Klaipėdan Satama

Klaipėdan satama

Klaipėdan sataman sijainti

Satama-alueen laiturit sijaitsevat noin kymmenen kilometriä pitkällä rantakaistaleella Kuurinkyntään itäpuolelle jäävän suojaisan lahden (Kuurinhaffi) suulla.

Satama on rahtimäärältään yksi Baltian maiden suurimmista Tallinnan ja Riian sataman ohella. Joissain Liettuan tilastoissa Mažeikiain öljynjalostamoa palvelevan raakaöljyn tuontiterminaalin eli Būtingėn öljyterminaalin rahtimäärät luetaan osaksi Klaipėdan sataman arvoja, mutta yleensä nämä käsitellään erikseen. Vuonna 2012 rahtimäärällä mitattuna rahdin suurimmat tuoteryhmät olivat: lannoitteet (27,6 % tonnimäärästä), öljytuotteet (23,4 %), ro-ro (13,7 %) ja konttiliikenne (12,4  %). Sataman kautta viedään huomattavasti esimerkiksi valkovenäläisen lannoitetehdas Belaruskalin tuotantoa. Satama uudistaa konttiterminaaliaan suurempien konttialusten vastaanottoon sopivaksi. Vuonna 2011 sataman kautta kulki kontteja 382 000 TEU:n verran.

Klaipėdan sataman vuosittainen rahtimäärä:

Klaipėdan satama on rakentamassa nesteytetyn maakaasun tuontia varten LNG-termiaalia, joka valmistunee suunnitelmien mukaan loppuvuoden 2014 aikana. Tähän liittyen Klaipėdan kaupunki on hyväksynyt hankkeen ympäristövaikutuksien arvioinnin. Norjasta on sovittu vuokratavan kelluva LNG-varastointi ja uudelleennesteytysasema, joka muodostaa keskeisen osan Klaipėdan satamaan rakennettavaa LNG-terminaalia. Hankinnalla lisätään osaltaan maakaasun vaihtoehtoisia hankintatapoja Liettuassa ja Baltian maiden alueella. Liettua on myös sopinut 30 % nykyistä Gazpromin maakaasun hintatasoa edullisemman maakaasun hankkimisesta yhdysvaltalaisyritykseltä vuodesta 2015 alkaen. Terminaalin myöhemmän jakelun mahdollistamiseksi Liettuan parlamentti hyväksyi kesällä 2012 lain, jonka mukaan Gazpromin nykyään osittain omistama maakaasun jakeluyhtiön tulee jakaa erillisiksi kaasunmyynti- ja jakeluyhtiöiksi. Tuleva LNG-terminaalin kaasu voitaisiin jakaa uuden jakeluyhtiön kautta ilman, että venäläisyhtiö Gazprom torjuu uuden kaasuntoimittajan. Liettua myös vaatii kaasuntuojia ostamaan vähintään 25% kaasustaan uuden LNG-terminaalin kautta maahantuodusta kaasusta.

LNG-terminaalien rakentaminen osaltaan helpottaa tämän vähäpäästöisemmän polttoaineen käyttämistä uuden sukupolven laivamoottoreissa. Mahdollista laivakäyttöä varten tarvitaan myös LNG:n jakelu- ja tankkauspisteitä (bunkraus) Itämeren kulkusatamiin.