Imatra: Kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa

Imatran kaupungissa asuu noin 25 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 37 000 henkilöä. Asukasluvultaan Imatra on Suomen 41:nneksi suurin kaupunki. Imatran naapurikuntia ovat Lappeenranta ja Ruokolahti.

Imatra
vaakuna	sijainti
Sijainti	, 028°46′35″E
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta	Imatran seutukunta
Kuntanumero	153
Hallinnollinen keskus	Mansikkala
Perustettu	1948
– kaupungiksi	1971
Kokonaispinta-ala	191,28 km² 285:nneksi suurin 2022
– maa	154,99 km²
– sisävesi	36,29 km²
Väkiluku	24 919 41:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	160,8 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	12,1 %
– 15–64-v.	56,8 %
– yli 64-v.	31,2 %
Äidinkieli	2022
– suomenkielisiä	92,5 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	7,4 %
Kunnallisvero	8,60 % 181:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Matias Hilden
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025  • SDP  • Kok.  • PS  • Vihr.  • Kesk.  • KD  • Vas.	16 12 7 4 2 1 1
www.imatra.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Imatra tunnetaan parhaiten Imatrankoskesta ja kaupungin läpi virtaavasta Vuoksesta. Imatran Valtionhotelli, sekä Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin Kirkko ovat myös tunnettuja nähtävyyksiä. Suurimpia työnantajia ovat Stora Enson Imatran tehtaat, Imatran kaupunki ja Ovakon terästehtaat. Myös VR sekä Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu ja Kaakkois-Suomen rajavartiosto ovat merkittäviä työllistäjiä. Imatran väestönkasvu on negatiivista.

Vuoksen lisäksi Imatran kaupunkikuvalle ovat luonteenomaisia hajanaisuus ja pientalovaltaisuus. Imatralla ei ole yhtä selkeää keskustaa, mutta virallisesti se on Mansikkala. Imatralla on kolme pienempää keskustaa, jotka ovat Imatrankoski, Mansikkala ja Vuoksenniska. Mansikkalan kaupunginosa suunniteltiin aikoinaan Imatran hallinnolliseksi keskukseksi, mutta nykyisin kuitenkin Imatrankoskesta on muodostunut kaupungin keskusta. Suurin osa erikoisliikkeistä, ravintolat ja baarit sekä Koskenpartaan kävelykatu ja kauppakeskus Koskentori sijaitsevat Imatrankoskella. Virastot, suurimmat oppilaitokset, Kulttuurikeskus, urheilukeskus, Matkakeskus ja suuret marketit puolestaan sijaitsevat Mansikkalassa. Viime aikoina^milloin? on alettu rakentaa Imatrankosken ja Mansikkalan välistä Pässiniemen aluetta. Kaupungin koillisosassa sijaitsevalla Vuoksenniskalla on myös palvelukeskittymä. Näiden lisäksi myös muilla tärkeimmillä asuinalueilla on tarjolla peruspalveluja, kuten kouluja, päivittäistavarakauppoja ja päiväkoteja. Väestötiheydeltään Imatra on Etelä-Karjalan tiheimmin asuttu kunta. 97 prosenttia väestöstä asuu Imatran keskustaajamassa, joka on kaupungin ainoa taajama ja ulottuu myös naapurikuntien puolelle

Suomen suurimmalle järvelle Saimaalle on kaupungin keskustasta muutaman kilometrin matka. Saimaan rannalla sijaitsevat vierasvenesatama ja Imatran Kylpylä.

Imatran sijainti aivan Venäjän rajalla antaa kaupungille kansainvälistä leimaa^lähde?. Venäjän puolella rajaa sijaitsevaan Svetogorskin kaupunkiin (entiseen Suomen Ensoon) on matkaa Imatran keskustasta noin seitsemän kilometriä. Venäläiset matkailijat ovat kaupungilla tavallinen näky ja venäläismatkailu hyödyttää suuresti paikallista elinkeinoelämää. Suurin osa käy Imatralla ostoksilla, ja Imatran tax-free-myynti onkin kolmanneksi suurin Suomen kaupungeista (vain Helsinki ja Lappeenranta ovat edellä). Monet turistit jäävät myös kaupunkiin yöksi, mikä näkyy maan keskiarvoa suurempana hotellien käyttöasteena. Lisäksi viime vuosina yhä useammat venäläiset ovat ostaneet Imatralta ja lähiseudulta asunnon itselleen.

 

 

 

 

Imatralla on alun perin tarkoitettu vain Imatran koskea. Koski on virrannut vapaana ja huomattavasti nykyisiä koskinäytöksiä voimakkaampana. Imatra on ollut tunnettu ja pelätty paikka, ja mahdollisesti sitä on käytetty myös palvontapaikkana. Kalevalainen runous mainitsee Imatran mahtavimmaksi koskeksi. Kosken lähistöllä on kuitenkin ollut vain vähän asutusta. Vuoksi on ollut tärkeä vesireitti, mutta Imatran koski on jouduttu kiertämään maitse. 1800-luvun alusta lähtien Imatra on kiehtonut niin ulkomaisia matkailijoita kuin kotimaisia taiteilijoitakin.^{kenen mukaan?} Imatrankoski oli Suomen ensimmäinen turistikohde.

Imatran kauppala perustettiin pääosin entisen Jääsken kunnan rahoilla vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia.

Alvar Aalto oli sotien jälleenrakentamiskauden merkittävin ja kansainvälisesti tunnetuin suomalainen arkkitehti. Imatralle Aalto sai tehtäväkseen yleisasemakaavan laatimisen. Suunnitelman rahoitti valtionyhtiö Enso-Gutzeit. Imatran yleisasemakaavatyö aloitettiin vuonna 1947 ja valmis suunnitelma luovutettiin Imatran kauppalalle 1953.

Yleisasemakaavan koossa pitävänä elementtinä toimi Vuoksi. Olemassa olevat kolme toisistaan melko kaukana sijaitsevat keskustat, Imatrankoski, Tainionkoski ja Vuoksenniska, pidettiin suunnitelmassa entisillä sijoillaan. Asutusta lisättiin liikenteen ja maaston kannalta sopiviin kohtiin. Keskusten väliin jäävistä metsävyöhykkeistä muodostettiin yhtenäinen vihreä verkosto, johon liitettiin myös maanviljelyalueita. Asukasluvuksi arvioitiin 100 000, joten yleisasemakaavasuunnitelmaan jätettiin tähän riittävä reservi.

Imatran kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1971.

Imatran kaupunginjohtajana on toiminut huhtikuusta 2022 alkaen Matias Hilden. Hänet siirrettiin kaupunginjohtajan tehtäviin strategia- ja hallintojohtajan tehtävistä kaupunginvaltuuston päätöksellä. Tätä ennen kaupunginvaltuusto oli päätöksellään päättänyt irtisanoa edellisenä syksynä valitun kaupunginjohtajan Ari Lindemanin koeajalla. Valtuusto perusteli Lindemanin erottamista johtamiseen ja luottamukseen liittyvillä ongelmilla. Lindemania ennen tehtävää hoitanut Kai Roslakka eläköityi loppuvuodesta 2021.

Kaupunginjohtajat

Lähde:

• Toivo Mansner
• Aaro Mäkelä
• Kalervo Aattela 1981–1994
• Jarkko Paronen 1994–1995
• Tauno Moilanen
• Pertti Lintunen 2006–2017
• Rami Hasu 2017–2018
• Kai Roslakka 2018–2021
• Ari Lindeman 2021–2022
• Matias Hilden 2022–

 

Pääartikkeli: Imatran kaupunginosat

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Imatralla oli 27 269 asukasta, joista 26 370 asui taajamassa, 661 haja-asutusalueilla ja 238:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Imatran taajama-aste on 97,6 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Imatran keskustaajama. Imatran keskustaajama ulottuu lisäksi Lappeenrannan kaupungin ja Ruokolahden kunnan alueelle.

 

Perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut on Imatralla organisoitu alueellisen mallin mukaisesti. Kaupungissa on neljä aluetta, joilla toimii itsenäisinä yksikköinä kouluja ja päiväkoteja. Viime vuosina monien koulujen lakkauttamista on suunniteltu ja vuonna 2008 tehtiin päätökset koulujen lakkauttamisista. Ongelmana ovat väestön väheneminen ja koulujen sijainti asutuksesta sivussa.

Perusopetusta annetaan seuraavissa yksiköissä:

Vuoksenniskan alue

• Vuoksenniskan koulu (luokat 1–9, lisäksi Jopo-luokka (Joustava perusopetus) sekä erityisryhmät; Vip-luokat ja pienluokat).

Mansikkalan–Imatrankosken alue

• Mansikkalan koulu (luokat 1–9, lisäksi Jopo-luokka. Oppilaiden on myös mahdollista hakeutua myös musiikkipainotteiseen opetukseen)

Rajapatsaan alue

• Kosken koulu (luokat 7–9, lisäksi Jopo-luokka).
• Itä-Suomen koulu (luokat 0–9)

Iltapäivätoimintaa järjestetään niin kaupungin kuin järjestöjenkin puolesta kaikilla alueilla koulujen ja päiväkotien tiloissa.

Elokuusta 2020 alkaen entisten Linnalan, Tainionkosken ja Mansikkalan koulujen oppilaat aloittivat uudessa Mansikkalan koulukeskuksessa. Valmistuessaan syksyllä 2020 Mansikkalan koulukeskus oli Suomen suurin puukoulurakennus. Alvar Aallon suunnittelema Vuoksenniskan koulu valmistui perusremontista kesällä 2019, jolloin samalle mäelle rakennettiin lisää luokkatiloja. Uusi Kosken koulu on tarkoitus valmistua vuoden 2022 aikana.

Lukiokoulutusta seuraavissa yksiköissä:

• Imatran yhteislukio, tiloissa toimii myös Etelä-Karjalan IB-lukio sekä Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio.

Etelä-Karjalan ammattiopisto tarjoaa nuorille ammatillisia perustutkintoja. Alavaihtoehtoja on useita: hotelli- ja ravintola-ala, kotitalous, kuvataide, käsi- ja taideteollisuus, liiketalous, maatalous- ja puutarha-ala, tekniikka sekä terveys- ja sosiaaliala. Toimipisteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla sekä Ruokolahdella.

Lakkautettuja kouluja:

• Imatrankosken koulu (luokat 1–6)
• Itä-Siitolan koulu (luokat 1–6)
• Kaukopään koulu (luokat 1–6)
• Linnalan koulu (luokat 1–6)
• Meltolan koulu (luokat 1–6)
• Savikannan koulu (luokat 1–6)
• Sienimäen koulu (luokat 1–6)
• Tainionkosken koulu (luokat 1–6)
• Teppanalan koulu (luokat 1–6)
• Virasojan koulu (luokat 1–6)
• Tainionkosken koulun yläkoulu (luokat 7–9)
• Tainionkosken lukio
• Vuoksenniskan lukio

 

Kirjallisuus

Kaupunginkirjaston nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1986. Tuolloin pääkirjasto siirtyi Imatrankoskelta uuteen kulttuurikeskukseen Mansikkalaan. Lähialueen kunnilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, Heili, ja sama kirjastokortti käy koko alueella. Imatralla toimii lisäksi kaksi muuta lähikirjastoa Vuoksenniskalla ja Rajapatsaalla. Vuoksenniskalla ja Rajapatsaalla kirjastot sijaitsevat lähes taajamien keskustoissa.

Imatralaisista kirjailijoista tunnetuin lienee edesmennyt Hilja Valtonen. Osa Laila Hirvisaaren kirjoista sijoittuu Imatralle.

Musiikki

Imatran musiikkitarjontaa edustaa Imatran seudun musiikki-instituutti, joka vastaa Imatran kaupungin sekä Rautjärven ja Parikkalan kuntien musiikinopetuksesta. Opetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista ja sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta.

Musiikkitilaisuuksien järjestämiseen sopivat muun muassa Karelia-sali sekä Vuoksen itäpuolella sijaitseva Konserttihovi.

Tunnettuja imatralaisia yhtyeitä ja artisteja:

• Saska Helmikallio (tangokuningas 2005)
• Osmo's Cosmos -yhtye
• Scent of Flesh -yhtye
• Stressi-yhtye
• Twilightning -yhtye
• Taiska

Muuta kulttuuria

 

Kulttuuritalo Virta sijaitsee Mansikkalassa. Kulttuuritalossa toimivat kaupungin pääkirjasto, Imatran taidemuseo ja Imatran kaupunginmuseo. Virrassa on myös vilkasta näyttely- ja tapahtumatarjontaa. Erilaisia konsertteja, yleisöluentoja ja muita tilaisuuksia järjestetään kulttuuritalo Virran Karelia- ja Kaleva-saleissa. Kulttuuritalon yleisötiloissa järjestetään myös erilaisia vaihtuvia näyttelyjä.

Ritikanrannassa, Vuoksen rannalla, sijaitsee kesällä avoinna oleva Teollisuustyöväen asuntomuseo. Museo esittelee teollisuustyöväen asumiskulttuuria 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Museon päärakennus on harvoja säilyneitä teollisuustyöväen kasarmityyppisiä asuinrakennuksia. Pihapiirissä on myös kivestä muurattu talousrakennus, jota on aikoinaan käytetty työväen sauna-, pyykki- ja leivintupana.

Immolan varuskunnassa sijaitsee yleisölle avoinna oleva Rajamuseo, joka esittelee Rajavartiolaitoksen historiaa, Suomen rajojen historiaa ja rajajoukkojen toimintaa sotien aikana.

Imatralla valitaan joka vuosi uusi ”Imatran Inkeri” Imatra-päivänä.

Imatran pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla Vuoksen lohikeitto, kaurakiisseli ja mustikkakukko.

Vuonna 1986 Imatralla järjestettiin Asuntomessut, joiden teemana oli maatilarakentaminen. Messualue sijaitsee Niskalammella.

Teatteri Imatra, osana Imatran kaupungin kasvatus,-opetus- ja kulttuuritoimea, sijaitsee keskustassa, Kallenkujalla. Teatterissa on 173-paikkainen päänäyttämö ja 60-paikkainen pieni näyttämö. Teatterirakennus sisältää lisäksi kahvila-ravintolan. Viime vuosina teatteri on kasvattanut suosiotaan useilla menestysnäytöksillä; mm. Kruununpuisto-näytelmä (15 000 katsojaa) ja Sound of Music -musikaali (19 000 katsojaa). Teatterin omistuksessa on myös Valtionhotellin puistossa sijaitseva katettu kesäteatteri. Kesäteatterissa on järjestetty myös vuosina 2007, 2008 ja 2009 Hyväri Rock hyväntekeväisyysfestivaali.

Imatralainen Mustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys ry on järjestänyt vuodesta 2004 kansainvälistä Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalia. Tapahtuman ajankohta on heinäkuun viimeisellä viikolla. Esityksiä on Teatteri Imatrassa, Kulttuuritalo Virrassa ja Koskenpartaalla.

Lisäksi Imatralla toimii Vuoksenniskan nuorisoseuran alla pienempi harrastaja- ja nuorisoteatteri IRTI-Teatteri. IRTI-Teatteri tuottaa näytelmiä sisäteatteriin, että kesäteatteriin. Lisäksi teatterin toiminta on avointa kaikille teatteriharrastuksesta kiinnostuneille.

Imatran elokuvateatteri, Bio-Vuoksi, sijaitsee Vuoksenniskalla.

Katolinen kirkko

Imatra kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Luterilainen seurakunta

 

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Imatralla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Imatran seurakunta

Ortodoksinen kirkko

Imatralla toimii Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta. Seurakunnalla on Imatralla Pyhän Nikolaoksen kirkko ja seurakuntasali.

Herätysliikkeet

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus jonka kattojärjestöllä Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on paikkakunnalla Vuoksenniskan rukoushuone, jossa järjestetään jumalanpalveluksia. Muita kirkon sisäisiä herätysliikkeitä paikkakunnalla ovat lestadiolaiset esikoislestadiolaisuus, jolla on Imatralla oma rukoushuone, ja vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Imatran rauhanyhdistys, viidesläisyyttä edustaa paikkakunnalla Kansanlähetys, joka järjestää Imatralla myös opiskelijailtoja nimellä Kolme kohtaamista. Imatralla kokoontuu myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Joosuan seurakunta, joka kokoontuu Teppanalan rukoushuoneella.

Muut seurakunnat

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen lukeutuva Imatran helluntaiseurakunta, johon kuului vuonna 2011 230 jäsentä ja joka toimii Imatran lisäksi Ruokolahden ja Rautjärven alueella, sekä Suomen Adventtikirkon Imatran adventtiseurakunta.

 

 

Imatran kautta kulkee Koskenkylästä Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kautta Kajaaniin johtava valtatie 6. Tie on Imatran kohdalla moottoritie. Imatralla on Venäjälle kansainvälinen rajanylityspaikka, joka on myös Mikkelistä alkavan kantatien 62 päätepiste.

Karjalan rata kulkee Imatran kautta. Imatran rautatieasemalla on sekä matkustaja- että tavaraliikennettä. Imatran tavararatapihalta haarautuu myös Viipurin suuntaan Venäjälle johtava rata. Karjalan radan toisen raiteen rakentamisesta välille Luumäki-Imatra on suunniteltu. Venäläinen Lokakuun rautatiet on suunnitellut säännöllisen matkustajaliikenteen aloittamista Pietarin ja Imatran välillä. Kuitenkin Ukrainan sota lopetti suunnittelut toistaiseksi.

Lähin lentoasema on Lappeenrannassa sijaitseva Lappeenrannan lentoasema. Ryanair lentää Lappeenrannan kentältä useaan kohteeseen. Lisäksi kentältä on satunnaisia lentoja Kanariansaarille ja rahtilentoja Venäjälle. Imatralla on myös harrasteilmailun ja Rajavartiolaitoksen käytössä oleva Immolan lentokenttä.

Vuoksen ylittää Imatralla viisi siltaa: Tainionkosken silta, Mansikkakosken silta, kaksikerroksinen Mansikkakosken ratasilta, jossa nimestään huolimatta on myös maantieosa,kaksiraiteinen Mansikkakosken uusi ratasilta sekä Imatrankosken silta.

Imatralla on lähinnä metsäteollisuuden tarpeisiin tavarasatama, Vuoksen satama.

Immolan lentokenttä

Immolan lentokenttä (ICAO: EFIM) on Imatralla, Ensimmäisellä Salpausselällä, noin yhdeksän kilometriä Imatrankoskelta koilliseen sijaitseva lentokenttä.

Immolan lentokentän suunnittelu aloitettiin vuonna 1933, ja kenttä valmistui vuonna 1936. Ennen toista maailmansotaa sekä sodan aikana Immolassa oli Suomen ilmavoimien tukikohta. Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vieraili Immolassa 4. kesäkuuta 1942 tullessaan onnittelemaan Suomen marsalkkaa, C. G. E. Mannerheimiä tämän 75-vuotispäivänä. Jatkosodan lopulla, kesällä 1944 saksalainen lento-osasto Kuhlmey toimi pääosin Immolasta käsin.

Välimatkoja

Imatralla on monia liikuntapaikkoja niin sisällä kuin ulkona. Mansikkalassa on suurin osa kaupungin urheilupaikoista, kuten vuonna 1966 valmistunut Imatran uimahalli, joka antaa hyvät mahdollisuudet niin kunto- kuin virkistysuintiinkin. Uimahallin peruskorjaus valmistui elokuussa 2004. Uimahallin yhteydessä sijaitsee Imatran urheilutalo (1986), jossa on 1 200 katsojan palloiluhalli, judosali, nyrkkeilysali, painisali, kuntosali, voimistelusali ja 22 pukuhuonetta. Rakennuksessa on myös kahvila, kampaamo ja 10-ratainen yksityinen keilahalli, jonka välittömässä läheisyydessä on minigolf- ja frisbeegolfradat. Kompleksia täydentävät laajat pysäköintitilat. Imatran Pallo-Veikot pelaa miesten pesäpallon pääsarjassa Superpesiksessä. Kotiottelunsa Pallo-Veikot pelaa Ukonniemen stadionilla. Imatralla on pelattu miesten pesäpallon Itä–Länsi-ottelu vuosina 1979, 1989 ja 2017.

Karhumäellä sijaitsee uusi Imatran jäähalli, jossa pelaa Mestis-joukkue Imatran Ketterä nuoriso-osastoineen, sekä vuonna 1951 valmistunut Karhumäen keskusurheilukenttä, joka kattaa jalkapallokentän, heitto- ja hyppylajien harjoituspaikat, huoltorakennuksen ja suuren katsomon. Kentän ympäristössä on myös lukuisia tenniskenttiä ja jousiammuntarata sekä laaja, valaistu kuntorataverkosto. Keskusurheilukenttää on myös korjattu ja kunnostettu historiansa varrella monia kertoja, viimeksi vuonna 2002, kun juoksuratojen pinnat uusittiin. Vuonna 2007 Imatralle avattiin uusi tekonurmikenttä vanhan Karhumäen hiekkakentän tilalle. Lisäksi Vuoksenniskalla ja Imatrankoskella sijaitsevat suuret urheilukentät, joilla Imatran Palloseura ja FC PaSa harjoittelevat. Imatrankoskella sijaitsee lisäksi Anna Lahtisen perustama ja johtama Tanssistudio Jami, joka järjestää vuosittain kevätnäytöksen kulttuurikeskuksen Karelia-salissa.

Kaupungin uimarannat sijaitsevat Ukonniemessä, Lempeenlietteessä, Hosseinlahdella, Mellonlahdella, Varpasaaressa ja Immalanjärvellä. Immolassa sijaitsee purjelentoon ja muuhun vapaa-ajan ilmailuun tarkoitettu lentokenttä. Liikuntapaikkoja täydentävät lukuisat kuntoradat, koulujen liikuntasalit, urheilukentät ja mahdollisuus kalastaa niin Vuoksella kuin Saimaalla ja lukuisilla pienemmillä lammilla ja järvillä. Vesistön ympäröimässä kaupungissa on harrastettu vesiurheilua vuosien saatossa aina kalastuksesta vesilautailuun ja nykyisinkin kattavat vesiurheilu aktiviteetit tarjoaa Vuoksen kalastuspuisto ja Wake Park Imatra Varpasaaressa.

Vuosina 1964–1982 Imatralla ajettiin MotoGP-kilpailu Imatranajo. 2000-luvulla on järjestetty muutamana vuonna Muistojen Imatranajo -näytösajotapahtuma. Kilvanajo Imatran katuradalla alkoi uudestaan vuonna 2016 International Road Racing Championship -sarjan osakilpailuna.

1. Stora Enson Imatran tehtaat 1300
2. Imatran kaupunki 716
3. Ovako Imatra Oy Ab 530
4. Kaakkois-Suomen rajavartiosto 248
5. VR Group 241
6. Etelä-Karjalan Osuuskauppa 168
7. Tieto Oyj 137
8. Imatran seurakunta 107
9. Imatran kylpylä 105
10. Rakennusliike Evälahti Oy 103

Ystävyyskaupungit:

•   Ludvika, Ruotsi
•   Salzgitter, Saksa
•   Zvolen, Slovakia
•   Tihvinä, Venäjä (yhteistyö jäädytetty 2022 alkaen Venäjän hyökkäyssodasta johtuen)
•   Szigetvár, Unkari
•   Narva-Jõesuu, Viro
•   Jiaxing, Kiina

Sisarkaupungit:

•   Beihai, Kiina

Yhteistyökaupungit:

•   Nizhyn, Ukraina
•   Svetogorsk eli Enso, Venäjä (yhteistyö jäädytetty 2022 alkaen Venäjän hyökkäyssodasta johtuen)

• Saimaankaupunki
• Luettelo Imatran julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Luettelo tunnetuista imatralaisista

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Imatra Wiki Commonsissa

• Imatran kaupungin sivusto
• Tilastokeskus – Imatran avainluvut
• goSaimaa.com-matkailusivusto
• Korjonen-Kuusipuro, Kristiina: Voimaa vuoksesta. Tekniikan Waiheita, , 25. vsk, nro 3, s. 5–15. Helsinki: Tekniikan Historian Seura ry.. ISSN 0780-5772. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 16.3.2020.

Kirjallisuutta

• Kalevi Heitto (toim.): Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin. Imatra: Kanta-Imatra Seura, 1973. ISBN 951-99500-6-0.
• Sven Hirn: Imatran tarina – matkailuhistoriamme valtaväylältä. Imatra: Kanta-Imatra Seura, 1978. ISBN 951-99175-6-X.
• Mikko Pärssinen (toim.): Imatran rannoilta. Imatra: Kanta-Imatra seura, 1979 (2. painos).
• Anu Talka (toim.): Imatran kirja. Jyväskylä: Gummerus, 1997. ISBN 951-97722-0-0.
• Leena Valtonen ja Imatran Seudun Kotitalousopettajat: Maisemia ja makuelämyksiä Vuoksen varrelta. Imatra: Imatran Seudun Kotitalousopettajat ry, 1996. ISBN 952-90-8257-6.

Romaaneja:

• Laila Hirvisaari: Kruununpuisto (2005)
• Laila Hirvisaari: Myrskyn edellä (2006)
• Laila Hirvisaari: Grand Hotel (2007)
• Laila Hirvisaari: Vuoksen helmi (9/2008)