Iranilainen Filosofia

Zarathustran ajattelu on vaikuttanut myös länsimaiseen ajatteluun juutalaisuuden ja keskiplatonismin kautta. Myöhempiä iranilaisen filosofian suuntauksia ovat manikealaisuus ja mazdalaisuus. Vanha iranilainen filosofia alkoi saada vaikutteita kreikkalaisesta filosofiasta, kun sassanidikuninkaat antoivat kääntää kreikkalaista luonnonfilosofiaa pahlaviksi. Käännöstoiminta jatkui arabivallan alla 800-luvulla, jolloin filosofian harjoittaminen jatkui islamilaisten tieteiden pohjalla. Kehittyi myös islamilaisen filosofian suuntauksia, kuten illuminationismi ja transsendentti teosofia.

 

Zarathustralaisuus

Pääartikkeli: Zarathustralaisuus

Zarathustra oli itäiranilainen profeetta, jonka nimiin laitetut opetukset ajoittuvat vuosien 1000-588 eaa. välille. Hänen opetuksistaan tuli zarathustralaisuuden pohja, ja ne ovat vaikuttaneet monella tavalla iranilaiseen ajatteluun.

Zarathustra oli ensimmäinen, joka käsitteli pahan ongelmaa filosofisesti. Hänen on usein katsottu olleen myös ensimmäinen monoteisti uskontojen historiassa. Hänen eettinen ajattelunsa perustui kolmen hyvän asian, hyvien ajatusten (pendar-e-nik), hyvien sanojen (goftar-e-nik) ja hyvien tekojen (kerdar-e-nik), korostamiseen.

Zarathustran opetukset vaikuttivat myös kreikkalaiseen ja roomalaiseen filosofiaan. Useat antiikin ajan ajattelijat, kuten Eudoksos Knidoslainen ja Plinius vanhempi, ylistivät zarathustralaista filosofiaa. Platon sai tietoa zarathustralaisuudesta Eudoksoksen kautta, ja hänen on nähty saaneen siitä vaikutteita ideaoppiinsa. 200-luvulla eaa. Kolotes syytti Platonin varastaneen osia Zarathustran teoksesta Luonnosta, kuten Er-myytin, teokseensa Valtio.

Manikealaisuus

Pääartikkeli: Manikealaisuus

Profeetta Manin perustama manikealaisuus vaikutti laajalla alueella, Pohjois-Afrikasta Kiinaan. Sen keskeinen piirre oli voimakas dualistinen kosmologia ja teologia, jonka se jakoi yhdessä mazdalaisuuden kanssa. Kaikkaudessa katsottiin olevan kaksi perusprinsiippiä: Valo, joka oli hyvä; ja Pimeys, joka oli paha. Nämä kaksi olivat sekoittuneet kosmisen onnettomuuden seurauksena, ja ihmisen tehtävänä tässä elämässä oli vapauttaa itsestään ne osat, jotka kuuluivat valoon. Mani näki hyvän ja pahan sekoittumisen traagisena, kun taas Mazdak oli nähnyt sen neutraalimmin, jopa optimistisella tavalla.

Mazdalaisuus

Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ovatko mazdalaisuus ja mazdakilaisuus sama asia?

Pääartikkeli: Mazdalaisuus

Mazdak (k. 524/528 jaa.) oli persialainen yhteiskunnallinen uudistaja, joka toimi sassanidien kuninkaan Kavadh I:n aikana. Hän väitti olevansa Jumalan lähettämä profeetta. Hänen näkemyksiään on luonnehdittu varhaiseksi ”kommunismiksi”.

Katso myös: Islamilainen filosofia

Avicennalaisuus

Pääartikkeli: Avicennalaisuus

Avicenna pyrki islamilaisella kultakaudella yhdistelemään aristotelismia ja uusplatonismia islamilaiseen Kalam-teologiaan. 1100-luvulla avicennalaisuudesta tuli islamilaisen filosofian johtava koulukunta, ja Avicennan teoksia kommentoitiin laajalti. Avicennalaisuus vaikutti myös keskiajan eurooppalaiseen ajatteluun. Keskiajan filosofia sai vaikutteita muun muassa hänen sielua koskevista ajatuksistaan sekä olemassaolo-olemus (eksistenssi-essentia) -erottelusta. Toisaalta näkemyksistä väiteltiin paljon, ja osa tuomittiin Pariisin oppituomioissa vuonna 1210. Hänen psykologiansa ja tietoteoriansa vaikutti kuitenkin Willelmus Auvergnelaiseen ja Albert Suureen, ja hänen metafysiikkansa Tuomas Akvinolaiseen.

Illuminationismi

Pääartikkeli: Illuminationismi

Illuminationismi oli islamilaisen filosofian koulukunta, jonka perusti Shahab al-Din Suhrawardi 1100-luvulla. Koulukunnan ajattelu oli yhdistelmä Avicennan filosofiaa ja muinaista iranilaista ajattelua, sekä Suhrawardin omia ajatuksia. Illuminationismin on usein nähty saaneen vaikutteita uusplatonismista.

Transsendentti teosofia

Pääartikkeli: Transsendentti teosofia

Transsendentti teosofia on islamilaisen filosofian koulukunta, jonka perusti Mulla Sadra 1600-luvulla. Hänen filosofiansa ja ontologiansa on nähty yhtä keskeisenä islamilaiselle ajattelulle kuin Martin Heideggerin ajattelu länsimaiselle filosofialle 1900-luvulla. Mulla Sadra kehitti uuden lähestymistavan todellisuuden luonteen tarkasteluun, ja hänen ajattelunsa on nähty siirtymänä essentialismista eksistentialismiin islamilaisessa filosofiassa, useita satoja vuosia ennen kuin sama tapahtui länsimaisessa ajattelussa.

Ennen länsimaiden tyyliin järjestettyjä yliopistoja, filosofiaa tutkittiin Iranissa uskonnollisissa seminaareissa.

1900-luvun merkittävimpiin iranilaisiin filosofeihin ja intellektuelleihin lukeutuvat muun muassa Dariush Shayegan, Morteza Motahhari, Javad Tabatabaei, Seyyed Hossein Nasr, Daryush Shokof, Ahmad Fardid, Mohsen Kadivar ja Mahmoud Khatami.

Islamia edeltänyt aika

• Zarathustra ja zarathustralaisuus
  • Avesta ja Gathas
• Osthanes
• Jamasp
• Anakharsis, skyyttalainen filosofi
• Mani ja manikealaisuus
• Mazdak ja mazdalaisuus
• Burzoe
• Paavali Persialainen, kristitty filosofi
• Bukhtishu

Islamilainen aika

• Avicenna
• Al-Farabi
• Imam Mohammad Ghazali Tusi
• Abd al-Qahir al-Jurjani
• Kateb Qazwini
• Zakaria Razi
• Qutb-al-din Razi
• Baba Afdal
• Fakhr al-Din Razi (Imam Fakhr Razi)
• Nasir al-Din Tusi
• Zakariya Qazwini
• Faridaddin Attar (Attar Nishapuri)
• Umar Suhrawardi
• Umar Khayyam
• Semnani
• Ali Hamedani
• Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi (Rumi)
• Mahmud Shabestari
• Shams al-Din Lahiji
• Nematollah Vali Kermani
• Abdol-Rahman Jami
• Noor Ali Shah
• Shahab al-Din Suhrawardi ja illuminationistinen koulukunta
• Sal-Din Dashtaki
• Mir Damad ja Isfahan-koulukunta
• Mulla Sadra ja transsendentti teosofia
• jabir ibn hayyan
• Rajab Ali Tabrizi
• Qazi Sa’id Qumi
• Qom-koulukunta
• Mulla Hadi Sabzevari

• Gutas, Dimitri: Greek Thought, Arabic Culture. The Graeco-Arabic Translation Movement in Baghdad and Early Abbasid Society (2nd–4th/8th–10th centuries). Routledge, 1998. ISBN 0-415-06133-4-2. (englanniksi)
• Nasr, Seyyed Hossein & Aminrazavi, Mehdi (toim.): An Anthology of Philosophy in Persia: Volume I. Oxford University Press, 1999. ISBN 978-0195126990.
• Nasr, Seyyed Hossein & Aminrazavi, Mehdi (toim.): An Anthology of Philosophy in Persia: Volume II. Oxford University Press, 2001. ISBN 978-0195127003.

• Iranian Philosophy & Theology Researchers Association (Arkistoitu – Internet Archive) (persiaksi)
• Persian Philosophy - An Anthology of Philosophy in Persia Review Essays of Academic, Professional & Technical Books in the Humanities & Sciences (englanniksi)

 

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Iranian philosophy