Puutarhatonttu

Tontut ovat yleensä 30–75 cm:n korkuisia ja keraamisia tai muovisia. Puutarhatontut ovat alkujaan keskieurooppalainen, erityisesti saksalainen ilmiö.

Saksalainen taiteilija Ottmar Hörl on käyttänyt puutarhatonttuja aiheenaan. Yksi näyttelyä varten tehdyistä 700 tontusta herätti poliisit tutkimaan, rikkoiko se natsitervehdyksen kieltävää lakia, koska se oli kuvattu käsi ojossa. Hörlin mukaan kyse on ironian keinoin esitetystä kritiikistä. Syytettä ei kuitenkaan nostettu.

Tonttuja on käytetty politiikan välineenä 1870-luvulla Saksassa protestina Otto von Bismarckille. DDR:ssä ne olivat pikkuporvarillisen leimansa vuoksi alkuun kiellettyjä. Australian keskuspankin portaille Sydneyyn liimattiin 1.8.2000 noin 150 tonttua.

Ranskassa vaikuttaa "Puutarhatonttujen vapautusrintama" ("Front de Liberation des Nains de Jardins") -niminen liike, joka "vapauttaa" tonttuja eli varastelee niitä ihmisten pihoilta ja vie metsään.

Laivaonnettomuus Suezin kanavassa keväällä 2021 korona-aikana aiheutti Britanniassa huutavan tonttupulan. Ihmiset viihtyivät kotona ja kunnostivat puutarhojaan, mutta tonttuja ei tullut maahan tavalliseen tapaan.

Ensimmäisinä tonttujen valmistajana pidetään Philipp Griebeliä ja August Heissneriä, jotka Gräfenrodan kylässä Thüringenissä Saksassa valmistivat niitä savesta. Niiden valmistaminen yleistyi vasta 1800-luvun loppupuolella.

Griebel perusti oman tehtaansa vuonna 1874. Hänen jälkeläisensä jatkavat yhä perheyritystä, jossa tonttuja valmistetaan, mutta teollinen halpatuonti on vallannut suurimmat markkinat.

August Heissnerin 1872 perustama tehdas Gräfenrodassa, Thüringenissä valmistaa myös edelleen puutarhatonttuja alkuperäisillä menetemillä käsityönä.

Saksassa tonttuja arvellaan olevan 25 miljoonaa.

• Gnoomi
• Kitsch

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puutarhatonttu.

• Tonttujen valmistusta, kuvasarja (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)