Ruth Snellman: Suomalainen näyttelijä

Sibelius; 23. marraskuuta 1894 Helsinki – 22. kesäkuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Komediennen kyvyistään tunnettu Snellman oli kiinnitettynä Suomen Kansallisteatteriin lähes puolen vuosisadan ajan. Hän oli säveltäjä Jean Sibeliuksen toinen tytär.

Ruth Snellman
Ruth Snellman 1940-luvulla. (Valokuva Santeri Levas.)
Henkilötiedot
Syntynyt	23. marraskuuta 1894 Helsinki
Kuollut	22. kesäkuuta 1976 (81 vuotta) Helsinki
Puoliso	Jussi Snellman (vih. 1916; k. 1969)
Lapset	2
Sukulaiset	isä:Jean Sibelius
Näyttelijä
Aktiivisena	1936–1948, 1962–1966
Merkittävät roolit	Signe Vaimoke (1936) Mrs. Majuri Markan tähden (1938) Isoäiti Ihana seikkailu (1962)
Palkinnot
Parhaan naispääosan Jussi 1963 Ihana seikkailu
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ruth Snellman oli jo pienenä kiinnostunut teatterista. Hän järjesti taiteilijaperheiden lapsien kanssa usein omia pieniä teatteri-iltoja muun muassa Aholassa. Vuonna 1908 hän muutti koulun vuoksi Helsinkiin. Hän kävi Suomalaista yhteiskoulua kuten muutkin sisarensa, ja vietti aikaansa myös Ainolassa.

Vuosi 1912 oli neiti Sibeliukselle toiveiden täyttymys: isä päästi hänet teatterikouluun, vaikka hän ei ollut vielä käynyt yhdeksättä luokkaa. Seuraavana vuonna hän sai esikoisroolinsa Kansallisteatterissa Minna Canthin Papin tyttäressä.

Teatterissa Ruth Snellman, tuolloin vielä Sibelius, tapasi tulevan aviomiehensä, näyttelijä-ohjaaja Jussi Snellmanin; mies oli viisitoista vuotta Sibeliusta vanhempi. Pariskunta kihlautui joulun alla 1915. Kihlautumisen jälkeen Ruth Snellmanille sattui onnettomuus, kun hevonen heitti hänet selästään. Näyttelijätär sai aivotärähdyksen ja menetti hetkeksi aikaa muistinsa. Kihlasormuskin katosi. Muisti kuitenkin palautui ja pariskunnan häitä vietettiin vuonna 1916. Ruth Snellman muutti pysyvästi Helsinkiin mutta piti tiiviisti yhteyttä Ainolaan.

Avioliitto kesti Jussi Snellmanin kuolemaan 1969 asti. Pariskunnalla oli kaksi lasta: Erkki Virkkunen (1917–2013) ja Laura Enckell (s. 1919). Lapset muuttivat sukunimensä Virkkuseksi vuonna 1936.

Helsingin Sanomien entinen vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen on Ruthin pojanpoika.

Ruth Snellmanille myönnettiin vuonna 1951 Pro Finlandia -mitali. Vuonna 1963 hän sai Jussi-palkinnon parhaasta naispääosasta värielokuvassa Ihana seikkailu.

• Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa (1921)
• Vaimoke (1936)
• Markan tähden (1938)
• Poikani pääkonsuli (1940)
• Oi, aika vanha, kultainen...! (1942)
• Kartanon naiset (1944)
• Nuoruus sumussa (1946)
• Sankari kuin sankari (1948)
• Ihana seikkailu (1962)

• Tuokio sieltä, tuokio täältä. Helsinki: Weilin + Göös, 1970.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruth Snellman Wiki Commonsissa

• Ruth Snellman Elonetissä.
• Ruth Snellman Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Snellman, Ruth hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
• Raoul af Hällström : Ruth Snellman Kansallisteatterin kirkkain tähti, Suomen Kuvalehti, 06.10.1923, nro 40, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot