Salome Zurabišvili: Georgian presidentti vuodesta 2018

Salome Zurabišvili (ransk.

18. maaliskuuta 1952, Pariisi, Ranska) on ranskalais-georgialainen poliitikko ja entinen diplomaatti ja Georgian nykyinen presidentti vuodesta 2018. Hän oli Georgian ulkoministeri 2004–2005.

Salome Zurabišvili
Zurabišvili vuonna 2022
Zurabišvili vuonna 2022
Salome Zurabišvili: Tausta ja yksityiselämä, Ura Ranskassa, Poliittinen ura Georgiassa Georgian 5. presidentti
16. joulukuuta 2018–
Edeltäjä Giorgi Margvelašvili
Henkilötiedot
Syntynyt18. maaliskuuta 1952 (ikä 72)
Ranska Pariisi, Ranska
Kansalaisuus Georgia georgialainen
Ranska ranskalainen (–2018)
Puoliso Nicolas Gorjestani (vih. 1981; ero 1992)
Janri Kashia (vih. 1993; k. 2012)
Lapset 2
Tiedot
Puolue sitoutumaton
Koulutus Institut d’études politiques de Paris
Columbian yliopisto
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
salome.ge

Tausta ja yksityiselämä

Zurabišvili syntyi Pariisissa georgialaisten emigranttien perheeseen. Hänen äitinsä Zeinab Kedia oli avioliiton kautta sukua Georgian demokraattisen tasavallan ensimmäiselle pääministerille Noe Ramishvilille. Hän kävi parhaita ranskalaisia kouluja, kuten Sciences Pota ja aloitti maisterin tutkinnon opiskelun Columbian yliopistossa New Yorkissa vuosina 1972–1973 jossa samalla kursilla oli myös Zbigniew Brzezinski.

Zurabišvili on ollut naimisissa kahdesti: ensimmäinen avioliitto oli Nicolas Gorjestanin kanssa. Zurabišvilin mukaan avioliitto päättyi erimielisyyksien takia, mutta hänellä on ystävälliset välit entiseen mieheensä. Tästä avioliitosta Zurabišvililla on myös kaksi lasta: yksi tytär ja yksi poika. Vuonna 1993 Zurabišvili meni naimisiin toisen kerran Janri Kashian kanssa, mutta jäi leskeksi vuonna 2012 miehensä kuoltua. Zurabišvilin serkku Hélène Carrère d'Encausse on arvostettu ranskalais-georgialainen historioitsija, joka toimii Ranskan akatemian johtajana. Zurabišvilin tytär Kethevane Gorjestani toimii France 24 -kanavan toimittajana, ja on vuodesta 2022 lähtien toiminut kanavan Valkoisen talon kirjeenvaihtajana.

Georgian ja ranskan lisäksi Zurabišvili osaa myös sujuvaa englantia sekä jonkin verran italiaa.

Ura Ranskassa

Zurabišvili jätti opiskelun kesken ja meni Ranskan ulkoministeriön palvelukseen. Hän oli lähettiläänä Roomassa, New Yorkissa YK:ssa, ETYJissä Wienissä, Tšadissa ja Natossa sekä WEU:ssa Brysselissä. Hän vieraili Georgiassa ensimmäisen kerran 1986.

Zurabišvili oli Ranskan Kansallisen puolustuksen direktoraatin kansainvälisten ja strategisten asioiden osaston johdossa 2001–2003, kunnes hänet nimitettiin lähettilääksi Georgiaan 2003. Vuosina 2006–2015 hän toimi myös kansainvälisten suhteiden apulaisprofessorina Pariisissa. Vuosina 2010–2015 Zurabišvili johti myös YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttomaa ryhmää, joka valvoi Iranille asetettuja pakotteita.

Zurabišvili ilmoitti erostaan Ranskan palveluksesta ja jäi Georgian politiikkaan.

Poliittinen ura Georgiassa

Presidentti Mikheil Saakašvili nimitti Zurabišvilin ulkoministeriksi maaliskuussa 2004. Hänet kuitenkin erotettiin 19. lokakuuta 2005 parlamentin kanssa syntyneiden erimielisyyksien vuoksi. Zurabišvili arvosteli Saakašvilia myös nepotismista.

Sittemmin Zurabišvilista on tullut Saakašvilin vastaisen liikkeen johtohahmo. Marraskuussa 2005 hän perusti Salome Zurabišvilin liikkeen ja tammikuussa 2006 Georgian tie -puolueen (georg. საქართველოს გზა, Sakartvelos gza).

Presidenttinä

Elokuussa 2018 Zurabišvili ilmoitti, että on luopunut Ranskan kansalaisuudestaan voidakseen asettua ehdolle Georgian presidentinvaaleissa.

Hänet valittiin Georgian presidentiksi marraskuussa 2018. Hänen ääniosuutensa oli 59,52 prosenttia, ja hän astui virkaan 16. joulukuuta 2018. Tämä oli viimeinen kerta kun Georgian presidentti valittiin suoralla kansanvaalilla. Zurabišvili oli ehdolla riippumattomana ehdokkaana, mutta Georgialainen unelma -puolue antoi hänelle tukensa vaaleissa.

Zurabišvili kieltäytyi ottamasta vastaan presidentin 6900 larin kuukausipalkkaa. Hän nostaa sen sijaan Ranskassa ansaitsemaansa eläkettä, jonka suuruudesta ei ole täyttä varmuutta.

Toukokuussa 2022 Zurabišvili sanoi DW:n haastattelussa, että Georgia noudattaa täysimääräisesti Venäjälle asetettuja pakotteita. Hän myös sanoi, että Georgian tulisi päästä sekä EU:n että Naton integraatioon kiinni nopeammin. Hän tiedosti sen, ettei maa täytä vielä täysin kaikkia vaatimuksia, muttei ole kuitenkaan pahimmasta päästä ottaen huomioon maan historian.

Viraltapanosyytteet

Syyskuussa 2023 Georgialainen unelma -puolueen johtaja Irakli Kobakhidze ilmoitti, että puolue aloittaisi viraltapanomenettelyn Zurabišviliä vastaan. Zurabišviliä syytettiin perustuslain 52. artiklan rikkomisesta, minkä mukaan presidentti saa edustaa Georgiaa ulkomailla ainoastaan maan hallituksen luvalla. Georgian EU-jäsenyyttä kannattavan Zurabišvilin valtiovierailut EU-maihin katsottiin luvattomiksi, mikä johti perustuslain 52. artiklan rikkomiseen. Georgian perustuslaillinen tuomioistuin päätti 1. lokakuuta 2023 äänin 6–3, että oikeudenkäynti presidenttiä vastaan voidaan aloittaa. Jotta presidentti voidaan panna viralta, parlamentissa tarvitaan tälle vähintään 100 edustajan tuki. Parlamentti äänesti asiasta 18. lokakuuta, jolloin viraltapanoa kannatti 86 edustajaa, eikä Zurabišviliä siksi voitu panna viralta.

Poliittisia kantoja

Zurabišvili on vastustanut suoria neuvotteluja Venäjän johdon kanssa, toisin kuin muut oppositiojohtajat Nino Burdžanadze ja Zurab Nogaideli.

Kun Tbilisissä järjestettiin Georgian ensimmäinen pride-kulkue vuonna 2019 Zurabišvili asettui tukemaan paikallista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöä huolimatta siitä, että muut Georgian hallituksen edustajat olivat ehdottaneet tapahtuman perumista siihen kohdistuneiden väkivaltauhkauksien takia. Zurabišvili sanoi: "minä olen kaikkien presidentti riippumatta näiden seksuaalisesta suuntautumisesta tai uskonnollisesta vakaumuksesta. Ketään ei tulisi syrjiä. Minun täytyy myös painottaa, että maallamme on jo tarpeeksi ongelmia emmekä tarvitse yhtään uusia provokaatioita kummaltakaan puolelta HLBT-väittelyä".

Zurabišvili ja muut oppositiopolitiikot ovat kannattaaneet Georgian valtiomuodon muuttamiseksi perustuslailliseksi monarkiaksi Bagrationi-dynastian alaisuuteen, jota myös Georgian ortodoksisen kirkon patriarkka Ilia II, on kannattanut.

Kunnianosoituksia

Galleria

Lähteet

Aiheesta muualla

Tags:

Salome Zurabišvili Tausta ja yksityiselämäSalome Zurabišvili Ura RanskassaSalome Zurabišvili Poliittinen ura GeorgiassaSalome Zurabišvili PresidenttinäSalome Zurabišvili KunnianosoituksiaSalome Zurabišvili GalleriaSalome Zurabišvili LähteetSalome Zurabišvili Aiheesta muuallaSalome Zurabišvili18. maaliskuuta1952GeorgiaGeorgian kieliPariisiRanskaRanskan kieli

🔥 Trending searches on Wiki Suomi:

Ahvenanmaan maakuntaUnkariHullu – hullumpi – yläasteBitcoinAmmoniakkiSinitiainenAgnostisismiNew CokeRane RaitsikkaAlkoSaimi HoyerKalmarin unioniFrederikTikliKoskinen (televisiosarja)VaasaKyprosKreikkalainen kirjaimistoVälikysymysBen ZyskowiczRMS TitanicAlankomaatMichael JacksonK. J. StåhlbergJohn F. KennedyLuettelo vuonna 2024 kuolleista henkilöistäColosseumRuandan kansanmurhaVain laulajapoikiaAlly WalkerKyösti KallioJohan Ludvig RunebergTuukka KuruVarallisuusoikeusTäydellinen sotilasJyväskyläYoutubeLed ZeppelinIhminenKalevan lukioLehtokurppaSinimusta liikeIsä Brown ja hänen laumansaHeikki VihinenMustarastasJääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2024Helsingin tuomiokirkkoMika MyllyläSuomi Eurovision laulukilpailussaKari VoutilainenBeata RodasKreetaGone Baby GonePoriKotipizzaVeli-Matti SavinainenSokeritoukkaGeorgiaKajaaniDNAKirjan ja ruusun päiväLestadiolaisuusLinköpingTapparaKyySofia ZidaBupropioniShōgunSuomen HypoteekkiyhdistysLuettelo Suomen historian sodistaGrönlantiLuettelo Muumi-tarinoiden hahmoistaIskander (ohjus)EminemSosiopatiaMaksaSalatut elämät – 26. esityskausi (2023–2024)Uudenmaan maakunta🡆 More