Mistä lähtien Elbrus on ollut Euroopan korkein vuori?
Ajankohta | Tapahtuma | Tulos | (artikkelin versio) | |
15.12.2005–11.1.2006 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
15.2.–6.3.2006 | Ehdolla suositelluksi artikkeliksi | Hylätty | (ikilinkki) | |
15.3.–25.4.2006 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
7.–27.8.2006 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
27.8.–10.9.2006 | Ehdolla suositelluksi artikkeliksi | Hylätty | (ikilinkki) | |
27.6.–4.7.2007 | Ehdolla hyväksi artikkeliksi | Hylätty | (ikilinkki) | |
5.7.–1.8.2007 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
5.–20.8.2007 | Ehdolla suositelluksi artikkeliksi | Hylätty | (ikilinkki) | |
20.–27.8.2007 | Ehdolla hyväksi artikkeliksi | Hylätty | (ikilinkki) | |
18.9.–14.10.2007 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
14.–28.10.2007 | Ehdolla suositelluksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
8.6–20.9.2019 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
20.9.–3.10.2019 | Suositellun artikkelin statuksen poisto | Poistettu | (ikilinkki) | |
' 'Gorbatšov päätti mennä kilpavarusteluun mukaan
--Vastauksia-- Elbrus on tasan tarkkaan euroopan korkein vuori, ja se on sitä aina olutkin. Mont Blanc=4810m ja Elbrus 5633m, jos joku ei vieläkään tajunnut, niin 5633-4810=823 metriä eli Elbrus on 823 metriä korkeampi kuin Mont Blanc, jos ongelma on sijainti, niin Elbrus on VENÄJÄLLÄ EUROOPAN PUOLELLA, lähellä Georgian rajaa, Kaukasuksella. Jäikö jotain epäselvväksi?
Käyttäjän Finlandia tänään 29. joulukuuta 2005 artikkeliin tekemät lisäykset olivat kopioitu Weilin+Göösin Kodin suuresta tietosanakirjasta. Palautin. –Kooma 29. joulukuuta 2005 kello 19:14:46 (UTC)
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Artikkeli kaipaa huomattavan paljon laajennusta. Artikkelin voisi jakaa eri osiin (kuten esim. artikkeli Venäjä on jaettu), kuten osiin Neuvostoliiton politiikka, Neuvostoliiton historia yms. Aihe on merkittävä, joten yritetään saada artikkelista kattava ja ehkä jopa suositeltu sivu. --Finlandia 15. joulukuuta 2005 kello 20:15:08 (UTC)
Kaipaisin käsittelyä ainakin seuraaville aiheille:
--Tungsten 18. joulukuuta 2005 kello 14:20:40 (UTC)
Nähdäkseni on vähintäänkin vääristelevä tulkinta laskea Varsovan liiton jäsenmaat ainoastaan muodollisesti itsenäisiksi. Vaikka Neuvostoliiton vaikutus niin ulko- kuin sisäpolitiikkaankin oli kiistämättä vahvaa, olivat maat niin teoriassa kuin käytännössäkin suvereeneja itsenäisiä valtioita. Esimerkiksi Bulgariassa tai Romaniassa ei myöskään ollut neuvostojoukkoja, ja maat kävivät kauppaa myös lännen kanssa (etenkin Romania pyrki siten vähentämään neuvostovaikutusta). Samaten etenkin Romanian johto kritisoi Neuvostoliiton sotatoimia Tsekkoslovakiassa 1968 varsin voimakkaasti. --Les 5. helmikuuta 2006 kello 16.50 (UTC)
Artikkelista puuttuu vielä kokonaan Avaruus-aihe. Minulla ei ole suuremmin tuntemusta Neuvostoliiton avaruuspuuhista, joten toivoisin, että joku asiasta enemmän tietävä loisi artikkeliin jonkinlaisen osion avaruuslennoista yms. --Waldemar 5. helmikuuta 2006 kello 17.51 (UTC)
Olen lähiaikoina laittamassa artikkelia ehdokkaaksi suositelluksi sivuksi, mutta ennen sitä aion vielä kysyä, miltä osin artikkeli kaipaa laajennusta? --Waldemar 13. helmikuuta 2006 kello 17.57 (UTC)
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Oli aiemminkin vertaisarvioinnissa, jolloin artikkeli kehittyi huomattavasti. Ollut myös ehdolla suositelluksi, muttei tullut valituksi. Artikkeli on suuri ja käsittelee aihetta laajalti, jotakin kuitenkin ilmeisesti puuttuu. Miltä osin artikkeli kaipaa vielä parantelua? Toivoisin myös, että muut aiheesta kiinnostuneet osallistuvat artikkelin kehittämiseen, kuten on tapahtunutkin. --Waldemar 15. maaliskuuta 2006 kello 16.52 (UTC)
Lista on hieman hassu ilman mitään vuosilukua väkiluvuille. Toisekseen en muutenkaan usko sen olevan pitävä, sillä esimerkiksi Baku ja Harkova olivat neuvostoaikanakin vaikkapa (listalta löytyvää) Ufaa suurempia keskuksia. Les 12. toukokuuta 2006 kello 19.34 (UTC)
Voisiko tuota osiota typistää, kun se on täsmälleen sama kuin "pääartikkelissa". --Hartz 13. toukokuuta 2006 kello 10.48 (UTC)
Voisikohan tästä saada suositellun sivun? On ainakin paljon tekstiä...
--83.100.0.21 15. toukokuuta 2006 kello 16.17 (UTC)
Mielestäni artikkeli on muistuttanut lähiviikot ylimääräisen paljon hiekkalaatikkoa, huonosti kirjoitettuja ja informaatiosisällöltään kiistanalaisia lauseita ilmestyy sinne tänne jatkuvasti. Artikkeliin pitäisikin uskoakseni saada jonkinlainen terve runko, ilman mitä tahansa huttua ihan vain otsikon takia lisättynä, tai toisaalta korkeintaan epäsuorasti itse valtioon liittyvien asioiden käsittelyä kappalekaupalla. En epäile lisääjien hyviä tarkoitusperiä, mutta ilman malttia kokkeja on yhteen soppaan liikaa. Les 15. toukokuuta 2006 kello 17.02 (UTC)
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Hyvä, pitkä ja asiallinen. Miksei tämä ole jo suositeltu artikkeli? Kommentin jätti 62.142.46.19 (keskustelu – muokkaukset).
Seuraavat aihealueet on käsitelty kehnosti: ulkopolitiikka, suhteet esim. Itä-Eurooppaan, Länsi-Saksaan, Israeliin, arabimaihin, Kiinaan ja Intiaan. Maataloudesta ei ole mainittu esim. sen jatkuvia ongelmia. Vaatii oman alaotsikkonsa. Suurteollisuuden kombinaatit ja "tiedekaupungit", mitä ne nyt olivat nimeltään. Kone- ja traktoriasemista on jostain syystä jauhettu kaikissa Neuvostoliittoa käsittelevissä teoksissa, joten ne kai pitäisi mainita tässäkin.
Väestö, kielet ja uskonnot kaipaavat lähteitä ja prosenttilukuja. Eikö etelän tasavaltojen nopeampi väestönkasvu ollut jo jättämässä slaavit vähemmistöön maassa?
Ydinaseiden määrän voisi etsiä jostain. Koulutuksesta todettu mutkattomasti mm. "Neuvostoliitossa oli myös useita suuria yliopistoja, kuten Moskovan yliopisto." voisi tuotakin vähän laajentaa.
Poliittinen järjestelmä on aika huonosti esitelty, esim. valtion ja puolueen rinnakkaiset rakenteet ja kumpaan kuuluvat mm. politbyroo, presidiumi ja keskuskomitea ja mitä ne tekevät ja mikä on niiden suhde.
Kulttuurin voisi lisätä maininnat Pravdasta ja Izvestijasta ja niiden julkaisijoista ja levikistä. Monet muutkin lehdet olisivat maininnan arvoisia, Krokodil ja Novyi Mir. TASS ja Moskovan ääni, televisiokanavat (en:Television in the Soviet Union). --Mikko Paananen 26. elokuuta 2006 kello 16.51 (UTC)
Olen nyt kahtena kertana lisäillyt lähdemerkintöjä. Kun teille tulee tarvetta lisätä lähde-mallinetta tekstin sekaan, tarkistakaa ensin, löytyisikö lähde sivuilla moneen kertaan viitatusta USA:n kongressin kirjaston tutkimuksesta. Se on erinomainen, eikä sitä voi syyttää kommunistiseksi: onhan se NL:n päävihollisen tekemä. Siitä puuttuu kuitenkin jälkiviisas ilkkuminen ja tekijä on pyrkinyt tuottamaan perusteltua tietoa Yhdysvaltain päättäjille. Näin ollen se on varsin käyttökelpoinen yleislähde. --M. Porcius Cato 1. syyskuuta 2006 kello 06.00 (UTC)
Kannattaa muuten huomata, että Neuvostoliiton tiedustelupalvelu, KGB:n edeltäjä, tunnettiin aikanaan nimellä GPU ja OGPU. GRU on ihan eri organisaatio. --M. Porcius Cato 8. toukokuuta 2007 kello 08.30 (UTC)
Eikös se olluttkaan NKVD?--80.221.82.171 1. syyskuuta 2008 kello 21.40 (EEST)
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Tällä artikkelilla on jo "kivinen ura"; kaksi hylättyä suositeltu sivu-äänestystä ja yksi hylätty hyvä artikkeli-äänestys. Artikkelilla on kokoa huimasti yli 100 binäärikilotavua ja se on yksi Suomenkielisen Wikipedian suurimmista artikkeleista. Tavumäärä ei tietenkään kerro laadusta juuri mitään, mutta tietoa artikkelissa on aiheesta runsaasti ja monipuolisesti. Neuvostoliitto on aiheena kuitenkin niin laaja, että on erittäin vaikea saada tehtyä "kaikenkattavaa" artikkelia aiheesta. Kuten hiljattain päättyneessä hyvä artikkeli-äänestyksessä todettiin, ei aiheesta kattavasti pysty kertomaan kuin paksu kirja.
Laitan artikkelin nyt vertaisarviointiin ja toivon, että saamme parannettua artikkelia niiltä osin, joilta se kaipaa parannusta. Luetellaan esimerkiksi artikkelin puutteita ja mitä artikkeli vielä kaipaa tullakseen suositelluksi sivuksi, tai vaihtoehtoisesti hyväksi artikkeliksi. Toivottavasti tässä tapauksessa sanonta "kolmas kerta toden sanoo" pitää paikkansa Neuvostoliitto-artikkelin suositeltu sivu-äänestyksessä. En kuitenkaan laita artikkelia uuteen ss-äänestykseen ennen kuin kaikki löydetyt puutteet on korjattu.
Eli ei muuta kuin parannusehdotuksia tulemaan, jotta hommat edistyy :) --Mr. Showman 5. heinäkuuta 2007 kello 16.30 (UTC)
Avaruusohjelma- ja avaruusalukset-osiot kaipaavat laajennusta. Itse en ko. aihetta tarkemmin tunne, joten on parempi, että asiaa paremmin tuntevat keskittyvät niihin osioihin. --Mr. Showman 5. heinäkuuta 2007 kello 17.32 (UTC)
Artikkeli on parantunut vertaisarvioinnin aikana, mutta esim. Armeija-osio kaipaa hiomista (mm. lähteiden merkitseminen). --Mr. Showman 10. heinäkuuta 2007 kello 12.56 (UTC)
Mielestäni artikkeli vaatisi vielä ainakin pääartikkelin Neuvostoliiton maatalous tai Maatalous Neuvostoliitossa. Kyseisessä pääartikkelissa voisi käsitellä tarkasti mm. syyt Neuvostoliiton maatalouden epäonnistumiseen. Lisäksi jonkinlainen kappale Neuvostoliiton ideologiasta olisi mielestäni hyvä lisä artikkeliin. --Green Bonsai 10. heinäkuuta 2007 kello 13.03 (UTC)
Artikkelin pituus tuskin on enää esteenä suositeltavuudelle. --Mr. Showman 13. heinäkuuta 2007 kello 12.04 (UTC) (leikkimielisesti katsoin äsken, että artikkelissa on sisältöä noin 17 1280x1024 kuvaruudullista)
Korjasin "Armeija"-osiota ja lisäsin puuttuvat lähdemaininnat.--Mr. Showman 14. heinäkuuta 2007 kello 15.58 (UTC)
Terveydenhoitoa ja sosiaaliturvaa ei juurikaan käsitellä. Liikenneosiossa ei käsitellä lentoliikennettä, vaikka Aeroflot oli maailman suurin lentoyhtiö. Teollisuusosiossa saisi olla strategisena pidettyjen teollisuusalojen kehityksestä ja eri osavaltioiden erikoistumisesta. Bilateraalikauppaa ei edes mainita. Koko Neuvostoliiton historian ajan merkittävää sähköistämisohjelmaa ei mainita vaikka katsokaa mitä jo itse Lenin sanoi. ;) Maataloutta käsitellään enemmän kuin teollisuutta, vaikka jos katsotaan kansantaloudellista merkitystä, pitäisi olla toisinipäin. Maatalousosio on ehkä hieman turhankin pitkä: voisi tiivistää ja siirtää pääartikkeliin tietoja. Kuuluisiko propaganda ehkä ennemmin kulttuurin alle? Siinä muutamia ehdotuksia näin alkuun. :) --Tungsten 16. heinäkuuta 2007 kello 08.22 (UTC)
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Laitan artikkelin uudelleen vertaisarviointiin, koska parantamista artikkeli vielä kaipaa. Suurin ongelma artikkelissa lienee lähdemerkinnät, joita ei ole tarpeeksi. Itselläni on jonkin verran kirjallisuutta aiheesta, joten kirjoja apuna käyttäen voin etsiä artikkelin kappaleille lähteitä ja korjailla artikkelissa mahdollisesti olevia puutteita/asiavirheitä. Aihe on kuitenkin erittäin laaja ja toivoisin, että saataisiin aikaan useamman muokkaajan "projekti", jonka tarkoituksena on saada artikkelista suositellun tasoinen. Lähteitä lisää - onko muita parannusehdotuksia? Aloitin myös Neuvostoliitto-wikiprojektin, jonka kautta aihetta käsitteleviä artikkeleita voidaan projektimaisesti parantaa. --Mr. Showman 18. syyskuuta 2007 kello 19.10 (UTC)
Lisäsin lähdeviitteitä artikkeliin kirjsta Neuvostoliiton historia. Jatkan myöhemmin. --Mr. Showman 19. syyskuuta 2007 kello 13.13 (UTC)
Toistan edellisessä vertaisarvioinnissa sanomani asiat: Terveydenhoitoa ja sosiaaliturvaa ei juurikaan käsitellä. Liikenneosiossa ei käsitellä lentoliikennettä, vaikka Aeroflot oli maailman suurin lentoyhtiö. Teollisuusosiossa saisi olla strategisena pidettyjen teollisuusalojen kehityksestä ja eri osavaltioiden erikoistumisesta. Bilateraalikauppaa ei edes mainita. Koko Neuvostoliiton historian ajan merkittävää sähköistämisohjelmaa ei mainita vaikka katsokaa mitä jo itse Lenin sanoi. ;) Maataloutta käsitellään enemmän kuin teollisuutta, vaikka jos katsotaan kansantaloudellista merkitystä, pitäisi olla toisinipäin. Maatalousosio on ehkä hieman turhankin pitkä: voisi tiivistää ja siirtää pääartikkeliin tietoja. Kuuluisiko propaganda ehkä ennemmin kulttuurin alle? Siinä muutamia ehdotuksia näin alkuun. :) --Tungsten 20. syyskuuta 2007 kello 12.21 (UTC)
Pyrin myös itse kiireiltäni osallistumaan artikkelin parantamiseen, vaiken ihan viikon sisään ehkä ehdikään. En tuo esille uusia parannusehdotuksia, mutta toivoisin, että jos tällä kertaa vertaisarvioitaisiin tämä kaikessa rauhassa. Artikkelin äänestyshitoria alkaa olla jo surkuhupaisa. --Ilkka90 21. syyskuuta 2007 kello 16.35 (UTC)
Ilmeisesti artikkelin suurin puute aiemmin on ollut puutteelliset viitteet. Löysin kuitenkin muutamista kirjoista paljon lähteitä artikkelin kirjoituksille, joten viitteet on nyt merkitty. Neuvostoliitto-wikiprojektista sen verran, että sen tarkoitus on kehittää kaikkia Neuvostoliittoon liittyviä artikkeleita - ei pelkästään Neuvostoliitto-artikkelia. --Mr. Showman 22. syyskuuta 2007 kello 08.34 (UTC)
Miltä osin artikkeli kaipaisi vielä parannusta?--Mr. Showman 27. syyskuuta 2007 kello 15.41 (UTC)
Onko lisää parannettavaa? Kysyn tätä jälleen, sillä en halua artikkelin joutuvan suositeltavuus-äänestykseen häviämään. Artikkelin taso on jo mielestäni korkealla ja ainakin hyvän artikkelin arvoinen se on. Suositellun taso on kuitenkin tavoitteena. --Mr. Showman 9. lokakuuta 2007 kello 12.34 (UTC)
Maantieto-osiosta tuli mieleen, että voisiko siihen lisätä (vaikka narisinkin jo artikkelin pituudesta) vähän tietoja vesistöistä ja korkeussuhteista, kuten suurimmat järvet, joet, korkein ja matalin kohta jne. Nyt näyttää vähän orvolta, kun sivulla on kartta korkeussuhteista, mutta niistä ei puhuta mitään. Samoin Aral on siellä yksinään satelliittikuvassa. Tanár 11. lokakuuta 2007 kello 17.15 (UTC)
Uskonto-osiossa on vielä epätarkkuuksia: sanotaan, että katolisia oli jonkin verran "aivan maan länsiosissa". Luullakseni katolisia oli ennen kaikkea Liettuassa ja mahdollisesti myös Puolalta vallatuilla alueilla, ehkä myös Ruteniassa, joten voisi ehkä sanoa täsmällisemmin. Ukrainan länsiosassa oli uniaatteja, joiden uskonto eräänlainen ortodoksien ja katolisten välimuoto. Luterilaisiakin oli Virossa ja Latviassa. Inkerinmaalla kaikki inkerinsuomalaiset olivat luterilaisia, ja uskonto oli siellä selvä vainon peruste. Baptistien ja helluntalaisten lisäksi luterilaisten vaino tulisi mainita. - Typerää, että esitän taas laajennuksia, vaikka artikkeli on muutenkin liian pitkä. Mutta niin kai se on, että iso maa, iso artikkeli.- - Tanár 12. lokakuuta 2007 kello 12.41 (UTC)
Miltä osin artikkeli kaipaisi vielä parannusta, jotta se olisi suositellun tasoinen? --Mr. Showman 13. lokakuuta 2007 kello 10.55 (UTC)
Hallinto ja politiikka -kappaleen alku on vähintäänkin kyseenalainen. Osa sen väitteistä pitää paikkaansa, osa on mielipiteitä, osa väitteistä vähemmän paikkaansapitäviä ja osa lauseista muuten vaan vähän kökköjä ("ei puuttunut salailua, juonittelua, kähmintää, lehmänkauppoja ja pahimmillaan jopa väkivaltaa"). Lähteitähän ko. kappale kaipaisi. --Miihkali 19. helmikuuta 2008 kello 14.11 (UTC)
Tähän artikkeliin on uudelleenohjaus sivulta CCCP mikä on todella hämmentävää. Minä en ainakaan keksi, mistä tuo lyhenne tulee. Ymmärtäisin kyllä, mikäli uudelleenohjaus olisi sivulta СССР tai jopa SSSR. --Krgeqewrjsif 18. heinäkuuta 2008 kello 17.17 (UTC)
Joku voi olla sitä mieltä, että Viro, Latvia ja Liettua eivät olleet neuvostotasavaltoja, vaan Neuvostoliiton miehittämiä valtioita. Mutta Georgiakin oli vähän aikaa itsenäinen 1917 alkaen, kunnes Neuvosto-Venäjä miehitti se 1920-luvun alussa. Ja taisi olla pari muutakin lyhyen aikaa itsenäisenä olleita Venäjän keisarikunnasta eronneita alueita.
Viro, Latvia ja Liettua olivat neuvostotasavaltoja 'de facto' vaikka eivät ehkä 'de jure'. Lukumäärässä ei siis pitäisi olla epäselvyyttä, 15 Neuvostoliiton hajotessa. --Vesahjr 30. elokuuta 2011 kello 15.58 (EEST)
Käsitykseni mukaan Venäjä on in lege artis Neuvostoliiton seuraajavaltio, mutta sen edeltäjävaltiona ei voitane pitää Venäjän SFNT:a ainakaan yksin. Mitä historia- ja valtiotietelijät sanovat? --Höyhens 18. tammikuuta 2012 kello 06.40 (EET)
Tästä näyttää olevan kahta kantaa. Ettei nyt alettaisi sotimaan moisen takia eestaas, niin onko tähän mitään yleistä kannanottoa? --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2012 kello 23.22 (EEST)
Laittamatta jättämisestä ei seuraa mitään muuta, kuin että äänitiedostot on hitaampaa löytää. Enkku-wikissä on myös laitettu. - 88.112.124.245 19. elokuuta 2012 kello 23.27 (EEST)
Tässä keskustelusivulla on vuonna 2005 kaivattu käsittelyä aiheelle "demokraattiset ja totalitaristiset piirteet". Toiveen voi kyllä edelleen pitää voimassa, sen verran ohuelti näitä käsitellään. Ohimennen mainitaan että länsi "näki" idän valtiot epädemokraattisina, mutta olisihan hallinnon demokraattisuudesta varmaan lausuttavissa vähän yksityiskohtaisemminkin, esim. vaalijärjestelmästä (millaisin keinoin estettiin vapaat vaalit) jne. --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 16.48 (EET)
Tuota, TV:stä tulleen Stalin -dokumenttisarjan katsottuani intouduin tarkistamaan mitä suomenkielinen Wikipedia kertoo Neuvostoliitosta.
Näkemyksiä on toki erilaisia, saa ollakin, mutta artikkelissa rupesi vaivaamaan Neuvostoliitosta annettu tarpeettoman positiivinen mielikuva, joka on ristiriidassa aikaisemman käsitykseni kanssa. Tuo ihmettely johti tarkistamaan lähdeviitteitä.
Merkittävä osa lähdeviitteistä oli merkitty "Immanuel Birnhaum":in kirjaan "Neuvostoliiton historia". Tietysti ongelma sinällään, että lähdeviitteet osoittavat merkittävässä määrin vain yhteen lähteeseen, varsinkin tuo kirja on 50 vuotta vanha. Vielä kun yritin selvittää "Birnhaum"in taustoja, en moista kirjailijaa löytänyt, mutta kylläkin löysin "Immanuel Birnbaum" -nimisen kirjoittajan moiselle kirjalle.
Tuntematta aihepiiriä ja kun minulla ei ole kirjaa saatavana en katso aiheelliseksi mennä muuttamaan *haum:ia *baum:iksi, mutta tämä tiedoksi jollekin joka artikkelia haluaa asiantuntevammin muokata.
--80.222.96.161 10. kesäkuuta 2016 kello 21.32 (EEST)
Viro, Latvia ja Liettua eivät ole Neuvostoliiton seuraajat samassa merkityksessä kuin Venäjä, Tadžikistan ja muut. Andres (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 19.35 (EET)
Tuota-kappaleessa ihmetellään artikkelin Neuvostoliitosta antamaa positiivista mielikuvaa. Tässä hieman omia mietteitäni.
Minusta artikkeli on pääasiassa ihan pätevä. Sen ansioksi on erityisesti luettava, että se tuo Neuvostoliitosta esiin muutakin kuin sotia ja kommunismia, eli niitä asioita, jotka yleensä saavat pääpainon Neuvostoliitosta puhuttaessa. Kuitenkaan artikkeli ei tuo tarpeeksi selvästi esiin sitä, että Neuvostoliitto oli koko historiansa ajan diktatuuri, jossa tavallisten kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa valtion harjoittamaan politiikkaan olivat vähäiset. Terrorin ja salaisen poliisin keskeisestä roolista neuvostovallan legitimoinnissa, erityisesti Leninin ja Stalinin kausilla, ei puhuta kuin hieman historiaosuudessa ja muusta tekstistä irrallisessa Kuolemantapaukset-kappaleessa.
Kuolemantapaukset-kappale on mielestäni ongelmallinen, koska se on vain käytännössä pitkä luettelo, joka siteeraa yksittäisen ihmisen yksittäistä arviota kuolleiden määrästä. Pääartikkeliin riittäisi tieto kuolleiden määrästä ennen Stalinia, Stalinin aikana ja Stalinin jälkeen, sekä siinä jo oleva erittely siitä, mikä vitsaus tappoi mitenkin paljon ihmisiä. Lisäksi olisi hyvä saada mukaan muitakin kuin Rummelin arvioita. En vähättele yhtään neuvostojärjestelmän aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä, mutta minulla on Rummelista kuva miehenä, joka oli suorastaan fiksoitunut itse lanseeraamaansa käsitteeseen democide. Lisäksi noissa laskelmissa Rummel esittää kuolleiden määrät tuhannen henkilön tarkkuudella, mikä on absurdia, kun erilaisia arvioita neuvostojärjestelmän uhrien määrästä on lukemattomia ja niiden antama haarukka on kymmeniä miljoonia. Esimerkiksi Kommunismin musta kirja, jota tuskin voi pitää neuvostomyönteisenä teoksena, esittää Neuvostoliiton uhrien määräksi "vain" 20 miljoonaa.
Toki jos tekstiä syntyy tarpeeksi, olisi mahdollisuus luoda artikkeli Valtioterrori Neuvostoliitossa tai vastaava, jossa sitten voitaisiin tarkemmin eritellä erilaisia arvioita ja vaikka sisällyttää siihen tuo Kuolemantapaukset-kappaleessa oleva luettelo. Deportation tarkoittanee tässä yhteydessä muuten kyydityksen sijaan väestönsiirtoa. --Miihkali (artikuloi) 31. tammikuuta 2017 kello 20.15 (EET)
Neuvostoliitossa oli kattava hyvinvointivaltio: oli koulut, terveyskeskukset, uimahallit jne. --Hartz (keskustelu) 11. toukokuuta 2019 kello 19.58 (EEST)
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Vertaisarviointi pyyntö Suositeltu-statuksen uudelleen arviointia varten. Paljon lähde pyyntöjä, rikinäsiä linkkejä, osa lähteistä pitäsi merkata tarkemmin ja yksi pää lähteistä on yksityishenkilön kotisivu. Minua ei kiinnosta kehittää artikkelia, mutta toivon, että jotain muuta kiinnostaa parantaa sitä--Superkissan (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 15.36 (EEST)
Oliko? Neuvostoliitossa kyllä puhuttiin ”proletariaatin diktatuurista”, mutta yhtä lailla siellä jaksettiin jauhaa loputtomasti kansanvallasta. Perustulaissa taattiin vapaat vaalit ja ihmisoikeudet, mutta käytännössä ne olivat kuolleita kirjaimia. Eikö kyseessä siis ollut pikemminkin arkkityyppinen demokratiana valheellisesti esiintyvä epädemokraattinen valtio, ei ”avoin diktatuuri” – vrt. kansallissosialistinen Saksa, jonka johtajat avoimesti halveksivat demokratiaa. --Miihkali (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.28 (EET)
Käyttäjä:Zindox lisäsi johdantoon Kirkisen teokseen perustuen: ”Kuolleiden lukumäärä on vielä kiistanalainen, mutta se on arvioitu minimissään noin miljoonaksi teloitetuksi ja kokonaismääräksi noin 30 miljoonaa ihmistä.” Eikö 30 miljoonaa edusta pikemminkin arvioiden keskitasoa, ei suinkaan ehdotonta minimiä. Esimerkiksi Kommunismin musta kirja, jota tuskin voi pitää neuvostomyönteisenä teoksena, esittää Neuvostoliiton uhrien määräksi ”vain” 20 miljoonaa. Parempi olisi esittää tutkimuskirjallisuuten pohjautuen jokin konsensusta esittävä haarukka ja todeta samassa yhteydessä, kuinka epävarmalla pohjalla luvut ovat. En nyt jaksaa kaivaa kunnon lähteitä esiin, mutta englanninkielisessä Wikipediassa esitetään:
Tässä luvussa ovat kuitenkin mukana ensimmäisen maailmansodan, sisällissodan ja toisen maailmansodan uhrit. Kirkiseen perustuva heitto artikkelin johdannossa on muutenkin melko epämääräinen, koska se puhuu vain ”kuolleista”, kun olisi syytä täsmentää kuolinsyyt.
Artikkelissa edelleen olevat Rummelin luvut pitäisi myös kyseenalaistaa. Rummel esimerkiksi esittää, että keskitysleireillä olisi Stalinin kaudella kuollut yli 30 miljoonaa ihmistä – hurja väite, kun huomioi, että neuvostoarkistojen mukaan Gulag-järjestelmän läpikävi Stalinin kaudella noin 18 miljoonaa ihmistä, joista noin 10% kuoli. Vaikka lukujen oletettaisiin olevan sievisteltyjäkin, niin Rummelin luku ei sittenkään ole uskottava, koska selvä enemmistö Gulagiin joutuneista palasi elävänä. (Solženitsynin kaltaiset lähteet eivät ole ns. kovien faktojen suhteen luotettavia, ja hänen antamansa luvut ovat subjektiivisiin arvioihin perustuen hurjasti yläkanttiin.) Gulagit eivät olleet ihmisten järjestelmälliseen murhaamiseen suunniteltuja tuhoamisleirejä, vaikka muuten olivatkin joka suhteessa perseestä.
Todetaan nyt vielä selvyyden vuoksi myönteiseksi kehitykseksi se, että artikkelin johdanto vihdoin ja viimein sanoo suoraan Neuvostoliiton olleen diktatuuri, jossa tieten tahtoen tapettiin omia kansalaisia. Muutakin Neuvostoliiton historiaa voisi tosin tuoda johdannossa esiin, nyt terrori painottuu suhteettoman paljon esimerkiksi teollistumiseen, yhteiskunnallisiin mullistuksiin ja kylmään sotaan nähden. Avaruuslennoistakin voisi mainita jotain. --Miihkali (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.55 (EET)
Matti Vuorikoski -lähde on yksityishenkilön sivusto, eikä finna.fi-hakutulos myöskään vakuuta. Kannattaisi korvata paremmilla lähteillä. --Abc10 (keskustelu) 20. lokakuuta 2022 kello 10.21 (EEST)
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Keskustelu:Neuvostoliitto, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.