Joulukuusi: Joulukoriste

Joulupuu voi olla myös kataja, mänty tai pihta. Puu koristellaan erilaisin koristein kuten sähkökynttilöin, joulupalloin ja värikkäin nauhoin. Latvaan sijoitetaan usein tähti.

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Käsittelee pääasiassa vain suomalaisia. vrt. en-wiki.

Nykyään on saatavana myös muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös ihmisille, joille oikea kuusi aiheuttaa allergisia oireita.

Alkuperä

Joulukuusen alkuperästä on eri mielipiteitä. Tallinnan mukaan ensimmäinen julkinen joulukuusi oli Tallinnassa jo vuonna 1441. Riikalaisten arkistolähteiden mukaan joulukuusi olisi kotoisin Latviasta, jonne Mustapäiden veljeskunta toi sen vuonna 1510. Erään tarinan mukaan joulukuusi on peräisin 1500-luvun Saksasta, nykyisen Strasbourgin alueelta. Luultavimmin kuusen pystytys on tätäkin vanhempi tapa.

Kuuset olivat aluksi pieniä ja niitä ripustettiin kattoon tai pidettiin pöydillä. Niiden koristelu alkoi 1600-luvun alussa ja kynttilöitä alettiin käyttää 1600-luvun lopulla. Saksasta joulukuusi levisi Englantiin ja Pohjoismaiden aatelisten keskuuteen 1800-luvulla.

Suomessa

Perinne joulukuusen hankkimisesta saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaisiin tupiin 1870- ja 1880-lukujen tienoilla. Joulukuusi yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa. Sen yleistymistä edisti vanhan kansan tapa laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, joskin lähinnä ulos. Joulukuusi on alun perin lähtöisin pakanajuhlista.

Ensimmäinen tieto joulukuusesta Suomessa on vuodelta 1829, jolloin paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti kahdeksan kuusta ja niistä yhden takana piilossa posetiivinsoittaja.

Merkittävä joulukuusiperinteen levittäjä Suomessa oli 1863 perustettu, suomenkielisiä kansakoulunopettajia kouluttanut Jyväskylän seminaari, jossa alettiin pitää joulun alla omia kuusijuhlia, mikä tapa levisi sitten seminaarista valmistuneiden opettajien mukana ympäri maata. Kuusenkoristeita askartelivat aluksi koululaiset opettajiensa johdolla.

 

Georgiassa

Georgialaisten perinteinen joulupuu on kuivatuista hassel- tai saksanpähkinän oksista tehty chichilaki. Se on vaalean värinen ja sen pituus voi olla 0,2–3 metriä. Chichilakit ovat yleisimpiä Mustanmeren lähellä olevilla Gurian ja Samegrelon alueilla, mutta niitä voi löytää myös joistain pääkaupunki Tbilisin kaupoista. Georgialaiset uskovat, että chichilaki muistuttaa pyhän Basileios Suuren partaa, koska ortodoksinen kirkko viettää Basileioksen muistopäivää 1. tammikuuta.

Puolassa

 

Puolassa oli pakanalliseen slaavilaiseen talvijuhlaan koliadaan liittyen tapana ripustaa kattoon podłaźniczka, joka oli pihdan, männyn tai kuusen oksa. Oksa koristeltiin omenoilla, pähkinöillä, kekseillä, värikkäillä papereilla, olkitähdillä ja nauhoilla. Uskottiin, että puulla oli taianomaisia voimia, jotka liittyivät seuraavan vuoden sadonkorjuun onnistumiseen.

1700-luvun lopussa saksalainen joulukuusi alkoi korvata podłaźniczkan ja 1800-luvun alkuun mennessä tapa oli jo lähes täysin syrjäytetty.

Aikoinaan joulukuusi koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, erilaisilla olkikoristeilla, lippuketjuilla ja piparkakuilla. Ennen kuusenkynttilöiden yleistymistä oli tapana peittää pirtin lattia oljilla jouluna, mutta kynttilöiden aiheuttama palovaara ilmeisesti lopetti olkien käytön. Joululahjat kootaan monesti yhä kuusen alle ennen niiden jakamista. Sähkökynttilät alkoivat yleistyä 1950-luvulta alkaen. Napapiirille Joulupukin Kammarin eteen pystytetään vuosittain koko talven ajaksi suuri kuusi, jossa on koristevalot ja kaikkien kansallisvaltioiden liput.

 

Nykyään tavallisimmat kuusenkoristeet ovat sähkö- ja led-kynttilöiden lisäksi värikkäät nauhat ja pallot, puun latvaan sijoitetaan usein tähti. Saatavana on myös erikokoisia muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös niille, joille oikea kuusi aiheuttaa allergisia oireita. Joulukuusia on tapana asetella sekä sisälle – esimerkiksi koteihin ja julkisiin tiloihin – että ulos, kuten toreille ja kauppojen ulkopuolelle. Ensimmäiset joulukuuset olivat aina ulkona yleisillä paikoilla. Perinteen mukaan joulukuusi viedään pois viimeistään nuutinpäivänä. Joulukuusen arvellaan koristavan Suomessa noin miljoonaa kotia joka joulu. Yhden ihmisen talouksista vain puolet hankkii kotiinsa kuusen, vähintään nelihenkisistä perheistä 84 prosenttia.

1990-luvulta lähtien joulukuusia on ryhdytty erikseen kasvattamaan ja tuomaan Suomeenkin, muun muassa Tanskasta. Kasvattajat voivat erikoistua tiettyihin koristekuusilajeihin. Joulukuusi saatetaan silti yhä kaataa itse metsästä, ellei sitä osteta joulukuusikauppiaalta. Joulukuusia myydään toreilla, markettien pihoilla, huoltoasemilla, kotipihoilla ja monilla muillakin myyntipaikoilla. On myös erityisiä joulukuusenmyyntipaikkoja. Joiltakin kuusenkasvatustiloilta puun voi käydä myös itse kaatamassa. Kuusten myyjinä ovat useimmiten joko metsänomistajat tai ammattimaiset joulukuusenkasvattajat.

Luontoa säästäkseen voi kuusen hankkimisen sijasta valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talven eläimille. Oksille ripustetaan talipalloja.

• Savikko, Sari: Joulukirja. Somerniemi: Amanita, 2010. ISBN 978-952-5-33036-6.
• Koivisto, Kaisa & Nyman, Hannele & Saloniemi, Marjo-Riitta: Joulupuu on rakennettu: Suomalaisen joulukuusen tarina. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4968-0.
• Brotherus, Natalia & Dodd, Nina: Joulun kuvia: Kohti joulun tunnelmaa. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33713-4.

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joulukuusi.

• Karttunen, Sakari: Joulukuusimaaottelu Latvia – Viro jatkuu Turun Sanomat. 21.12.2011. Viitattu 25.10.2023.
• Tolppi, Anni: Joulukuusi halutaan sukassa Yle. 19.12.2012. Viitattu 25.10.2023.
• Kervinen, Sini: Oikea joulukuusi etsitään vaikka avioeron uhalla Yle. 18.12.2012. Viitattu 25.10.2023.
• Nikkilä, Arja-Riikka: Joulukuusi voi maksaa kympin tai satasen - Näin tunnistat hyvän puun. Vantaan Sanomat. 13.12.2012. Arkistoitu 14.3.2016.