Akne: Ihotauti

Yhteistä kuitenkin on, että tali ei pääse erittymään vapaasti pois talirauhasesta, jolloin talirauhanen tulehtuu. Akne ilmenee ihossa komedoina (mustapäinä tai valkopäinä), punaisina näppylöinä tai märkänäppylöinä eli finneinä ja vaikeimmissa tapauksissa tulehtuneina onteloina ja arpimuodostumina. Joka kymmenellä on vaikea akne. Kohdealueina ovat yleensä kasvot, hartiat, rinta ja selkä. Aknesta kärsivien ihon on todettu vanhenevan muita hitaammin.

Puberteetin alkaessa useimpien rauhasten toiminta lisääntyy, jolloin myös talirauhaset erittävät iholle tavallista enemmän talia. Tämä erite on nyt myös jähmeämpää. Tali tukkii ihohuokoset aiheuttaen niiden laajenemisen ja lisäten samalla infektion mahdollisuutta. Vaikeissa tapauksissa yläruumiin ja kasvojen iho saattaa vaurioitua pahasti ja muodostuu pysyviä arpia. Tämän vuoksi on tärkeää, että hoito aloitetaan jo ensioireiden ilmaantuessa.

Akne alkaa tavallisesti murrosiän aikana. Häiriö saattaa olla lievä ja kestää vain lyhyen aikaa tai se voi olla vaikea ja pitkäaikainen. Neljä viidestä teini-ikäisestä kärsii aknesta muodossa tai toisessa. Akne voi olla myös aikuisiän sairaus. Naisista noin viisi prosenttia ja miehistä kaksi prosenttia kärsii aknesta vielä keski-iässäkin. Osa ihmisistä kärsii aknesta koko elämänsä ajan.

Syyt akneen voivat olla perinnöllisiä tai hormonaalisia. Syvä akne johtuu aina hormoneista, jotka voivat aktiviotua esimerkiksi nopean lihomisen tai laihtumisen yhteydessä. Aknen perimmäisenä syynä pidetään bakteeria nimeltä propionibacterium acnes.

Sokerin ja rasvan yhdistelmää sisältävien ruokien nauttiminen lisää akneoireita keskimäärin 50 prosentilla. Aknea voivat aiheuttaa myös jotkin lääkkeet, kloori ja öljy ja tupakointi.

Lievän aknen hoitoon voidaan käyttää myös sisäisesti A-vitamiinin johdosta, tretioniinia, antibioottia ja atselaiinihappoa, joiden vaikutus perustuu talirauhastiehyeissä olevien tukkeutumien eli komedojen ("mustapäät") sulattamiseen. Ulkoisesti otettavien aknelääkkeiden teho vaikuttaa hitaasti ja vaikutus saattaa näkyä vasta kuukausien päästä.

Vaikeimmat aknetapaukset kuuluvat lääkärin hoitoon. Vaikeamman aknen hoidossa käytetään sisäisesti otettavia lääkkeitä, esimerkiksi tetrasykliini-, lymesykliini- ja erytromysiini-antibiootteja. Lääkkeitä otetaan 3–6 kuukautta. Naisille on mahdollista antaa akneen myös hormonaalista hoitoa. Miehille ei ole löydetty sopivia hormonihoitokeinoja.

Vaikean aknen hoidossa voidaan käyttää suun kautta otettavaa isotretinoiinia, jonka avulla akne on mahdollista parantaa. Lääkettä käytetään silloin kun muut hoitokeinot eivät ole tehonneet. Itsemurhariskin on todettu lisääntyvän isotretinoiinihoidon aikana. Täysin varmaa ei kuitenkaan ole, onko syynä isotretinoiini vai itse akne. Potilaita on kuitenkin seurattava vielä hoidon päättymisen jälkeenkin. Isotretinoiinin sivuvaikutuksista vaarallisin on sikiövaurio, jos potilas tulee raskaaksi hoidon aikana. Maksavauriotkin ovat mahdollisia.

Aknen hoitoon on olemassa monenlaisia tuotteita lähinnä ihon puhdistukseen ja näppyjen peittämiseen. Lääkärin lääkemääräyksellä saa tehokkaampia reseptilääkkeitä, tablettimuotoisia antibiootteja ja paikallishoitoja, kuten paikallisretinoideja eli A-vitamiinijohdoksia ja klindamysiinivalmisteita.

Jos akne on arpeuttanut ihoa, vahinkoja voi yrittää korjata lääketieteellisin ja kirurgisin keinoin.

• Klooriakne

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akne.

• Terveyskirjasto.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Acne vulgaris (englanniksi)