Loimaa: Kaupunki Varsinais-Suomen maakunnassa

ruots. Loimijoki) on Varsinais-Suomessa sijaitseva kaupunki ja Loimaan seutukunnan keskus. Loimaan kunta yhdistettiin silloiseen Loimaan kaupunkiin 1. tammikuuta 2005, jolloin Loimaan vaakunaksi tuli entisen Loimaan kunnan vaakuna. Alastaro ja Mellilä liitettiin Loimaaseen 1. tammikuuta 2009, jolloin kaupunki sai nykyiset rajansa. Metsämaa on liitetty Loimaan kuntaan jo vuonna 1976. Loimaan naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Koski Tl, Marttila, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Somero, Säkylä ja Ypäjä.

Loimaa
vaakuna	sijainti
Loimaan rautatieasemalla pysähtyvät kaikki rataosan junat.
Sijainti	, 023°03′30″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Loimaan seutukunta
Kuntanumero	430
Hallinnollinen keskus	Loimaan keskustaajama
Perustettu	1921
– kaupungiksi	1969
Kuntaliitokset	Loimaan kunta (2005) Mellilä (2009) Alastaro (2009)
Kokonaispinta-ala	851,85 km² 135:nneksi suurin 2022
– maa	848,06 km²
– sisävesi	3,79 km²
Väkiluku	15 420 71:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	18,18 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	13,6 %
– 15–64-v.	55,7 %
– yli 64-v.	30,7 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	94,2 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	5,6 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	9,5 % (2013)
Kaupunginjohtaja	Jari Rantala
Kaupunginvaltuusto	37 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Kok.  • PS  • MLYL  • Vas.  • SDP  • KD	11 6 6 5 4 4 1
www.loimaa.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Loimaan seutukuntaan kuuluvat Loimaan lisäksi Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, ja Pöytyä. Näistä Aura ja Pöytyä ovat Turun työssäkäyntialuetta, ja myös Kosken ja Marttilan suhde Loimaaseen on enemmän hallinnollinen kuin toiminnallinen. Vahvemmin Loimaan vaikutuspiirissä ovat Oripää ja itäinen naapuri Ypäjä, joka kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan ja Forssan seutukuntaan.

Maisemat Loimaalla ovat suurelta osin savitasankoa, josta suuri osa on raivattu pelloksi. Vaihtelua maisemaan tuovat kaksi harjujaksoa, saveen uurtuneet jokiuomat, kalliosydämiset moreenimäet ja paikoin suot, joihin kuuluu muun muassa Eksyssuo Kosken, Someron ja Ypäjän rajalla. Laaksoista toinen seurailee Loimaan rajoja lännessä ja toinen pohjoisessa, entisen Metsämaan kunnan alueella, missä pinnanmuodot ovat hieman länttä vaihtelevampia. Pohjoisessa valtatie 2 kulkee pitkin harjua noin 15 kilometrin matkan Humppilan Venäjän ja Loimaan Leppijärven välillä. Kantatien 41 varrella Alastaron länsiosassa maisemaa hallitsee Koskelta ja Mellilästä Säkylään ulottuvaan harjujaksoon liittyvä Virttaankankaan harjualue.

Loimaan keskustan, Hirvikosken ja Alastaron taajamien läpi virtaa Tammelasta alkunsa saava ja Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Loimijoki, jonka vesi on alueen savimaiden takia väriltään ruskeaa. Alastarolla siihen laskee Loimaan pohjoisosien ja Metsämaan kirkonkylän halki virtaava Loimijoen suurin sivujoki Kojonjoki, joka saa alkunsa Forssan Koijärvestä. Etelästä Loimijokeen laskee Alastarolla Mellilästä alkunsa saava Niinijoki ja lähellä Hirvikoskea Loimaan Joenperän kylästä alkunsa saava Petäjoki. Järviä on vain muutamia lähinnä harjujen liepeillä.

 

 

 

Historiallisesti Loimaa on osa Satakuntaa, ja maakuntansa reuna-alueena se asutettiin suhteellisen myöhään. Aina 1800-luvulle asti se oli talonpoikainen maanviljelysalue, jossa ei ollut juurikaan muita elinkeinoja tai teollisuutta.

Kun Turku–Toijala-rautatie valmistui vuonna 1876, se antoi piristysruiskeen koko Loimaan seudulle. Rautatie toi mukanaan uutta taloudellista toimintaa, joka sysäsi teollisuuden kehittymisen alkuun. Loimaalle rakennettiin rautatieasema heti radan valmistumisen yhteydessä, ja sen ympärille kasvoi 1900-luvun alkuun mennessä kaupungin nykyinen keskusta. Loimaan asemanseutu erotettiin omaksi kauppalakseen vuonna 1921 ja se sai kaupunkioikeudet vuonna 1969. Samoihin aikoihin valmistui myös nykyinen valtatie 9. Valtatie 2 kulki ennen nykyisen linjauksensa valmistumista Loimaan keskustan kautta.

Viimeistään rautatie liitti historiallisesti Satakuntaan kuuluneen Loimaan entistä enemmän Turun vaikutuspiiriin niin, että Loimaa on Suomen nykyisessä maakuntajaossa jo vakiintunut osa Varsinais-Suomea. Lienee mahdotonta määritellä tarkalleen sitä, milloin Loimaa on ”siirtynyt” maakunnallisesti Satakunnasta osaksi Varsinais-Suomea. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa mainitaan jokseenkin ristiriitaisesti, että (silloinen) Loimaan kauppala kuuluu Ala-Satakuntaan, mutta (silloinen) Loimaan maalaiskunta sen sijaan Varsinais-Suomeen.

Samassa teoksessa Loimaan ruotsinkieliseksi nimeksi mainitaan Loimijoki. Nimi perustuu Loimaan seudulla virtaavaan samannimiseen jokeen. Nykyään Loimaalla ei kuitenkaan ole enää virallista ruotsinkielistä nimeä.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako vastaa tilannetta 1. tammikuuta 2017, eli luvuissa ovat mukana myös Loimaaseen liitetyt Loimaan kunta, Alastaro ja Mellilä.

Ikäjakauma

Vuonna 2015 kaikkien Loimaan kaupungin asukkaiden keski-ikä oli 46 vuotta. Postinumeroalueittain katsottuna iäkkäimmät asukkaat väkilukuun suhteutettuna olivat Orisuon alueella, jossa keski-ikä on keski-ikä 53 vuotta. Asukkaista nuorimmat elävät Kojonkulman alueella, jossa keski-ikä on 40 vuotta.

Maahanmuutto

Vuonna 2018 Loimaalla asui noin 500 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä tarkoittaa 3 % osuutta koko väestöstä. Suurimpia etnisiä ryhmiä olivat Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet (n. 160 henkilöä) ja virolaiset (n. 110 henkilöä).

Loimaan keskustassa on palveluita ja kerrostaloja, mutta kävelymatkan päässä keskustasta alkavat omakotitalot. Jonkin verran ydinkeskustaa on hiljentänyt suurmyymälöiden nouseminen keskustan länsilaidalle Turusta Tampereelle johtavan valtatie 9:n varteen. Syksyllä 2012 alueella avattiin Prisma ja K-Citymarket.

Terveyspalvelut

Loimaan pääterveysasema sijaitsee kaupungin keskustassa. Terveysasemia on lisäksi Alastarolla, Mellilässä ja Hirvikoskella. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alainen Tyks Loimaan sairaala toimii keskustassa pääterveysaseman yhteydessä.

Koulutus

Vuonna 2022 perusopetukseen osallistuu Loimaalla noin 1 530 oppilasta. Kaupungin oppilaitoksiin kuuluvat kuusi ala-astetta (Asemanseudun koulu, Kauhanojan koulu, Keskuskoulu, Kirkonkylän koulu, Metsämaan koulu ja Niinijoen koulu) sekä kaksi yläastetta (Puistokadun koulu ja Hirvikosken yhtenäiskoulu). Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novidan alaisia oppilaitoksia ovat Loimaan lukio sekä useasta eri toimipisteestä muodostuva Loimaan aikuis- ja ammattiopisto. Muita opetuksen tarjoajia ovat Loimaan evankelinen kansanopisto sekä Loimaan Seudun Musiikkiopisto, joka järjestää musiikin ja tanssin perusopetusta.

Alueen urheiluseuroista tunnetuimpiin kuuluvat Lentopallon Mestaruusliigassa pelaava Hurrikaani-Loimaa, Ykköspesis-seura Loimaan Palloilijat ja Korisliigassa pelaava Loimaan Korikonkarit. Muita loimaalaisia seuroja ovat Loimaan Jankko, jonka toimintaan kuuluu yleisurheilu, hiihto, ampumahiihto, suunnistus ja lentopallo, jääkiekkoseura Loimaan Rockets sekä lähinnä yleisurheilusta ja voimailusta tunnetut Loimaan Leisku ja Loimaan Voima.

Tuulensuun kaupunginosassa sijaitsevassa urheilukeskuksessa on muun muassa kaupungin liikuntahalli, jäähalli, pesäpallo- ja jalkapallostadionit.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Loimaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Loimaan seurakunta
  • Alastaron kappeliseurakunta
  • Mellilän kappeliseurakunta
  • Metsämaan kappeliseurakunta

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Loimaan kaupungin nykyisellä alueella:

• Alastaron seurakunta (liitetty Loimaan seurakuntaan 2009)
• Kanta-Loimaan seurakunta (yhdistetty Loimaan kaupunkiseurakunnan kanssa Loimaan seurakunnaksi 2005)
• Loimaan kaupunkiseurakunta (yhdistetty Kanta-Loimaan seurakunnan kanssa Loimaan seurakunnaksi 2005)
• Mellilän seurakunta (liitetty Loimaan seurakuntaan 2009)
• Metsämaan seurakunta (liitetty Kanta-Loimaan seurakuntaan 2000)

Herätysliikkeet sekä muut kirkko- ja uskontokunnat

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhan Loimaan, Mellilän ja Alastaron alueilla evankelisuus, jonka lisäksi vanhoillislestadiolainen Forssa-Loimaan Rauhanyhdistys toimii Loimaalta käsin. Paikkakunnalla on myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta.

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Loimaan helluntaiseurakunta. Lisäksi Suomen vapaakirkon Forssan vapaaseurakunnalla on säännöllistä toimintaa Loimaalla. Suomen ortodoksisen kirkon Turun ortodoksinen seurakunta järjestää Loimaalla jumalanpalveluksia.

Muita uskontokuntia edustavat ainakin Jehovan todistajat, joilla on Loimaalla seurakunta sekä buddhalaisuus, jota edustavalla Buddhalainen Dharmakeskus -yhteisöllä on Tiibetin taiteen keskus -niminen retriittikeskus Alastaron Ylhäisissä.

Kaupunginosat

Loimaalla on seuraavat kaupunginosat:

Näiden lisäksi on olemassa 5. kaupunginosa ja 14. kaupunginosa, joille ei ole annettu muuta nimeä.

Maarekisterikylät

Loimaalla

Juva, Kemppilä, Mäenpää, Peltoinen, Vesikoski

Loimaan kunnassa

Alastaron Mäenpää, Eura, Haara, Haaroinen, Haitula, Hartoinen, Hattula, Hirvikoski, Hurskala, Inkilä, Joenperä, Karhula, Karsattila, Kauhanoja, Kesärlä, Klokkarla, Kojonperä, Krekilä, Kuninkainen, Kurittula, Kuttila, Köyliö, Lappijoki, Levälä, Lähde, Niemi, Onkijoki, Pahikainen, Pappila, Pappinen, Piltola, Puujalkala, Raikkola, Seppälä, Sieppala, Torkkala, Vesikoski, Vilvainen

Alastarolla

Anninen, Auvainen, Hennijoki, Hintsala, Ilola, Kankare, Kojo, Koski, Lauroinen, Mälläinen, Männistö, Mökköinen, Niinijoensuu, Oripää, Pispala, Reitola, Sikilä, Suutarla, Tammiainen, Vahvala, Vammala, Virttaa, Vuolle, Vännilä, Ämmäinen

Mellilässä

Isoperä, Mellilä, Pesänsuo, Vähäperä

Metsämaalla

Kallio, Korpi, Majanoja, Metsämaa.

Kulmakuntia

Kulmakuntia, jotka eivät ole kyliä mutta ovat esimerkiksi entisiä tai nykyisiä kyläkeskuksia tai koostuvat useasta kylästä, ovat esimerkiksi Kojonkulma, Haara-Onkijoki, Niinijoki ja Orisuo. Näihin rinnastuvat kylistä muodostuneitten kyläkeskusten vaikutusalueet, joihin kuuluu myös ympäröiviä kyliä.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Loimaalla oli 16 150 asukasta, joista 10 726 asui taajamissa, 5 282 haja-asutusalueilla ja 142:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Loimaan taajama-aste on 67,0 %. Loimaan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 1960 väestönlaskennassa taajamiksi laskettiin myös Loimaan maalaiskunnan kirkonkylä ja Metsämaan kirkonkylä. Hirvikoskena tunnettu Loimaan maalaiskunnan kirkonkylä on sittemmin kasvanut yhteen Loimaan kaupungin keskustaajaman kanssa.

Nähtävyyksiä

• Alastaron kirkko
• Alastaron moottorirata
• Alpo Jaakolan patsaspuisto
• Harjureitti
• Kanniston kotieläintila
• Kanta-Loimaan kirkko
• Krekilän mylly
• Loimaan Kaupunginkirkko
• Loimaan kotiseutumuseo
• Loimaan taidetalo
• Mellilänjärvi
• Mellilän kirkko
• Metsämaan kirkko
• Suomen maatalousmuseo Sarka
• Vesikosken mylly
• Virttaan kirkko

Tapahtumia

Kaupungin musiikkitapahtumista merkittävimpiä ovat kesällä järjestettävät Kuissi Rock ja Sillanalusrock. Loimaan Rompepäivät joka elokuun ensimmäisenä lauantaina on valtakunnallisesti suurimpia kirpputoritapahtumia. Kylien tapahtumiin lukeutuvat muun muassa Kauhanojan Pajapäivät, Kojonkulman Elotori, Metsämaan Pyramidipiknik, Alastaron Kuutamokeikka ja Mellilän Melliläpäivä.

Media

Loimaan Lehti on kolme kertaa viikossa ilmestyvä paikallislehti, jonka levikki vuonna 2010 oli 8 717. Lehden päätoimittajana toimii Kati Uusitalo, ja Loimaan Lehden ilmestymisalueeseen kuuluvat kaupungin lisäksi Oripää, Ypäjä, Humppila, Punkalaidun sekä entinen Vampulan kunta, joka liitettiin Huittisiin vuonna 2009.

Kulttuuriympäristöjä

Loimaan alueella on neljä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Huovintie, Loimaan rautatieasema, Kanta-Loimaan kirkko ja pappila sekä Vesikosken historiallinen tehdasalue.

Loimaa populaarikulttuurissa

• Loimaa on mukana vuonna 2008 julkaistussa Monopoly – Tässä ja nyt – Suomi -lautapelissä. Kiinteistöpeliruudussa ja pelin kotelossa on kuva Kanta-Loimaan kirkosta. Loimaa on pelissä sijoitettu viidenneksitoista arvokkaimmaksi kiinteistöksi, ja tarkoittaa että Loimaa oli viidestoista äänestyksessä, jossa pelaajat saivat äänestää. Arvokkain ja eniten äänestetty oli Turenki. Loimaa on pelissä oman värisarjansa arvokkain, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan kanssa. Loimaa on Monopolyn tavalliseen suomalaiseen versioon verrattuna Kaisaniemenkadun kohdalla laudasta.
• Komediasarja Fakta homma kuvaa kahden loimaalaisen pariskunnan, Kaakkojen ja Kaasisten elämää. Tosin Loimaata ei nähdä sarjassa, sillä se on kuvattu Tampereella.

Loimaan ystävyyskaupunkeja ovat:

•   Islanti: Mosfellsbær
•   Norja: Frogn
•   Norja: Skien
•   Ruotsi: Ragundan kunta
•   Ruotsi: Uddevallan kunta
•   Ruotsi: Åmålin kunta
•   Tanska: Grenaa
•   Tanska: Thisted
•   Venäjä: Staraja Russa (Yhteistyö on jäissä toistaiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.)
•   Viro: Jõhvi
•   Viro: Türi

Loimaan, Uddevallan, Thistedin, Skienin ja Mosfellsbærin muodostama ystävyyskaupunkien sopimus on Pohjoismaiden vanhin.

Vuonna 2015 Loimaan evankelisen kansanopiston tiloihin Hirvikoskelle perustettiin alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Vuonna 2022 samaiselle opistolle on perustettu Ukrainan sotaa paenneiden ukrainalaisten ja venäläisten vastaanottokeskus. Tammi-maaliskuun 2023 aikana kotikuntaa on hakenut Loimaalta 54 ukrainalaista.

Alastarolle oli tarkoitus avata vuoden 2016 aikana vastaanottokeskus, mutta hanke on jäissä toistaiseksi.

Välimatkoja

•   Helsinkiin 150 km
•   Turkuun 65 km
•   Tampereelle 100 km
•   Hämeenlinnaan 106 km
•   Poriin 112 km
•   Forssaan 37 km

Lähikunnat

•   Auraan 35 km
•   Oripäähän 22 km
•   Säkylään 46 km
•   Urjalaan 40 km
•   Ypäjälle 20 km

• Luettelo Loimaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Luettelo tunnetuista loimaalaisista

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Loimaa Wiki Commonsissa

• Loimaan kaupunki
• Tilastokeskus: Loimaan avainluvut
• Loimaan seutukunta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Loimaan taidemuseo

Karttoja

• Senaatin kartasto 1:21 000. XIII.20. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, 1882. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)
• Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:4 Loimaa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1927. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)