.
Liettua kuuluu luonnonmaantieteellisesti lauhkean vyöhykkeen sekametsäalueeseen. Havupuiden osuus metsien puustosta on hiukan alle puolet, yleisimpänä kuusi. Eri metsätyypeissä on valtalajeina yleensä 3-5 puulajia, havupuiden lisäksi erityisesti jaloja lehtipuita. Soita ei juurikaan ole, mutta lehtomaiset kosteikot ja tervaleppä-paju-saarniluhdat ovat yleisiä. Tyypillisiä lehtipuita ovat koivut, lepät, haapa ja jalot lehtipuut, kuten tammi, pähkinäpensas ja lehmus. Pyökki kasvaa Liettuassa pohjoisimmillaan. Sen levinneisyyden pohjoisraja seurailee suurin piirtein Latvian ja Liettuan rajaa.lähde?
Taulukossa on kaikkien aikojen korkein ja matalin kyseisen kuukauden aikana mitattu lämpötila.
Äärilämpötilat Liettuassa (°C) | ||||||||||||
Kuukausi | Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu |
Korkeimmat lämpötilat | +12,6 | +16,5 | +21,8 | +28,8 | +34 | +35 | +37,5 | +36 | +32 | +26 | +18 | +15,6 |
Alhaisimmat lämpötilat | -40,5 | -42,9 | -37,5 | -23,0 | -6,8 | -2,8 | +0,9 | -2,9 | -6,3 | -19,5 | -23 | -34 |
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Liettuan maantiede, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.