Ranskan Departementit: Ranskan aluehallinnon yksikkö

Departementteja on 101, joista 96 sijaitsee Euroopassa ja jotka on ryhmitelty 18 alueeseen, région, joista 13 sijaitsee Euroopassa. Departementit jaetaan edelleen 342 arrondissementtiin. Ranskan hallitus nimittää prefektin (préfet) jokaisen departementin johtoon ja departementin asukkaat valitsevat sille yleisneuvoston, conseil général.

Useimmat departementit ovat saaneet nimensä jokien mukaan. Jokaisella departementilla on lisäksi järjestysnumero, jota yleisesti käytetään nimen yhteydessä, postinumeroissa ja autojen rekisterikilvissä. Numerointi on alkujaan ollut aakkosjärjestyksen mukainen, mutta departementtijakoon myöhemmin tehtyjen muutosten vuoksi numeroinnissa on nykyään muutamia poikkeuksia aakkosellisuudesta. Departementtien toimivaltaan kuuluvat sosiaalihuolto, liikenne, collèget peruskoulun yläluokat ja kulttuuri.

Departementit luotiin Ranskan vallankumouksen yhteydessä vuonna 1790 aluehallinnon yhtenäistämiseksi. Sitä ennen Ranska oli jaettu provinsseihin, joilla saattoi olla hyvinkin suuri itsehallinto ja hyvinkin merkittävästi toisistaan poikkeavia lakeja. Departementtien koko suunniteltiin niin, että matka niiden pääkaupunkiin kesti yhden päivän hevosella departementin rajoilta. Alun perin departementteja oli 83 kappaletta. Enimmillään departementteja oli 130 kappaletta vuonna 1811, kun Napoleon liitti keisarikuntaansa laajoja alueita ympäröivistä maista. Napoleonin kukistumisen jälkeen Ranskan alueet palautuivat samoiksi kuin vuonna 1790. Departementtien lukumääräksi tuli kuitenkin 86, kun Rhône-et-Loire'n departementti jaettiin kahtia Rhônen ja Loiren departementeiksi ja luotiin Vauclusen ja Tarn-et-Garonnen departementit. Vuonna 1860 Ranskassa oli 89 departementtia sen jälkeen, kun Nizza ja Savoiji liitettiin Ranskaan. Nizzan alueelle luotiin Alpes-Maritimesin departementti, ja Savoiji jaettiin Savoien ja Haute-Savoien departementteihin.

Vuonna 1871 Ranska menetti Saksan keisarikunnalle Elsass-Lothringenin, joka käsitti Alsacen maakunnan kaksi departementtia (Bas-Rhin ja Haut-Rhin sekä suurimman osan Mosellen departementista). Tällöin departementtien lukumäärä väheni 86:een sillä Mosellen departementin jäljelle jäänyt osa yhdistettiin Meurthen departementin kanssa uudeksi Meurthe-et-Mosellen departementiksi. Tämä alue liitettiin takaisin Ranskaan vuonna 1919, jolloin departementtien lukumäärä kasvoi jälleen 89:een ja lopulta 90:een vuonna 1922, kun muodostettiin Territoire de Belfort'in departementti.

Muutamat Ranskan siirtomaista – Ranskan Guayana, Guadeloupe, Martinique ja Réunion – muutettiin vuonna 1946 Ranskan merentakaisiksi departementeiksi. Lisäksi Ranskalla oli Algeriassa vielä viisi departementtiä vuoteen 1956 asti ja viisitoista vuoteen 1962 asti, jolloin maa itsenäistyi.

Vuoden 1968 alussa muutettiin Pariisin seudun departementtijakoa. Seinen departementista muodostettiin neljä pienempää departementtia Pariisi, Hauts-de-Seine, Seine-Saint-Denis ja Val-de-Marne, joista ensin mainittu käsittää ainoastaan Pariisin kaupungin alueen. Samalla Seine-et-Oisen departementti jaettiin kolmeen departementtiin: Essonne, Yvelines ja Val-d'Oise. Kun Korsika vuonna 1976 jaettiin vielä Corse-du-Sud'in ja Haute-Corsen departementteihin, oli niitä tasan sata, joista neljä merentakaisia.

31. maaliskuuta 2011 Mayottesta tuli Ranskan 101. departementti. Liittymisestä lähemmin Ranskan yhteyteen päätettiin kansanäänestyksessä, jossa 95,2 prosenttia äänestäneistä mayottelaisista oli liittymisen kannalla.